Kirjoittanut vilppa » 3.8.2013 0:42
Kirjoittanut 0meGa » 3.8.2013 7:50
Kirjoittanut vilppa » 4.8.2013 1:52
0meGa kirjoitti:Vois olla että on saanu liian rikasta seosta ja tulpan paskonu. Mulla ei dt lähteny käyntiin vaikka tulppa anto irtonaisena kipinää ilman painetta, sitte ku oli kiinni ei toiminu ollenkaa
Kirjoittanut vilppa » 4.8.2013 17:17
0meGa kirjoitti:uudella tulpalla lähti toimimaan heti
Kirjoittanut 0meGa » 4.8.2013 20:13
Kirjoittanut vilppa » 4.8.2013 20:55
0meGa kirjoitti:kannattaa koittaa br9eg tulppaa, eg kestää enemmän karstaa yms...
Kirjoittanut Aplaja » 11.8.2013 20:39
Kirjoittanut torstaattori » 14.8.2013 16:44
vilppa kirjoitti:0meGa kirjoitti:kannattaa koittaa br9eg tulppaa, eg kestää enemmän karstaa yms...
juu koitetaan ! tällä hetkellä vaan ei tuu kipinää millään tulpalla
Kirjoittanut JUHSS » 18.8.2013 22:44
Kirjoittanut Aplaja » 11.9.2013 18:25
Kirjoittanut -Zone- » 11.9.2013 19:02
Aplaja kirjoitti:Miten lähteä säätämään tuota Mikuni UCALia? Alle 6000rpm kun kaasua vääntää, niin ei jaksa vääntää vaa alkaa booaamaan. Pääsuutin 56 tai 57. Neulasta rikkaammalle vai?
-Zone- kirjoitti:Mikä on kaasutin?
Moottoreista vähän ymmärtävät ja miksei osa pidemmällekin ehtineistä määrittelee kaasuttimen merkityksen olevan seossuhteen säätämisen ohella myös tehoa tuova kapistus. Asia on tietyllä tavalla ymmärrettävää sillä kaasukahvan kääntäminenhän suuremmalle saa pyörän kulkemaan kovempaa. Asia on seossuhteen osalta oikein, vaan kaasuttimen tehtävä on toimia myös tehoa rajoittavana tekijänä. Kuulostaako hullulta? Minäpä selitän...
Jos otamme moottorista koko kaasuttimen pois + laitamme polttoaineletkun päähän sopivan suuttimen ja työnnämme tämän kaasarin imukaulaan, voidaan vehkeellä ajaa, mikäli seossuhde on käymisen kannalta edes likimain kohdillaan. Moottorin käynnistyttyä ”kaasutin” on nyt periaatteessa täysillä ja ajaminen olisikin varsin mielenkiintoista, kun ainoa tapa hillitä eteenpäin liikuttavaa energiamäärää olisi jarruttaminen.
Tähän perustuu kaasuttimen luistin tehtävä. Sen tarkoituksena on säätää virtauspinta-alaa. Eli sitä määrää ilmaa, minkä moottorilla on mahdollisuutta sisään imeä. Kaikki varmaan sen verran tietävät, että liian pieni kaasutinhan rajoittaa moottorista saatavaa tehoa. Mopoissa tämän huomaa selvimmin viritettäessä, sillä viritysaste on alhainen ja se usein esim kolminkertaistetaan.
Mopossa isompi kaasutin ymmärrettävästi auttaa samalla, mutta kevarin tehojen kolminkertaistaminen onkin jo haaste, mutta palataanpa kaasuttimen virtausalaan. Pienessä kaasuttimessahan tämä virtauspinta-ala on maksimillaankin pienempi, kuin suuremmassa kaasuttimessa.
Eli kun emme käännä kaasukahvaa, luisti tukkii ilman virtausreitin lähes kokonaan ja rajoittaa moottorista saatava tehoa ja vastaavasti kun käännämme kaasukahvasta saamme luistin nousemaan ylemmäksi. Virtauspinta-ala suurenee ja moottorin teho suurenee. Näin ollen kaasutinkin ON myös tehoa rajoittava elementti.
Seossuhde.
Jotta moottori toimisi mahdollisimman hyvin pitää polttoaineen määrä suhteessa moottorin ilmamäärään olla sopiva. Koska käytössä on kiinteäkokoinen pääsuutin, mutta kaasuttimen virtausala muuttuva liikkuvan luistin johdosta pitää polttoaineen määrää jotenkin säätää suuremmalle sitä mukaa, kun ilman virtauspinta-ala kaasuttimessa kasvaa. Tämä toiminta on hoidettu luistin neulalla. Kun luisti nousee, nousee neula sen mukana.
Luistin neula liikkuu suutinputkessa ja polttoaine virtaa suutinputken ja neulan välisestä raosta. Jotta polttoainetta saataisiin enemmän kun luisti on noussut korkeammalle, pitää neulan olla sen päästä ohuempi, jotta neulan ja suutinputken väliin jäävä rako suurenee. Aivan samoin, kuin luisti säätää kaasuttimen ilman virtauspinta-alaa, säätää neula suutinputken virtauspinta-alaa.
Tämä on helvetin yksinkertaistettu versio kaasuttimesta, mutta tässä on sen perusajatus joka tulee ymmärtää jos aikoo kaasutinta ajatella edes yhtään sellaisena värkkinä, kuin se on.
Jos edellä kirjoitettu on ymmärretty, ei pitäisi olla vaikea tajuta esim. miksi neulaa nostamalla seos rikastuu ja päinvastoin. Eli sekin nyt vielä rautalangasta: Jos ajatellaan luistin olevan samassa asennossa ja nostamme neulaa, niin virtausala neulan ja suutinputken välissä kasvaa sillä neulahan ohenee sen päätä kohden. = Seos menee rikkaammalle sillä ilman virtauspinta-ala ei muuttunut, mutta polttoaineen virtausala muuttui. Tästä syystä neuloillakin on numeroarvot. http://img13.imageshack.us/img13/7381/mikimage1.jpg
**
Kirjoittanut sankkuq » 2.10.2013 20:07
kilisee ja kolisee normaalisti 1 ja 2 kovan ajon jälkee niinkuin pitääkin.
Kirjoittanut Zande » 4.10.2013 1:47
