Turbo nelariin

Ihan hyvin ahto ny tuolla kaasari kotelolla ja silti tarvi alle 100 suuttimen kun kaasarin kylessä on reikä kohokammioon ja se on ny niinku vasten virtausta. jos sen laittas umpeen niin varmaan toimis isommilla suuttimilla
Meni vaan kone osiksi, kun kampuran laakerit paskana ja pitää tehä kanteen ulkosella letkulla öljynkierto, kun pukkaa menemään tukkoon tuo vakio kanava ja ei vihti ottaa riskiä ku turbo on jo meinannu leikata kiinni 2 kertaa Siis käyny kuivana niin kauan että ei enään ahda.

http://minimotoracing.fi/moottori.html

Bolt oonia ei tueta ja tuo on sentään vielä mankin lohkoilla.

aattelin vaa ku tuolta saa suht halvalla koko alakerran. saahan tuolta kylläkin varaosaaki jokalähtöön jos haluaa vakiolohkon pitää.

ootkos lokitekki edistyny yhtään?

Jees. Tulppa taitaa olla menny. Tai sytytykses jotain vikaa. Menohalua löytyy vähän aikaa ja sitten pätkii.

Jos sulla on pitot paineistus niin ainaki mulla vaati hirveen pienen suuttimen..

Ensviikolla saan koneen varmaan kasaan ja uuella todella kireällä nokalla jonka tein itte..

Koittakaahan nyt saada jonkinlaista videota noista turbokoneista.

Nokalla jonka teit ite? Paljonko asteita ja nostoa?

Hitsailin lisä nostoa. Nostoa ja asteita on sen verran, että keinuja ja kantta piti muokata, että nokka mahtuu pyörimään.

lokitekki kirjoitti:Hitsailin lisä nostoa. Nostoa ja asteita on sen verran, että keinuja ja kantta piti muokata, että nokka mahtuu pyörimään.

Kiinnostaisi tietää vähän myös pintakarkaisusta ja nokan hiomisesta.
Millaiset asteet muutes valitsit nokalle ?

Perstuntumalla vähä joka puolelle lisää tavaraa. Jos ei toimi niin ottaa vähä pois.
Hioin mirkelillä ja sillä sai kyllä montuttoman, mutta pitää vielä vähä hinkata hiomapaperilla.

Ei se näisä 2 venttiilisissä niin tarkkaa ole

Jahas. Asia selvä. Mielenkiinto hävisi.
Ihan vastaisuuden varalle vinkkinä muutes: http://www.performancetrends.com/ca20.htm

No kyllä kaksivenasenkin kannen voi noin rautaisella ammattitaidolla-ja asenteella pilata.

Jeps. Nokan profiili nelitahtisessa vastaa hyvin pitkälti samaa, mitä 2T moottorissa aukkojen asteet. Niitäkään ei kannata ihan hatusta noin vain mennä nykäisemään. Nosto taas vaikuttaa oleellisesti virtauspinta-alaan. Jos nokkaa lähdetään ihan tuosta noin vain muotoilemaan, voidaan "hyvällä lykyllä" saada overlapkin ihan järjettömäksi. Lisäksi nokassa tulisi olla pintakarkaisu ja uusi nokkahan tulisi aina ajaa sisään juuri siihen hommaan tehdyillä rasvoilla. Ainakin jos aikoo sillä nokalla tehdä jatkossakin jotain hyödyllistä. Muotoiltua ja uudelleen pintakarkaistua nokkaa käsitellään moottorin kannalta uutena nokkana.

Muutoinkaan en pahemmin suosi koko nokan hitsaamistakaan. Ainakaan, mikäli ei ensin katsota saisiko nokan perusympyrää pienennettyä. Yleensä kyllä saa. Kun perusympyrää hiotaan pienemmäksi ja kasvanut välys hoidetaan kohdilleen ihan normiventtiilinsäädöllä, saadaan nostoa ja tarvittaessa asteitakin lisää. Molempia siis Ihan ilman mitään hitsauksia. Hitsaaminenhan aina vaikuttaa metallien rakenteeseen ja se kannattaa myös pitää mielessä.

Yksi asia on vielä, mikä näissä 4T moottoreiden virittelijöissä kummastuttaa, on venttiiliohjureiden katkaiseminen. Homma voi tuntua järkevältä, mutta pidemmän päälle ei sitä ole. Ainakin siis jos moottorille edes jonkin arvoinen kriteeri on kestävyys. Jos ohjuria lyhennetään, venttiilivarren sivuttaistuki vähenee. Mitä lyhyempi ohjuri on, sitä enemmän pystyy venttiilin lautanen heilumaan sivusuunnassa. Tähän tietty tarvitaan ohjurissa varteen nähden sitä välystä, mutta sitä on aina pakko jonkin verran olla, eikä sekään moottorin kulumisen myötä ainakaan vähene.

Mitä enemmän venttiililautanen pääsee liikkumaan sivusuunnassa, sitä enemmän on mahdollisuutta myös venttiilin vuotamiselle. Ohjurin katkaisua huomattavasti järkevämpi toimenpide on ohjurin ohentaminen ja venttiilivarttakin voidaan ohentaa ohjurin ja lautasen väliin jäävästä osasta. Alan kirjallisuudesta lisää ja pelkästään tuolla ohjurin ja venttiilin varren ohentamisella on saatu usein parempia arvoja virtauspenkissä, mitä ohjureiden katkaisulla.

Lopuksi voisi vielä heittää kysymyksen ihan vain siksi, että asiaa tulisi edes hiukan pohdittua. Kysymys kuuluukin; Miksi joihinkin moottoreihin saa erikseen turbokäyttöön ja vapaastihengittävään moottoriin toisistaan poikkeavia nokkia ?. Olisikohan kenties sillä nokan profiililla jotain tekemistä asian kanssa ja että noinkin erilaisessa rakenteessa ei ole ihan sama, onko nokan profiili ihan summamutikassa päätetty vai ei ?

Oon vähä lukenu noista nokista turbokäyttöön ja jos on overlapilla varustettu nokka ja pieni turbo, niin isoilla kiekoilla pakopaine on isompi kuin ahdot, jolloin ei toimi, mutta mun koneessa ei semmosta ongelmaa tule.
Kyllä esim 1600cc 1000hp koneessa on tosi jyrkkä nokka ja overlap.
Sitä mää vähä tuosa haen, että turbo ahtais paremmin.

Tämä on lähinnä kokeilu, että kuin nopeesti tuo nokka kuluu..