Nyt keskityn tässä ekassa blogikirjoituksessa tuon derbi-projektini jälkilöylyihin. Projektitopickihan lukotettiin pyynnöstäni, mitään uutta kun ei ollut luvassa lukijoille. Tässä vähän kerron taustaa koko projektista, sen vaiheista sekä tämän hetkisestä tilanteesta.

Miksi?
Alun perin tarkoitus ei ollut ostaa mitään projektia, se oli pelkkä ajatus joka pyöri välillä päässä että pääsisi projektipyörää laittamaan talvella kuntoon. Marraskuussa kaveri rupesi vouhottamaan että voisimme kunnostaa hänen veljensä mopon jota olin itsekin katsellut "sillä silmällä". Huonoon kuntoonhan ko. mopo oli päässyt, kyseessä oli siis Derbi Senda Extreme R -03.



At first...
No, kohtahan sovimme tuovamme pyörän meille kun kerran kunnon tallikin löytyi. Kävelin paikallista kantatietä pitkin kaverille, lyötiin etuvanne jollain polkupyörän akselilla kiinni jotta eteenpäin rullaisi ja ei kun työntelemään. Melkoihan urakkahan se oli isolla tiellä mikä on kuin vuoristorataa. Lopulta saavuttiin meille ja mopo työnneltiin talliin. "Jännittyneenä" odotin vanhempien reaktiota, eipä se niin paha sitten ollutkaan. Mopoa tuli purettuaa parin ekan päivän aikana mukavasti. Tavaraakin lähti tilaukseen ja rahaa sauhusi. Käänekohta tapahtui kun kaveri sanookin ettei jaksa olla enää projektissa mukana, yksi vittumaisimmista teoista mitä tiedän, noh, nothing can do...

Pressure?
Tästä alkaa uusi vaihe jossa rupesin tekemään itse projektia, onneksi isäukkokin avitti aina tarpeen tullen. Osien puhdistusta, rungon vientiä hiekkapuhallukseen, vanteiden ja rungon vientia maalautukseen jne. Syvennystä, behind the scenes

Hiekkapuhallus, episode I
Runko ja swingi piti saada hiekkapuhallukseen, niinpä kaikki kierrelaipat veke, ohjauslaakerit suojaan ja etsimään paikkaa. Kauaa ei tarvinnut miettiä kun mieleen pälkähtikin paikallinen metallivalimo. Soitto sinne ja menoksi vaan. Paikan päällä kello seitsemän aikaan illalla menimme valimolle, ja siellä tulikin työntekijä vastaan jonka kanssa olimme sopineet puhalluksesta. Kyseessä oli siis hiekkapuhalluskaappi joka ei vastaa käsin hoidettua hiekkapuhallusta mutta ajattelimme isäukon kanssa sen riittävän. Varsin vaikuttavan kokoinen vehjejän se kaappi oli. Prosessin jälkeen tuli todettua että vaikutus oli melkein yhtä kuin nolla, johtuen siitä ettei kyseinen kaappi tehonnut pulverimaalattuihin kappaleisiin jota runko ja swingi nimenomaan olivat. Harmissaan lähdettiin kotio ja ajattelinpa että käsipeliksi menee...

Tarvikkeita hakemaan RTV:stä
Matka kävi seuraavaksi Riksuun RTV:lle josta piti käydä ostamassa kuidutus- ja hiomatarvikkkeet. RTV:llä työntekijänä oli todella pätevä kaveri jolta pystyin kysymään kaikki mieltäni askarruttaneet asiat maalauksesta, hionnasta kuin kuiduttelustakin. Iso kiitos hänelle kaikista vinkeistä ja selvennyksistä! Tulipa selväksi myös lähin hiekkapuhalluspaikkakin. Kaikki tarvittavat tarvikkeet tarttuikin mukaan lukuunottamatta metal polishia joka kuitenkin neuvottiin mistä saada. Reissun jälkeen olikin aihetta tyytyväisyyteen mönkään mennen joulukuun reissun jälkeen jolloin Lopelta ei löytynyt mitään välttämättömiä tarvikkeita lukuunottamatta puuvillalaikkoja.

Hiekkapuhallus, episode II
Yhteyttä otettiin samantien seuraavana päivänä neuvottuun hiekkapuhalluspaikkaan ja sinnepä suunnattiin seuraavaksi. Nuhjuinen, köyhän miehen pajan oloinen paikka ihmetytti aluksi mutta homma hoidettiin asianmukaisesti lopulta parissa päivässä. Tulipa tietoon ohimennen ettö lähiseudulla on myös tismalleen saman niminen heppu sukunimeä myöden kuin minä .

Pulverimaalaus
Yritys lähiseudulta, joka pulverimaalaisi osia, löytyi suht nopeasti, riihimäkeläinen ritema oy. Soittoa ja sen jälkeen tuli puhdistettua vanteet ja lastattua kaikki maalattavat osat (vanteet,runko ja swingi) autoon. Yritys oli vaihtanut toimitiloja kn "paikanpääle" saavuttiin, onneksi soitto ritemalle ja uusi osoite kohteeksi. Ritemalle saavuttua purettiin osat autosta ja vietiin isän kanssa osat konehalliin. Puhelimessa minulle oli sanottu "Pyydä otttamaan yhteyttä paikan päällä Samiin, siis pomoon." Tuon lauseen merkitys selvisikin myöhemmin. Hallissa menin yhden työntekijän luokse ja sanoin hänelle että tässä olisi pulverimaalauksee meneviä osia. Suureksi yllätykseksi kaveri olikin ulkomaalainen ja rupesi englantia puhumaan. Päästiin asiasta kuitenkin selville ja rehdin oloinen kaveri oli kun lupasi osienkin olevan valmiita haettavaksi kello viiteen iltapäivällä, samaan päivään mennessä. Johtuen kyydityksestä osat haettiin kuitenkin vasta seuraavana päivänä. Kun maksun aika tuli, sama työntekijä vei minut toisen, suomalaisen työntekijän luo sopimaan maksusta. Maksusta ei ollut kuitenkaan mitään tietoa koska en ollut ottanut yhteyttä edellisenä päivänä paikan pomoon joka oli puhelimessa arvioinut hintoja. Ko. pomolle soitettiin ja eri keskustelujen kautta työntekijä sanoo minulle lopulta että pomo ei veloita osien maalauksesta mitään .Yli 40 euroa säästyi lopulta!

Enempää en jaksakaan kirjoittaa projektivaiheista tänään, siirrytään projektitopicin jälkivaiheisiin -->



At last
Pyörässä oli vielä kaikenlaista pikkuvikaa, mopo kuitenkin käynnistyi suureksi ihmeeksi. Tämän jälkeen tulikin pidettyä piiitkä tauko projektista ja tuli hankittua tässä välissä kotari toukokuussa. Viimeisen parin viikon aikana on tapahtunut paljon, kiitokset tästäkin patistamisesta isälle sekä veljelle joka on auttanut pikkuhommissa. Enää onkin ajovalojen uudellen yhdistäminen toimimattomuuden takia sekä mittariston pyörittäjän tarkistaminen. Ja ainainen riesa, toinen rx:n pumppu joka kovan vaivan jälkeen ei ole vieläkään imenyt keulaöljyjä sisuksiinsa. Keula onkin nyt jäykkä ja aukaisu on todennäköisesti edessä. Vinkkejä kaivataan ! Säädöt ovat kohdallaan ja pyörä hyrrää kuitenkin hyvin. Jokohan kohta saisi kilpiin ja joku ostaisi tuosta mopon itselleen! http://www.motot.net/talli/nayta.php?id=63595 Mopo on ilmoitettu myös Motot.netin hienoin mopo 2008-kisaan!

Aftermath
Ajattelin kääriä projektista voittoa mutta ostajat ovatkin järin nirsoja ja nykyään kuvitellaan ettö tonnillakin saa paljon laitetun uusenduron. Homma ei ole siis kannattanut lopulta, ottaen huomioon arvosanojen laskun koulussa ja kaiken sen vittuilun mikä on tullut melkein jokaiselta perheenjäseneltä projektin suhteen. Mutta mitäs minä niistä kun ei nekään minusta!

Tämmöistä tänään, mitäköhän huomenna...