Ensinnäkin, kyllä, pii pyöristyy tuohon likiarvoon, my mistake.
Toiseksi, boost bottle ja kiihdytyspumppu tekee kahta täysin eri asiaa.
Kiihdytyspumppu on kaasuttimessa pieni säiliö bensaa, jonka mäntä puskee suuttimen kautta kaasuttimen kurkkuun kun kaasua painetaan. Mitä pidemmälle kaasua painetaan, sitä enemmän sieltä pienestä säiliöstä bensaa ruiskutetaan kunnes kaasu on pohjassa, sitten on se säiliö tyhjä. Tosin se täyttyy kun kaasu päästetään. Tarkoitus sillä on rikastaa seosta nopeasti, kun kaasu painetaan nopeasti auki.
Tähän väliin pitää määritellä "rikastus".
Seos, siis se ilman ja bensan seos, joka sylinteriin menee, sen optimitilannehan on siis se, että kaikki bensa palaa eikä mitään jää yli. Palamiseen tarvitaan tietysti ilmaa, bensaa ja riittävä lämpö palamisen aloittamiseen, joka ottomoottorissa tehdään tulpan kipinällä. Kun sylinteriin laitetaan 14.7 paino-osaa ilmaa ja 1 paino-osa bensaa, bensa käyttää kaiken hapen ilmasta ja bensaa ei jää yhtään yli, kuin ei jää myöskään ilman happea yli. Puhutaan stoikiometrisestä palamisesta. Tuo on se optimitilanne mihin pyritään. Aina ja kaikessa.
Mutta...
Aina se ei onnistu.
Kun (yl. nelitahtisessa ottomoottorissa) kaasu painetaan äkisti pohjaan ja kaasuläpät aukeavat, ei ilma kaasuttimen kurkussa ole siitä minään. Ts. ilma ei ime pääsuuttimesta yhtään lisää bensaa ilman sekaan ennenkuin moottorin kierrokset nousevat ja ilmaa liikkuu kaasuttimen läpi enemmän. Tässä tilanteessa ilmaa menee moottoriin _reilusti_ enemmän kuin optimi palaminen edellyttäisi joten seosta tarvitsee rikastaa. Tähän väliin tulee kiihdytyspumppu. Se ruiskuttaa imukanavaan/kurkkuun bensiiniä joka rikastaa seoksen hetkellisesti->moottori ottaa lisää kierroksia->kaasuttimen kurkussa ilma rupeaa liikkumaan->ilma imee pääsuuttimesta lisää bensaa uuden käyntinopeuden mukaan jne jne.
Tämä on seoksen rikastamista.
Rikastusta käytetään myös kylmäkäynnistyksessä kun imukanavat ovat kylmät ja bensiini tahtoo tiivistyä kylmiin pintoihin. Silloin rikastetaan seosta sen verran että varmasti palamiskelpoista seosta menee sylinteriin asti. Rikastaa voidaan silloin kahdella tavalla: lisätä bensaa tai vähentää ilmaa. Ilman vähentäminen on helppoa: kuristetaan ilman saantia, yleensä ryypyn läpällä, myös käsi kaasuttimen suulla ajaa saman asian. Tällöin itseasiassa puhutaan "kuristimesta".
Bensiinin lisääminen on yleensä toteutettu lisäsuuttimella ja tällöin puhutaan rikastimesta. Mopon kaasuttimissa helppoa todeta kumpi käytäntö on, mm. SHA-kaasuttimissa on kuristin, PHBG on lisäsuuttimella. Oli miten oli, molemmat tottelevat nimeä "ryyppy".
Niin, se boost bottle vielä...
Senhän tehtävä ei ole rikastaa millään tavalla, lähinnä toimi enemmän "ahtimena", pitkälle samaa periaatetta noudattaen kuin pakoputki. Pakoputkena tässä 2t moottorissa tietysti käsitellään ns. resonanssiputkea, "tehoputkea". Toivon että kaikilla on resonanssiputken periaate selvillä, en nyt jaksa sitä selvittää. Boost bottle tekee hyvin pitkälle samaa mutta imupuolella. Kun mäntä kovasti imee ylösmennessään kaasuttimen läpi seosta läppäventtiilien läpi, kaikki on ok.
Tilanne muuttuu kun imukanava menee kiinni. Juuri, kun mukavasti on saatu ilmaa liikkeelle kaasuttimen ja imukanavan läpi laittaa mäntä imukanavan kiinni, läppäventtiilit menee kiinni ja ilma imukanavassa haluaa jatkaa matkaa. Minne?
Normaalitilanteessa takaisin kaasuttimen läpi (väärään suuntaan), imien samalla lisää seosta itseensä. Seuraavassa hetkessä on mäntä taas imemässä jo kaksi kertaa kaasuttimen läpi mennyttä seosta (kaksoisrikastuminen), ja niin sama seos ottaa bensaa vielä kolmannenkin kerran...
Boostbottlen kanssa se seos haluaa mennä minne se on helpointa, se ei ole kaasuttimen läpi, vaan siitä imukaulan haarasta pulloon. Siellä on pienin vastus. Ainakin pitäisi olla, sen takia se boost bottlen haara pitää olla iso.
Onko kukaan koskaan "puhaltanut pulloon"? Sillei että se soi? Sitä samaa periaatetta, Helmholzin resonaattoria tässä käytetään hyväksi. Eli pullo soi tietyllä tajuudella. Taajuus riippuu pullon ja siihen johtavan letkun yhteistilavuudesta. Ja tämä taajuus on juuri se, millä boost bottle sitä "tehoa" antaa eniten.
Kun moottorin imun taajuus on tietty, se, mille tuo resonaattori on viritetty, seos käy kääntymässä pullossa _joka_ _ikisellä_ _tahdilla_, se ei varastoi mitään. Samalla tavalla kuin siihen pulloon puhaltaminen, ei siellä ole mitään muuta kuin ilmaa. Silti se soi. Mutta se soiminen vaatii sen että siellä pullossa on välillä ylipaine, välillä alipaine, ja sillä ylipaineella se seos työnnetään imukaulan läpi sylinteriin, alipaineella imetään sitä kaasuttimen läpi.
Omg... tarkennan vielä tarinaa myöhemmin. Ei oo helppo tämä asia.
Ja vielä, jos joku tietää, minkä takia _aina_ viittaa "tiittasen kirjaan"? Miksei voi kertoa vaan vastausta?
Kirjoittanut Mana1 » 1.6.2008 18:52
