2T viritys ja tekniikka

TDN kirjoitti:Semmosta ongelmaa, että tuntuu ettei sytkä anna tarpeeksi kierroksia.

Mikäs kansi sulla on kiinni, jos se on joku noista sun gallerian järkyttävän kokosista pesuvadeista, niin voipi olla ongelma siinäkin. Paljonko paljeväli, kun oot ilmeisesti sylinteriäkin nostanut? Mikä läppäventtiili? Eiköhän noita mahdollisuuksia ole useampiakin. Sytkän luulis riittävän vakionakin ylikierroksille perusennakkoo säätämällä. Tulppa tuskin rajoittaa kierroksia, jos se vaan on ehjä.

TDN kirjoitti:Tulppana mulla on BR9ECS, eli näsärin vakio. Ja tosiaan ei oo vakionässyn pannu. Aukot on tosiaan kooltaan lähellä Honda RS:n mittoja. Portmappi löytyy galleriasta.

BR9ECS on lähes sama kuin B9ES. C tarkoittaa tarkoittaa että sivuelektrodissa on loiva kulma, (kuva).

ES on mopotulppa osta B9EG, tai jos ysi tuntuu liian kuumalta niin B95EGV tai B10EG.

Kokeilin 10 tulpallakin, mutta se ei kestäny kauaa. Kantena CRM:n vakio, jota laskettu 0,5mm. Paljeväli 1mm. Kannen oma squish 0,1mm. 1mm alatiiviste kiinni, vakio on 0,5mm, mutta tolla milliselläkin mäntä peittää akk:ssa huuhteluita 0,5-1mm verran. Toisaalta, jos korotan lisää, niin paljeväli kasvaa mahottomiin ja kannesta ei oo varaa ottaa enempää. Ei kyllä viittis tosta sykän yläpäästäkään raapia tavaraa pois.

Läppävettiili vakio, vakioilla 0,4mm lasikuituläpillä. Palotilan tilavuuden kun mittasin, niin sain n. 13cc ilman tulpanreikää. Kuulostaa omasta mielestä melko suurelta, kun vertaa mitä ne käyttää CR:issä ja RS:issä. Kellään ideoita miten kansi kannattais muotoilla, ku noita 3kpl ylimääräsenä löytyy.

http://www.roteg.nl/Html/Images/ae32050e.jpg Siitä mallia muotoiluun. Eiköhän tosta tilavuudestakin voi tiputtaa piirunverran pois, jos haluaa sinne Räsän lukemiin (+11cc). Paljevälikin sais olla piukempi, 0.6-0.8mm, jos kerran jotain tehopeliä rakennetaan. CR:n orkkis läppärunkoa läppineen käytetty RS:issä ratatouhuissa.
Ihan suoriltaan ei kumminkaan kannata Räsän arvoja käyttää, koska alunperin samaa näsbärin kanssa ei ole kuin isku&poraus

Tarvitsen viritettyyn 2t katupiikkiin kaasuttimen ja merkillä ei niin väliä mutta säätö osat saisi olla kohtuu hintaisia ja helposti saatavilla.
KO. kaasuttimen pitäisi omata seuraavat ominaisuudet.

- Koko 34-36 mm ja suorakurkkuinen.
- Tuorevoitelu nippa.
- Vaijerikäyttöinen ryyppy.
- Mieluusti litteä luistinen.(ei välttämättömyys)
- Letkukiinnitteinen.
- Säätöruuvit kaasukapulan puolella.
- ''Power jet'' suutin.

Mikä tälläinen kaasutin voisi olla ? Esim. Dellorto VHSB tms.

Mikko* kirjoitti:http://www.roteg.nl/Html/Images/ae32050e.jpg Siitä mallia muotoiluun. Eiköhän tosta tilavuudestakin voi tiputtaa piirunverran pois, jos haluaa sinne Räsän lukemiin (+11cc). Paljevälikin sais olla piukempi, 0.6-0.8mm, jos kerran jotain tehopeliä rakennetaan. CR:n orkkis läppärunkoa läppineen käytetty RS:issä ratatouhuissa.
Ihan suoriltaan ei kumminkaan kannata Räsän arvoja käyttää, koska alunperin samaa näsbärin kanssa ei ole kuin isku&poraus

Mitenkäs tuo squish bandin kulma, pitääkö sen olla sama vai suurenpi, kuin männänlaessa? Flättikansissa taitaa olla suora, kuin myös männänlaki. Näin ainakin Miton 200H kannessa, mutta mites domekansissa?

Melko usein squish mukailee männänlakea, mutta joskus myös kupumännillä käytetään suoraa squishia, jolloin se on ohuimmillaan reunoilla (paikoillaan mitattuna esim 0,6mm), mutta kasvaa keskellepäin. Suoran squishin käyttäminen on käsittääkseni lisääntynyt voimakkaasti nykypäivinä verrattuna vaikkapa jonnekki kasaritouhuihin. Eli ei se huono voi olla. Käytännössähän se squishin kulma on sama kuin männänlaen reunan kulma (yksinkertainen asia mut en vain keksi miten selittäisi sen paremmin).

Kannesta ei kiertämättömyys johdu, mulla on virimopossa luvattoman matala puristussuhde, korjattuna luokkaa 4,8:1. Kierroslukuja en ole mittaillut, mutta todennäköisesti ne on luokkaa 13-14krpm ajossa. Ja pakko niiden on ollakin sitä luokkaa, mopo kulkee 13-36 väleillä (pisimmät saatavilla olevat on 13-30) 45+kmh ykkösellä.

TDN: Ootko mittaillu tuon JollyMoto SP:n viritettyä pituuksia? Ja vaikkapa STD:nkin. Muistaakseni 92-93 vuosien Honda RS:issä oli putken pituus männältä loppupillille tollaiset 770mm, joten siihen sitten voisi verrata. Tai vaikkapa Näsärin vakioputkeen.

Siitä sytkästä: Ma oon joskus hiukan tuumaillu Näsärin virittämistä 190cc korkeakierroskoneeksi enkä löytänyt minkään maailman kommentteja siitä sytkä-asiasta. En perusennakkoja enkä mitään muutakaan. Ehkä en vain osaa googlata
Asiasta villapipoon, LuFon poinaat pisti tähän mitoon NSR 50:n sytkän itserakentamallaan ohjelmoidulla boksilla. Ei hassumpaa, ja jotain samanlaista tuumailin itsekin tekeväni.

Kuitenkin kannattaa ennen lisätoimenpiteitä varmistua esimerkiksi kaasarin ja sytkän (!) säädöistä. Saatat vaikka yllättyä. Kun tuossa tarinoin aiemmin siitä moposta, mulla oli ensialkuun ongelmana ettei se toosa kierrä. Sit rupes säädöt löytymään!

Eipä oo tullu mittailtua viritettyjä pituuksia, mutta täytyy kattoo jossain välissä. En oo itekkään löytäny näsärin sytytykseen liittyvää tietoa mistään.

Voi tosiaan olla, että käy täyskaasulla hieman rikkaalla, koska paikallaan kierrättäessä ottaa melkeen paremmin kierroksia vähän alle täyskaasun. Täyskaasulla pätkii 11,5trpm jälkeen, niinkuin ajossa 1 ja 2 vaihteella.

Gileran SC125 pyörästä sen verran kysyisin että ku yamahan koneella on nii mitenkä sais kierrosherkkyyttä muuteltua? Siis niinku kaasuun vastaavuutta, esimerkiks aprilian rs nostaa kierroksia paljon nopeemmin ku kaasun lyö pohjaan, sama näsäreissä jne.. Vauhtipyörän paino vois vaikuttaa mutta ei kai se ny niin paljoo sentää?

Turbokit92 kirjoitti:Gileran SC125 pyörästä sen verran kysyisin että ku yamahan koneella on nii mitenkä sais kierrosherkkyyttä muuteltua? Siis niinku kaasuun vastaavuutta, esimerkiks aprilian rs nostaa kierroksia paljon nopeemmin ku kaasun lyö pohjaan, sama näsäreissä jne.. Vauhtipyörän paino vois vaikuttaa mutta ei kai se ny niin paljoo sentää?

Ilman saanti. ilmanputsari, läpät, äänenvaimennin puristukset jne.. Mutta kyllä se vauhtipyörä voi vaikuttaa hyvinkin paljon. Tosin riippuu mitkä on lähtökohdat lähteä sorvailemaan, että jää vielä edes jtn tyhjäkäyntiä.

Liikkuvien massojen kevennys juuri tuo sitä kierrosherkkyyttä ja vauhtipyörän painolla/painon sijainnilla siihen hyvinkin suuri merkitys.
Onkos Yamahan koneessa startin kilkkeet pultattu vauhtipyörän taakse, jos on, niin pienellä vaivalla toteat eron ottamalla ne sieltä kokeilumielessä pois, painaa huomattavasti.

Mikko* kirjoitti:Liikkuvien massojen kevennys juuri tuo sitä kierrosherkkyyttä ja vauhtipyörän painolla/painon sijainnilla siihen hyvinkin suuri merkitys.
Onkos Yamahan koneessa startin kilkkeet pultattu vauhtipyörän taakse, jos on, niin pienellä vaivalla toteat eron ottamalla ne sieltä kokeilumielessä pois, painaa huomattavasti.

mitä ulommalta kehältä painoa pois, sitä enemmän se vaikuttaa. onhan siellä tasapainoakselikin joka on pyöriviä massoja. paljon saa ottaaa vauhtipyörältä pois että tyhjäkäyntiin vaikuttaa koska kampiakselin limput painaa suht paljo kuitenki + muut pyörivät massat.

alkuperäistä ongelmaa kommentoidakseni, kannattaa tarkistaa öljyn pinta. Liian korkea öljynpinta syö kierrosherkkyyttä ja tehoa.

Turbokit92 kirjoitti:Gileran SC125 pyörästä sen verran kysyisin että ku yamahan koneella on nii mitenkä sais kierrosherkkyyttä muuteltua? Siis niinku kaasuun vastaavuutta, esimerkiks aprilian rs nostaa kierroksia paljon nopeemmin ku kaasun lyö pohjaan, sama näsäreissä jne.. Vauhtipyörän paino vois vaikuttaa mutta ei kai se ny niin paljoo sentää?

Mutta myöskin tuo DT:n kone on laiskempi ja eri tyylisempi kuin räsässä. Tehoerokin on n.5-6hp täysitehoisena.

Isompaa pyttyä kiinni ni alkaa nostaa kierroksia herkemmin . IMO, vauhtipyörän kevennys yhtä tyhjän kanssa tälläisissä mopoissa .

Wille90 kirjoitti:

Turbokit92 kirjoitti:Gileran SC125 pyörästä sen verran kysyisin että ku yamahan koneella on nii mitenkä sais kierrosherkkyyttä muuteltua? Siis niinku kaasuun vastaavuutta, esimerkiks aprilian rs nostaa kierroksia paljon nopeemmin ku kaasun lyö pohjaan, sama näsäreissä jne.. Vauhtipyörän paino vois vaikuttaa mutta ei kai se ny niin paljoo sentää?

Mutta myöskin tuo DT:n kone on laiskempi ja eri tyylisempi kuin räsässä. Tehoerokin on n.5-6hp täysitehoisena.

Isompaa pyttyä kiinni ni alkaa nostaa kierroksia herkemmin . IMO, vauhtipyörän kevennys yhtä tyhjän kanssa tälläisissä mopoissa .

mopo kun mopo, nii pyörivien massojen kevennys antaa tulosta

http://www.motot.net/galleria/showphoto ... /cat/44654