Turbo nelariin

Mulla on about litran kokonen painekotelo tuossa. Kerron sitten kokemuksia että miten paljon on viivettä ku saan vehkeet kasaan.

lokitekki kirjoitti:Tankin paineistus, mutta tulee olla täysin tiivis ja siihen menevä putki vaikka 22mm, eli vakio tankin korkki ei käy.
Tuo vaatii dumpin, muuten käy niin et ku päästät kaasun niin kaasari tulvii, kun paine ei kerkiä lähteä tankista. Varsinkaan pienellä turbolla, ku siivet on niin pienet

Ei se viiveeseen pitäs vaikuttaa, saman tekee ku ois iso painekotelo ja se pitäs olla noin litran kokonen.
Vaikein homma on kaasarin paineistus.

Itelle aattelin laittaa bensaksi e85 ja kaasariin ruuvilla säädettävä yläkierrosten bensan syöttö

siis silloinko tulvii kun sulla oli kaasari paineistettu vai ilmanpaineistusta ? kyllä tankin paineistus vaikuttaa viiveeseen kun joutuu täyttymään se tankki aina kun alottaa tyhjäkäynniltä kiihyttämään nii alkaa painetta kerääntymään , mitenkä teit sen liitännän ahtoletkusta koteloon, onko sulla se ahtoletku heti kaasarin kurkun suulla ( ootko jättäny siihen kotelon ja siihen mistä kaasarinkurkku alkaa niin pienen välin ? ) vaikeeta selittää mutta tuota oon vähä miettiny että miten se kannattaisi tehdä ?

Niin lähelle vaan ku mahollista.
Ilman paineistusta ei mopo kierrä ahdoille asti.
Laitetaanhan autoonki hirveän kokosia kuulereita ja ei viiveen kasvua kukaan valita..
Putkissa vaan ei saa olla montaa jyrkkää kulmaa, ne vie tehoja.

Sun pitää turbolle menevä putki tehä jostain 24-28mm putkesta, ettei ole liika paksua.

-Zone- kirjoitti:Perusasiat hallintaan enste!

Komppaan.

, saman tekee ku ois iso painekotelo ja se pitäs olla noin litran kokonen.

Mistäs tämä litra on peräisin? Tiesitkö muuten että autopuolella laskevat aika tarkasti noita imupuolen tilavuuksia, ei ne ole rakettitiedettä nekään.

Autoissa sillä haetaan sitä, että kaikkiin pyttyihin menis saman verran ilmaa eli yks pyttysessä se ei ole niin tarkkaa. Kunhan painekotelon tulo ei ole suoraan kaasarin suuntasesti niin menee paine tasasemmin koneesee.
Itelle ehkä laitan painekotelon sisään kiihytys suppilon, niin parantaa tuota entisestään.

lokitekki kirjoitti:...Kunhan painekotelon tulo ei ole suoraan kaasarin suuntasesti niin menee paine tasasemmin koneesee...

Ei piisaa yleensä vielä yksistään. Varsin usein sinne painekotelon sisään rakennetaan nykyään vielä ohjainlevyjä yms, jotta pytyille saataisiin sama virtausmäärä. Useimmissa on edes jonkinlaisia ohjureita, vaikka päällepäin ne näyttävätkin edelleen pelkiltä bokseilta.

Mittaukset siitä voi hoitaa vaikka näin: http://s13.photobucket.com/albums/a275/ ... koppa4.jpg

Täällä näkyy olevan innostusta huomattavasti enemmän, mitä tietoa ja jos ei jaksa opuksia lukea, niin kannattaa kahlata ainakin edes tämä läpi: http://www.netikka.net/ville.vieri/127t.htm Kyllä tuoltakin irtoaa jonkin verran tietoa ja uskoakseni sitä jaksaa useimmat lukea paremmin, mitä kuivia turbo-opuksia kaavoineen kaikkineen. Veikkaanpa, että muutamille tulee tuostakin sivustosta joitain uusia "ahaa" -elämyksiä.

Joo lueskelin nuita oli iha asiaa , pitäskö se ahtoilman tulo putki laittaa kaasarin kurkkusta sivuun niin täytyis eka se kotelo vaikka eihän se nui yksinkertasta oo , vai meenasitko että laitan semmosen putken siihen painelaatikon ulkopuolelle joka on kaasarin kurkusn edessä ja se ahtoputki osottaa vaikka 45 astetta vinoon niin täyttyis tasasemmin , sitä vissiinki meinasit

Siis useampisylinterisillä sillä painekotelolla on suurempi merkitys, kun yritetään saada jokaiselle imukanavalle samanlaiset virtausmäärät aikaiseksi ja tästähän tuolla aiemmin oli juuri puhekin. 1-sylinterisillä sillä asialla ei ole tietenkään samaa merkitystä. 1-pyttyisessä 4T koneessa se täytös on kovillakin kierroksilla suoraan sanottuna hiton pulssimaista, niin painekotelo ei ole kovin merkittävä. Mitä useampi sylinteri, sitä "jatkuvampaa" se virtaus moottorin suuntaan on.

joo niinhän se taitaapi olla , kuha alan painekoteloo rakentammaan nii ois kiva jo vähä tietää jos olis hyviä vinkkejä/ohjeita sitä varten, mutta teen näitten ohjeitten mukaan mitä oon tässä lukenu ja ite älyän sitte ukki keksi semmosen jutun jos tekis pienen tankin pensatankin alapuolelle ja tankin väliin takaisku venttiili ja tankkiin ahtoletku , tyhjäkäynnillä sitten takaisku venttiili aukeis ja valuis pensaa taas pieneen tankkiin , ja kun ahtoja tulis taas nii venttiili nasahtas kiinni ja ois paineistettu taas pikku tankki , tällä tavalla ainakin sais turhaa tilaa ahtopuolelta pois , ja mulla on tuossa nii läpimätä tankki niin vältyn uudenostamiselta ..

tiedän kyllä mitä huonoja puolia tuolla systeemillä on , ainaki luulen

Laita vaan tankkiin se paine.
Voit kokeilla viivettä sit vertaamalla melkeen tyhjää ja täyttä tankkia.

julpero kirjoitti:joo niinhän se taitaapi olla , kuha alan painekoteloo rakentammaan nii ois kiva jo vähä tietää jos olis hyviä vinkkejä/ohjeita sitä varten, mutta teen näitten ohjeitten mukaan mitä oon tässä lukenu ja ite älyän sitte ukki keksi semmosen jutun jos tekis pienen tankin pensatankin alapuolelle ja tankin väliin takaisku venttiili ja tankkiin ahtoletku , tyhjäkäynnillä sitten takaisku venttiili aukeis ja valuis pensaa taas pieneen tankkiin , ja kun ahtoja tulis taas nii venttiili nasahtas kiinni ja ois paineistettu taas pikku tankki , tällä tavalla ainakin sais turhaa tilaa ahtopuolelta pois , ja mulla on tuossa nii läpimätä tankki niin vältyn uudenostamiselta ..

tiedän kyllä mitä huonoja puolia tuolla systeemillä on , ainaki luulen

Voi toimia tuurilla jotenkuten, mutta tuskin hyvin. Ongelmaa on jo siinäkin, että jos lisätankki täyttyy äärimmilleen, se alkaa negatiivipaineilla imemään polttoainetta sen paineputken kautta ohi kaikkien suuttimien, vaikka letku sen lisätankin päälle tulisikin. Tietty sinnekin voi alkaa kehitteleen polttoainepinnan tunnistavaa takaiskuvenaa, mutta joka tapauksessa ei kovin hyvä edes silloinkaan siinä mielessä, että jos se lisätankki pääsee tyhjäksi saakka pitkällä suoralla, niin polttoainevirtahan tyrehtyy taas.

Moottorisahatyyppinen kaasari olisi toiminnan kannalta hyvä ratkaisu. Niissä tulee usein vaan koko nopeasti vastaan kevareissa (poislukien pienimmät eli mopon koneet) ja toinen on läppäakselin laakerointi, jonne mielellään pitäisi laittaa O-renkaat vuotojen estämiseen positiivisilla paineilla, mutta kaikenkaikkiaan sillä olisi tosi hyvä toteuttaa, eikä yleensä tarvitse enää muita lisätiivistyksiä.

Se kalvopumppu vaatisi lisäksi vaan pienen muutoksen, niin kävisi jo turbokaasariksi. Tosin niissä on hiukka rakenne-eroja, mutta pääpiirteittäin se kalvopumppu pelittää samoin. Pienkonekorjauskirjoista voi toimintaa opetella ja tehdä toteutussuunnitelmia. Itsellä olisi, mutta on sen verran monta sivua kun on monet merkit ja tyyppiset, ettei jaksa alkaa skannaileen. Vinkkinä: Kirjastostakin moinen löytyy.

Paras rakenne painepuolelle toteutettuna tulee joka tapauksessa kunnollisella pumpulla ja paineensäätäjällä ja nimenomaan turbokäyttöön suunnitellulla sellaisella. Vaparimallit säätää bensapaineen johonkin kiinteään arvoon ja turbomalli säätää sitä ahtopaineen mukaan. Kiinteällä paineella tahtoo olla ongelmia, kun negatiivipaineilla gasopaine pyrkii pitään neulaventtiiliä auki kun paineen säätää sopivaksi maksimiahtojen mukaan.

Tankkien paineistaminen on muutoinkin oikeastaan vaan sellanen kokeiluvaiheen juttu. Hankaloittaa normikäyttöä (tankkausta jne) ja korkin tiiviys ajanmittaan tahtoo olla kyseenalaista juuri tankkaamisen vuoksi. Samaten se asettaa omat vaatimuksensa esim bensahanalle ja niitä ei ole suunniteltu toimimaan paineen alaisina. Voi alkaa valskaan läpi yllättävänkin nopeaan ja on siinä selvä turvallisuusriskikin, jos bensahanasta paineella suihkuaa gasot kuumalle koneelle / turbolle, jne..

Samaan kategoriaan menee kaasarin koteloiminen painekotelon sisään. Toimiihan sekin, mutta käyttö ja säätäminen on sen verran hankalaa, että hermot pettää jopa ennen, kuin huonosti kasaan harsittu turbokone.

Sopivia MAP-antureita kannattaa kanssa tutkiskella, pisti siihen sitten sahakaasarin tai jonkin muun. Se avittaa kanssa rakennelmien kehittelyä. Saapahan ainakin vaikka pumpun käynnistyyn positiivisilla paineilla ja sammumaan, kun painetta ei ole. Ei korvaa kunnollista paineensäädintä, mutta voi siitäkin jo jotain kehitellä ja jos ei muuta hyötyä, niin ei ainakaan käy pumppu turhaan.

En ole noiden ruiskukoneisten skoottoreiden rakenteeseen jaksanut pahemmin perehtyä. Veikkaan, että map-antureilla ne pääosin on toteutettu ja ilmamäärämittarit taitaa olla tässä kokoluokassa täysin olematon juttu,.. Mutta jos tosissaan on rakentamassa sitä polttoainesyöttöä painepuolelle, niin niihin ruuttaskoottereiden rakenteisiin kannattais perehtyä. Henkilökohtainen mielipide on, että mopokoneita turbottaessa perinteinen kaasari ja se turbon imupuolelle. Valmis toimiva rakenne on paaaaaljon helpompi saada aikaiseksi.

Sytkä on myös tietty aina ongelmallinen, eikä modaamattomat vakiot vermeet tavallisesti juuri hurraahuutoja aiheuta. Ennakkoa, kun pitäisi saada alas ahtojen noustessa, jos nyt mielii jotain kunnollista rakentaa. Toki perusennakot voi vetää alas fyysisesti, mutta negatiivisilla paineilla toiminta on taas jotain sinnepäin, jos on edes sitäkään. Tuosta muuten sen verran, että jos modausintoa on, niin sitä sytkää kyllä saisi säädettyä paineen mukaan. Pitää vaan tehdä siitä pohjalevystä "kelluva" malli. Se taas tarkoittaa, että sitä voidaan kiertää edes takas koneen käydessäkin.

Käsin ei tietenkään, vaan siihen liitetään vaikka auton virranjakajasta irrotettu alipainekalvosäädin. Koon puolesta se joudutaan tietty jättään magneeton ulkopuolelle, mutta reaktiotangonhan saa liitettyä lohkon ja vauhtarin välistä pohjalevyyn. Alipainesäädin on sikäli harhaanjohtava nimitys, että nyt siis tarvitaan tietty turbomallin säätäjä, kun normi toimii alipaineella, mutta periaate on se, että kun paine nousee, niin alipainesäätäjä kiertää pohjalevyä ja siten siis sytkää myöhäisemmälle. Jousi vetää sitten taas sitä aikaisemmalle kun paine laskee. Jos sorvin omaa, niin tollasen reaktiotangollisen painesäätäjän voi tehdä itsekin. Yksinkertaisimmillaanhan se on mäntäperiaatteellinen paineilmatyösylinteri, jossa jousivoima palauttaa sitten varren takas.

Totakin rakennetta joutuu käytännössä varmasti soveltaan ja kokeileen, eikä siltikään varmasti päästä aivan ihanteellisiin tuloksiin, mutta noin sitä ennakkoa voisi edes yrittää saada tiputettua paineilla. Hyvän turbokoneen rakentaminen ei ole todellakaan mikään yksioikoinen juttu.

Ruuttarakenne (siis täysin ohjelmoitavissa oleva) olisi kaikinpuolin ihanteellisin, kun painepuolella tollanen normi luistikaasarikin tarvii tiivistyksiä vähän sinne ja tänne ja jos ei enää mitään muuta reikää ole, niin se puhaltaa se vähän ilmaa kaasuvaijerin kuorta pitkin ylös, vaikka kaikki muut lävet olis onnistunut jo tukkimaan, mutta toisaalta.. onpahan sitten aina vaijeri "rasvattuna"

E: Tuli taas rivi poikineen, eikä kaikki kait niin tarpeellistakaan tekstiä. Koittakee silti kestää

Ihan asiallista tekstiähän tuo oli. muuten itellä oli tiedossa nuo mutta tuosta sytytysennakon säädöstä tuo alipainekalvosäädin juttu oli uus, tiedossa kyllä oli että ennakkoa pitää pudottaa ahdoilla mutta keinoja tähän ei ollu tullu mietittyä, muuta kun koko perusennakon muutto olis kyllä kiva ku ite sais jostain turbon ja pääsis kokeilemaan.

Joo, siis ennakkoa ei voi sanoa, että aina sitä "pitää" pudottaa paineen noustessa, vaan ennakon pitäisi aina olla koneelle sopiva riippumatta rakenteesta, mutta harvemmin vaan se vakio vaparin ennakko soveltuukaan enää sille turbokoneelle. Hommaa vaikeuttaa se, että paineen suuruus ei ole aina sama koneen kierrosten kanssa, jolloin painetta tulee tarkkailla, eikä ennakkokäyrää voi pistää menemään pelkän kierrosluvun mukaan.

Kuten normaalin vaparin ennakkokin, myös turbokoneen ennakko riippuu monesta tekijästä. Detoominen on koneelle aina pahasta ja se sen koneen tuhoaa, vaikka muutoin rakenne (murtolujuus jne) kestäisikin ahtamisesta tulleet rasitukset. Nakutusanturi yhdistettynä sytkään on nykyään lähes vallan käytössä esim autoissa. Nakutusantureissa on vaan se vika, että ne tulisi olla suunniteltu juuri kyseiseen koneeseen.

Kelkkapuolellahan noita autojen antureita on yritetty soveltaa vaihtelevalla menestyksellä. Lohkon ominaistaajuus resonanssit voi aiheuttaa virheellisiä signaaleja ja vastaavasti aitojakin saattaa jäädä rekisteröitymättä. Käytännössä voi sanoa, että "detonation cans" rakennelmat on melkeinpä se toimivin homma metsästettäessä detoomisilmiötä, kun ennakoita koneelle haetaan. Ongelma vaan on siinäkin, että vaikka hyvät ennakot koneelle löydettäisiinkin noin, ei vakio sytkä yleensä anna mahdollisuutta saada ennakkoa joka tilanteeseen sopivaksi. Tuo pohjalevyn kiertäminen ahtopaineen voimalla on yksi menetelmä, jolla sitä asiaa voisi yrittää edes jotenkin saavuttaa.

Mekaanisena rakenteena hommassa on kulumisesta johtuvat ongelmat ja ohjelmoitava elektroninen sytytysjärjestelmä (paineinformaatio map:ilta) olisi siten tietty parempi. Tahtoo olla vaan aika monen kukkaron ulkopuolella vaihtoehdoista, eikä omankaan ohjelmoitavan sytytysjärjestelmän tekeminen voi sanoa olevan helpoin homma maailmassa.

Jos jollain on muutes mietittynä joitain omia niksejä (pohjalevyn kierto yms vastaavia) jonkun toiminnon saamiseen, niin antaa tulla vain. Ei niitä ideoita täälläkään suunnalla ole mitenkään liiaksi asti kehkeytynyt

no on kyllä viisasta tekstiä tulipaha opittua lisää , ei kyllä ois intoo hirveesti nuihin kaikenmaailmansähkö systeemeihin vaikka kiva ois kyllä oppia niitäkin juttuja kun tulee varmasti vielä tarvihtemaan , pitää nyt kahtoo että jos sen uudentankin sittenkin ostan ja siihen sen paineen pistän..

tulipaha ainaki putkula tehtyä:
http://www.motot.net/galleria/showphoto ... /cat/22158

oiskohan tämä hyvä aihio turpokaasariks ? itekkiin tuli tutkittua nuita kalvokaasareita joskus kun mopediin laittelin, on tullu myös mietittyä että toimisko 4-t jos ottas huohotusputkesta alipaineen/ylipaineen , mutta mitäs sanotte tuon sopivuudesta ? zone joskus tuon tapasta mainostitkin

http://www.menopelimarket.fi/epages/PPO ... %2030mm%22

paljokohan ne ottaa virtaa nuo pensapumput tähän kokoluokkaan, jos laittais 12v jännitteen säätimen ja siihen sitten kytkis pumpun , valojahan tähän mankiin ei tule nii kaikki mahollinen virta mikä tulee käyteään pumpulle sitten paineen säädin sen jälkeen , lueskelin jotain että ne jotkin paineensäätimet pitäs kierrättää pensaa takas tankkiin eli reikä ois tankkiin tehtävä .. vaikka eihä se onkelma ou

Mitäs mieltä ootte ideasta että hommais turbon, pakopuoli irti, remmillä pyörimään ja kaasarilla läpi ahtaen. yksinkertainen ja halpa. välityssuhdetta saa muutettua varmasti niin että ahtaa riittävästi, ja heräis alhaalta.