Ite en tervehi moottoripyöriä tai piikkejä, vaan niiden kuskeja.
Nostan vasemman käden sivuun aina kun sellaisen kuskin tunnistan. Myös niitä tervehin, jotka tervehtii ensin, vaikkeivat motoristeja olisikaan.
Jos tienvarteen tulee lapsiporukka hymyilemään ja huitomaan ilmaa käsillään, niin toki minunki tervehys on suurempi ku käen heilautus. Monesti oon teheny tällasten lasten kohalla niin, että vaihan vapaalle, nostan vasenta kättä ja käsken oikealla käellä pyörää sanomaan sellasen "prän-PRÄNN" -äänen. On tullut kikatusta ja lapset hyppivät riemusta huitoen ilmaa avokämmenillä!
Morjenstamisen yleensä opin isältäni, kun vielä teininä istuskelin iskän pyörän kyydissä. Aluksi ihmetytti, kun en tuntenut kaikkia joita moikattiin ja sekin, kun käsi laitettiin aina sivuttain eikä ylöspäin niinku tavallisessa moikkaamisessa. Kaksi päivää meni omaksua tuo tapa. Sitten ku ikää oli piikkiin tarpeeksi ja lähin ajamaan niin morottelin kaikille pyörien kuskeille, mutta vastausta ei tullut. Nyttemmin on vastailtu ku alla on moottoripyörä, vaikka minun mielestä kone ei tee minusta sen "motoristimpaa". Tuntuu niinku ne moikkais pyörälle eikä minulle. :/
Ja kerran tein sen virheen, että moikkasin poliisille. Heti pysäyttivät ja puhalluttivat!
Tyhymä kysymys.