Cagiva Mito viritys/tekniikka

Kaikki on mahdollista, mutta toi on jo hyvin epätodennäköistä. Ainahan sen välyksen voi mitata. Eräs mekaanikko sanoi, että _kisa_ vehkeissä parhaimmillaan squish välys on 0,5mm.

Valmistustekniikka kehittyny vähän tiittasen ajoista, ja sehän tosiaan mitataan ennen säätämistä. Onhan nuissa kovimmissa mitoissakin 0,5 tienoilla squish.

Aika limitillä pojat säätää Täytyy tosiaan olla kone melko hyvässä kunnossa, että kestää tuollaisen.
Vaikka kaikki toleranssit olisivat täysin kohdallaan ja squish mitattu, tulee takkiin vielä siitä, että:
- Ajotilanteessa kaikkien laakerointien välykset ovat toiseen suuntaan kuin mittauksessa (mitattaessa mäntää painetaan alas, ajossa se pyrkii nousemaan ylös).
- Mäntä lämpölaajenee ja pienentää väliä (riippuu tietysti myös sylinterin, kiertokangen ja moottorikotelon lämpenemisistä)
- Jos männän ja kiertokangen kiihtyvyys on vaikkapa 5000-8000G, se tekee aikamoisen mäntää ylöspäin vetävän voiman jolloin: mäntä venyy, männäntappi taipuu, kiertokangen laakerit painuvat, kiertokanki venyy, kampiakseli taipuu, kampuran laakerit painuvat, moottorikotelo joustaa, jne.. Vaikka jousto joka paikassa olisi vain muutaman satkun luokkaa, kertyy noista kuitenkin summana aika paljon.
Ainoa keino olisi kai pienentää jatkuvasti squishiä ja kokeilla, joko alkaa kanteen tulla jälkiä kun kierrokset ovat tapissa. Löytyykö vapaaehtoisia koekaniineja?

Import kirjoitti:Valmistustekniikka kehittyny vähän tiittasen ajoista, ja sehän tosiaan mitataan ennen säätämistä. Onhan nuissa kovimmissa mitoissakin 0,5 tienoilla squish.

räsämasa kirjoitti:Aika limitillä pojat säätää Täytyy tosiaan olla kone melko hyvässä kunnossa, että kestää tuollaisen.
Vaikka kaikki toleranssit olisivat täysin kohdallaan ja squish mitattu, tulee takkiin vielä siitä, että:
- Ajotilanteessa kaikkien laakerointien välykset ovat toiseen suuntaan kuin mittauksessa (mitattaessa mäntää painetaan alas, ajossa se pyrkii nousemaan ylös).
- Mäntä lämpölaajenee ja pienentää väliä (riippuu tietysti myös sylinterin, kiertokangen ja moottorikotelon lämpenemisistä)
- Jos männän ja kiertokangen kiihtyvyys on vaikkapa 5000-8000G, se tekee aikamoisen mäntää ylöspäin vetävän voiman jolloin: mäntä venyy, männäntappi taipuu, kiertokangen laakerit painuvat, kiertokanki venyy, kampiakseli taipuu, kampuran laakerit painuvat, moottorikotelo joustaa, jne.. Vaikka jousto joka paikassa olisi vain muutaman satkun luokkaa, kertyy noista kuitenkin summana aika paljon.
Ainoa keino olisi kai pienentää jatkuvasti squishiä ja kokeilla, joko alkaa kanteen tulla jälkiä kun kierrokset ovat tapissa. Löytyykö vapaaehtoisia koekaniineja?

Import kirjoitti:Valmistustekniikka kehittyny vähän tiittasen ajoista, ja sehän tosiaan mitataan ennen säätämistä. Onhan nuissa kovimmissa mitoissakin 0,5 tienoilla squish.

Pelkäätkö että mäntä osuu kanteen uusilla tehtaalta tulevilla osilla oikein asennettuna? Ei varmasti osu. Ei ne osat mitään kumia ole ja kumminkin saa aika vitusti osat venyä ja pullistua, että saat sen millin kurottua kiinni jos siellä ei ole mitään omia patentteja niin ei varmasti osu mäntä kanteen.

miten tuo mito jaksaa mennä 14/40 välityksil onko paljoo eroo 14/41 välityksiin? pyörässä on kiinni jollymoto std putki

jespe kirjoitti:miten tuo mito jaksaa mennä 14/40 välityksil onko paljoo eroo 14/41 välityksiin? pyörässä on kiinni jollymoto std putki

Eiköhän tuo ihan hyvin jaksa, kuitenkin 14/41 on ne välit joita "suositellaan".

Miten paljo isompi suutin Jollymoto SP:n kans?

Javaq kirjoitti:

jespe kirjoitti:miten tuo mito jaksaa mennä 14/40 välityksil onko paljoo eroo 14/41 välityksiin? pyörässä on kiinni jollymoto std putki

Eiköhän tuo ihan hyvin jaksa, kuitenkin 14/41 on ne välit joita "suositellaan".

Joo siis 14/41 välejä suositellaan mutta itellä ainakii sillo tuli semmoseks että kutone oli vaa matkavaihde 14/43 eli mitkä oli sillo ku kaupasta haettii pyörä niin oli paljo mukavampi ajaa ku sai kiihytettyä nopeesti ja jakso vetää kutosellakii loppuu helposti ja pyörä tottakai oli TT.

E: Oho huomasinkii nytte vasta että sulla on siinä jolly.. kyllä sitte menee varmaa kivasti ku 14/41

joo elikkä mul on tyhjäkäynti suutin 65 ja pääsuutin 270 niin on alakanu arveluttaa et onko mul jotenki liian iso suutin ku porukkaa puhuu välil jostai 130 pyörä tt arrowin putkella. sit se röpöttää joskus mut ei aina..kelistä kiinni. ja sillonku röpöttää niin 1 vaihteella ja joka vaihteella tasan 7000rpm:ssa. minkähänlaista neulaa tai suutinta kantsis kokeilla?

DT character kirjoitti:joo elikkä mul on tyhjäkäynti suutin 65 ja pääsuutin 270 niin on alakanu arveluttaa et onko mul jotenki liian iso suutin ku porukkaa puhuu välil jostai 130 pyörä tt arrowin putkella. sit se röpöttää joskus mut ei aina..kelistä kiinni. ja sillonku röpöttää niin 1 vaihteella ja joka vaihteella tasan 7000rpm:ssa. minkähänlaista neulaa tai suutinta kantsis kokeilla?

Eri kaasarilla eri suutin asteikot. oisko mikunin kuuskatti 270 ja dellorton pyöree 130. ite oon x2 tuon dellorton nii se kertoo jotai suuntaa mikunin asteikolla. tuo 130 vastaa jotakuinki 260 mikunin asteikolla.

Huh, onpahan foorumi muuttunu siitä kun viimeks kävin Hyvä että vielä joku näitäkin jaksaa ruuvata

Miten iso merkitys tolla squishilla on tehojen kannalta? Onko vaaraa että mäntä ottaa kanteen kiinni jos alatiiviste on alkuperäistä ohuempi? (73037+200h+1r.Flätti)

siis pyöräs on ihan vakio dellorto ja pääsuutin 270

DT character kirjoitti:siis pyöräs on ihan vakio dellorto ja pääsuutin 270

125 on tt suutin vakio kaasariin. Tehoputken kanssa käyttäneet vissiin 135.

no mul on arrowi siin..voiko se vaikuttaa siihen kun mito ei kulje ku 270 pääsuutin..on uuus mäntä ja cts toimii