Asioita ei ehkä kannattas suotta sekoittaa sen enempää kuin se ihan välttämättä on tarpeen, joten katsotaanpa...
Höspö kirjoitti:Tuosta pakoaukonsäädinjutusta: tein aivan ylilyhyen putken dt:seen jolla kuitenkin oli alavääntöä. Putkihan on jotain morbidellin 125cc kisapyörän mittojen mukaan yritetty tehdä
Jos putki on aivan todella lyhyt, ja yllättäen toimiikin alakiekoilla, ei tässä ole mitään kummallista, kyseessä on tällöin vain ns. tupla-altoputki.
Eli normaalisti aalto tekee yhden edestakaisen lenkin putkessa, mutta ylilyhyellä putkella se tekeekin kaksi lenkkiä, eli tuplat, jolloin putki toimii aivan kelvollisesti matalilla kiekoilla.
Putken varsinaisilla kierroksilla moottori sitten ei enää jaksa toimiakkaan, koska pytty ei jaksa hengittää sinne asti.
Siinä on kattava selitys ilmiölle.
Höspö kirjoitti:Toi ilmamassan resonointijuttu tuli mieleen siitä kun 125cc koneesta on melkein mahdotonta hakea 25-27,5nm vääntöjä 6tonnissa, mutta 250cc vääntää iloisesti 50-55nm~ noilla kierroksilla
Mieleen tuli ajatus väkisin että pieni ilmamäärä tarvii enemmän vauhtia koska massa on pienempi
Täyttä tuubaa koko juttu. Kannattaa huomata että 125 cc kone on yläkireä, eli käytännössä se ei vielä hengitä ollenkaan 6000 rpm. Näin erityisesti jos puhutaan laitteista joissa huipputehon kiekat on jossain 12-15000 rpm.
Toisaalta taas 250 cc crossit antaa huipputehon jossain 8000 rpm kiekan paikkeilla, eli todennäköisesti maksimivääntö sattuu aika lähelle sitä 6000 rpm, joka taas tarkoittaa sitä että niillä kiekoilla kone hengittää parhaiten. Juuri sen takia maksimivääntö ilmenee.
Jos taas rakennetaan 2-sylinterinen 250 cc kone (jossa sylkät on siis 125 kuutioisia) joka antaa huipputehon siihen 8000 rpm paikkeille, niin tämä kone saadaan ihan taatusti vääntämään VÄHINTÄÄN yhtä hyvin kuin se 1-mukinen 250 cc kone.
Myös tuo ajatus ilmamääristä ja massoista ei ole noin päin ajateltuna ensinkään validi, koska massavirta syntyy jokseenkin röörin koon ja paine-eron tulona. Kanaviin mahtuvan tavaran tilavuus (ja sitä myötä massa) kasvaa kolmanteen potenssiin, kun taas kanavan poikkeleikkaus toiseen potenssiin (jos samanlaista konetta skaalataan isommaksi), joten itse asiassa käy niin että isompi kone hengittää suhteellisesti ottaen huonommin, ainakin jos puhutaan pulssitetusta virtauksesta.