Pro-virittäminen

Ei kuulu tänne millään lailla, tää topic on Pro virityksiä varten, ei mihinkää perus derbin virityksee. Eikä samaa kysymystä kuulu kysyä kymmenessä topicissa.

paljokohan toi ilmanvatus syö näis normi enska mopoissa oikeen vauhtia ? nytten pääsis sen 130 km/h niin kyllä siinä tuntoo jo kuinka tuuli vastustaa

KarsTa kirjoitti:paljokohan toi ilmanvatus syö näis normi enska mopoissa oikeen vauhtia ? nytten pääsis sen 130 km/h niin kyllä siinä tuntoo jo kuinka tuuli vastustaa

En nyt ole ihan varma kuuluuko tuokaan kysymys (ainakaan tuossa muodossa) tänne, mutta näistä löytyy sulle vastaus, ymmärsit sitten lukemaasi tai et.
http://www.mediafire.com/?tx2d4ziciqm
http://www.mediafire.com/?ymzmekmyqm2
http://www.mediafire.com/?zmdkzmn4tjr

KarsTa kirjoitti:paljokohan toi ilmanvatus syö näis normi enska mopoissa oikeen vauhtia ? nytten pääsis sen 130 km/h niin kyllä siinä tuntoo jo kuinka tuuli vastustaa

Jos kyykkykevarilla jossa on 15hv menee noin 120-130 ja vastaavasti 30hv vehe menee vain 160-170 niin voit vähän päätellä et paljonko se ilman vastus vaikuttaa noissa nopeukissa....

Taitaa olla suurin "vastus" liike-energia. Kannattaa muistaa, että jos nopeus kaksinkertaistetaan, liike-energian tarve kasvaa nelinkertaiseksi.

Shape kirjoitti:Taitaa olla suurin "vastus" liike-energia. Kannattaa muistaa, että jos nopeus kaksinkertaistetaan, liike-energian tarve kasvaa nelinkertaiseksi.

Jos ajetaan tasaista vauhtia, on moottorin tuottama työntövoima yhtä suuri kuin mopoon vaikuttava vastusvoima. Vastusvoima taas koostuu mm. vierintävastuksesta ja ilmanvastuksesta. Tasaista vauhtia ajaessa mopon liike-energia pysyy vakiona, eli siihen ei kulu yhtään energiaa. Liike-energia ei siis sinällään ole vastus.

Kiihdyttäessä tilanne on toinen. Silloin moottorin tuottama työntövoima on suurempi kuin vastusvoima, jolloin tehoa jää "yli". Tämä "ylijäämäteho" kiihdyttää mopoa. Voidaan ajatella mopon rungon olevan "hyödytön energiavarasto", joka ei varsinaisesti paina mukana, mutta johon pitää kerätä lisää energiaa jotta päästäisiin kovempaa. Sitten kun hidastetaan, kulutetaan energiavarasto tyhjäksi jarruilla.

Ja kun tähän asiaan päästiin niin ilmanvastus on suurin osa kokonaisvastuksesta, hatusta heitettynä luokkaa 95%. Jos haluat päästä kovempaa niin pienennä ilmanvastusta.

Aivan, ei pitäisi sekoittaa "potenttiaali" energiaa työhön.

Tuli pohdittua, kärsiikö moottori mahdollisesta voitelun puutteesta kun päästää kaasun irti? En tarkoita moottorijarruttamista, vaan vain kaasuttelusta. Asia varmaan on merkityksetön käytännössä, mutta sellainen miettiyttää joskus.

Mä oon itseasias miettinyt ihan samaa monesti!

Eikö kierrosten laskiessa ole moottorijarru päällä? Sillonhan ei tietysti jarrutettavana ole muuta kun ne moottorin pyörivät osat (ei koko mopoa niin kuin liikkeessä moottorijarrutettaessa) joten kierrokset laskee nopeemmin. Kuitenkin sama asia tapahtuu mitä ajossa moottorijarrutettaessa.

En tiedä voiko sanoa että moottori "kärsisi voitelun puutteesta". Kyllähän sielä se voitelu on, ei se öljykalvo sieltä niin äkkiä katoa vaikka sekunniksi se öljyn syöttö katkeaa. Eihän se häviä edes pitemmissäkään moottorijarrutuksissa. Silti mopon (ja ylipäätään moottoreiden) lämmytyksessäkin tasakaasulla kierroksilla pitäminen on parempi vaihtoehto koneen kannalta mitä semmonen on-off kaasuttelu. Tietysti se on-off kaasuttaminen on paljon hauskempaa kun siitä tulee enemmän sauhua

Slerpa_ kirjoitti:En tiedä voiko sanoa että moottori "kärsisi voitelun puutteesta". Kyllähän sielä se voitelu on, ei se öljykalvo sieltä niin äkkiä katoa vaikka sekunniksi se öljyn syöttö katkeaa. Eihän se häviä edes pitemmissäkään moottorijarrutuksissa.

Kyllähän yks parhaista keinoista särkeä 2-t kone on kovan vedon jälkeen alkaa moottorijarruttelemaan, erityisesti jos sitä tekee pitkään. Takavuosina 2-t vehkeet sai huonon maineen ultrakevytlentokoneissa kiinnileikkaamisten takia. Ja ne johtu paljolti siitä kun vedettiin esim. läpilaskuja, eli ensin noustiin ylös (isoilla tehoilla), ja sitten tultiin heti laskuliukuun kaasu kiinni tai pienellään ja rupeli pyörii tuulimyllynä (moottorijarrutus).

Että ei kannata 2-t:llä moottorijarrutella, varsinkin kun se on aika heikkoa joka tapauksessa. Katsokaas, mopossa on erikseen JARRUT, joilla tarkoitus on hidastaa, ja MOOTTORI, jolla on tarkoitus kiihdyttää. Ei toisinpäin...

Kyllähän yks parhaista keinoista särkeä 2-t kone on kovan vedon jälkeen alkaa moottorijarruttelemaan, erityisesti jos sitä tekee pitkään.

Niin no, tarkotin nyt pitempään mitä se sekuntti mitä paikallaan kaasuttelussa se moottorijarruttaa.

Ei se siinä vielä hajalle mene, tai sitten pitää rakentaa hidastin kaasuvaijeriin että ei kierrokset laske liian nopeasti

Tämän linkin voisi melkeempä lisätä pro-virittämisen aloitusviestiin. Tuola löytyy englanninkielisiä hyviä viritysoppaita, esim graham bellin kirja, jne. http://www.phpbb88.com/scooterotica/vie ... ooterotica

Läppärungonvaihto proju ei oo oikeen edennyt. Läpät on hommattu ja mallattu, mutta pitää ostaa lisää demelin teriä.

Ja sitten seuraavaan projektiin:

Eli nyt ois tarkoitus jossain välissä aloittaa proju, jossa porttaisin sylkän. Maksimitehon oon ajatellut sinne 8000-9500 kierrokseen. Nyt onkin kysymys: onkohan nuo kierrokset liikaa ilmajäähylle? Siis tämähän on lälläripyörä eli skootteri.
Noita linkkaamia kirjoja lueskelen ajatuksen kanssa hitaasti.

Tuokin projekti edistyy hitaasti mutta varmasti. Nytten on "jo" pakoaukon kuria aloitettu hioa pois. Deadlineä ei ole, että tässä ei mee into 2t vekoittimen räpläilyyn.

Edit: siis ihan vakio 50cc pytty tuo on. Ja myös tämä kone kasataan ihan huippunopeutta varten, yritän (voi olla, että näillä järjillä ei saa kulkemaan kuin sen 90) saada tuon skopan kulkemaan sen 100km/h 50ccllä. Yritykstä pitää olla.
En kyyllä vielä näissä ole niin "proo", mutta varmaan projun kautta tuloo kokemusta. "Ei kukaan ole seppä syntyessään!"

Eikös Kreidlerin vanhat 50cc pyörät ollu ilmajäähyjä (näin muistelen), ja ne otti huipputehon kiekat jossain 15krpm hujakoilla. Eli 9500rpm ei ole ollenkaan paljoa ilmajäähylle sinänsä. Sun tapauksessa homma menee varmaan sillain että jollain opeilla yrität selvittää minkäverran huuhteluissa on virtauskapasiteettia ja sitte viilaat pakoröörin sen mukaan. Jos siis kyse on tollasesta pytystä mistä oli kuvia sun projutopikissa niin ihan kuvan perusteella vois veikata (tää ei siis oo mitenkään varmaa eikä validia jne) että huuhtelut riittää aika isoille kierroksille ja sitä kautta isohkoille teholukemille. Korkeilta mokomat näyttivät. Edellyttää tietysti että ne röörit aukeaa alas asti...