Viilaustopic

Nikkelipuikotko nyt sitten käy parhaiten tähän valuraudan liimaamiseen ja tarvitseeko kappaleet esilämmittää?

Valurauta kaiketikkin tulisi aina esilämmittää ennen hitsausta. Pytty uuniin joksikin aikaa (tunniksi?) ja sitten hitsailemaan, tai voi vielä uunista pois oton jälkeen lämmittää nestekaasulla, jos siltä tuntuu. Aina vaan parempi, jää vähemmän jännitteitä. Sitten hitsauksen jälkeen hidas jäähdytys, eikä mitään vesiämpäri-jäähdytystä.

Certanium-puikot luultavasti parhaita minkä vaan hitsaukseen, ainoana huonoa puolena on jäätävä hinta. Nikkelipuikoilla kaiketikkin muuten, jollei certaniumeja viitti ostaa, kaiketikkin noissa molemmissa ollut ongelmana hiukan hitsaussauman mureneminen aikaa myöten.

Tuo hitsisauman murenemisjuttu on vain joltain kuultua, joten en siitä ole niinkään varma, pitääkö paikkaansa vaiko ei.

Juu, täytyy kattella jostain joku romusylinteri ja ottaa helmasta palasta. Näillä mennään siis kuhan tuota tässä jossain vaiheessa alkaa tekemään.

Slerpa_ kirjoitti:Certanium-puikot luultavasti parhaita minkä vaan hitsaukseen, ainoana huonoa puolena on jäätävä hinta. Nikkelipuikoilla kaiketikkin muuten, jollei certaniumeja viitti ostaa, kaiketikkin noissa molemmissa ollut ongelmana hiukan hitsaussauman mureneminen aikaa myöten.

Tuo hitsisauman murenemisjuttu on vain joltain kuultua, joten en siitä ole niinkään varma, pitääkö paikkaansa vaiko ei.

Tarkoittanet nyt ruostumattoman teräksen hitsaukseen tarkoitettuja puikkoja? Niillä on tosiaan helppo hitsata vähä kaiken näköstä teräslevyä, mutta ison valurautaklöntin hitsaamiseen se ei sovellu, koska sauma halkeaa. Nikkelipuikot tekee pehmeemmän sauman, mikä kestää sen sylinterin jäähtymisen hitsauksen jälkeen. Ja jos tässä jotain ripaa piti hitsata pyttyyn niin eikös hitsisauma muodosta osan sylinterin seinää? Millä aineella sinne saadaan sopivat liukuominaisuudet? Mä oon joskus madaltanu pakoaukkoa nikkelipuikolla. Eise mitää ainakaa kiukutellu.

Hitsaussauma ei mihinkään murene. Tais olla jätkällä saumat ja kuonat sekasin

Moro. En tiedä onko tämä oikea topickki kysyä, mutta täältä luulisi saavan asianmukaista ja kokemusperäistä tietoa asiasta. Omistan vanhanmallin MBK X-Limitin, eli sama kuin Yamaha DT. Vertasin huvikseni tässä uuden ja vanhan mallin puristussuhteita, kun omani on tuota menovettä juonut enemmän kuin tarpeeksi. Vanhan mallin puristussuhde on 6.85 : 1, ja uuden 12 : 1. Nyt olen kyllä laittamassa isompaa pannua jne, mutta jos olisin aikanani sillon kun vakiopannulla ajelin (tai ajelen vieläkin viikon tai pari) niin laskenut kantta sen verta, että puristussuhde olisi noussut tuon uudenmallin tasoon niin olisiko bensankulutus laskenut radikaalisti ja alavääntö parantunut? Ero puristussuhteessa on kuitenkin noin 43%. Ihan mielenkiinnosta kyselen.

No vääntöön kannen lasku olis ovinu auttaa, mutta en usko että bensankulutukseen.

Kyllä se voi pienentää. Hyötysuhde paranee.

Limit-03 kirjoitti:Vanhan mallin puristussuhde on 6.85 : 1, ja uuden 12 : 1.

Asiasta sen enempää tietämättä rohkenen epäillä, että puristussuhteet on ilmoitettu eri tavalla. Ensimmäinen lienee korjattua- ja jälkimmäinen korjaamatonta puristussuhdetta ilmottava. Eli ne eivät ole verrattavissa keskenään oikeen millään muotoa.

Reetuhai2 kirjoitti:No vääntöön kannen lasku olis ovinu auttaa, mutta en usko että bensankulutukseen.

Nyt ei taideta puhua uskon asioista? Se kuinka hyvin lämpöenergiaa saadaan muutettua koneen osien liike-energiaksi on verrannollista puristussuhteeseen.

se kannenlaskukin on vähän 2piippunen juttu.. ei kannata liikaa.. sit se ei siellä ylhäällä riehukkaan eikä muutenkaan.. kilisee vaan.. eipähän ne jääratapyöriinkään kansia tappiin laske..

Eihän tässä nyt siitä kyse ollukkaan, vaan bensan kulutuksesta ja alaväännöistä.

Mutta mun käsityksen mukaan totta puhuit, eikös korkealle kiertävissä 80cc crosseissakin ole suhteellisen matala puristussuhde..

TooByAas kirjoitti:Eihän tässä nyt siitä kyse ollukkaan, vaan bensan kulutuksesta ja alaväännöistä.

Mutta mun käsityksen mukaan totta puhuit, eikös korkealle kiertävissä 80cc crosseissakin ole suhteellisen matala puristussuhde..

Matala puristussuhde - huipputehoa, korkea puristussuhde - vääntöä. Se "tarvittava/oikea" puristus vaihtelee sitten tapausten mukaan.

se kannenlaskukin on vähän 2piippunen juttu.. ei kannata liikaa.. sit se ei siellä ylhäällä riehukkaan eikä muutenkaan..

Ei kai mitään kannata liikaa?

eipähän ne jääratapyöriinkään kansia tappiin laske..

Ei kai nykyään kukaa laske mistään kilpavehkeestä kantta? Eikö jo 80-luvulla Tiittasessa sanota, että kantta ei saa laskea jos kone on jo valmiiksi korkeaviritteinen? Voi kannen laskusta tulleet tehohaitat olla suurempia mitä siitä saadut hyödyt.

Matala puristussuhde - huipputehoa, korkea puristussuhde - vääntöä. Se "tarvittava/oikea" puristus vaihtelee sitten tapausten mukaan.

Kutakuikin näin. Mitä enemmän se pakoputki puhaltaa takasin (eli mitä kapeampi, ja mitä korkeammalla tehoalue on karkeasti ottaen), sitä enemmä täytyy puristussuhdetta laskea, jottei kone alkaisi nakuttamaan sen pakoputken ahtovaikutuksen vuoksi.


Autoissa on vähän sama asia turbon kanssa mitä 2t vehkeissä pakoputken. Jos autossa nostat ahtoja, pitää puristussuhdetta laskea, koska turbo puhaltaa sieltä sen verran kovaa. Jos mopossa teet hitosti ahtavan pakoputken, pitää puristuksia laskea vastaavasta syystä.

Slerpa_ kirjoitti:Kutakuikin näin. Mitä enemmän se pakoputki puhaltaa takasin (eli mitä kapeampi, ja mitä korkeammalla tehoalue on karkeasti ottaen), sitä enemmä täytyy puristussuhdetta laskea, jottei kone alkaisi nakuttamaan sen pakoputken ahtovaikutuksen vuoksi.

Josko se naulaaminen ei oliskaan se ainoo syy ruttujen laskuun... Eihän se pakoputki mitään ahda jos sille ei anneta energiaa, joka sen työn tekisi. Eli samasta moottorista, samalla pakoputkella vois lähteä matalemmilla rutuilla enemmän tehoa ku kovemmilla, vaikkei nakuttamista esiintyis kummallakaan.

Itseäni lainaten:

Se kuinka hyvin lämpöenergiaa saadaan muutettua koneen osien liike-energiaksi on verrannollista puristussuhteeseen.

Mihis se loppu energia menee?

Eli olenko täysin hakoteillä, jos ajattelen, että niillä isommilla puristuksilla tulee sen vuoksi vähemmän tehoa, koska täytöksestä tulee huonompi. Tämä taas johtuisi siitä kun kone on niin kuuma että se seos lämpölaajenee sen verta, ja sitä mahtuu sinne vähemmän. Hyötysuhde olisi korkeampi, mutta täytös sen verran pienempi että tehoa tulee vähemmän kuin matalammalla hyötysuhteella ja korkeammalla täytöksellä pienillä puristuksilla sekä viileämmällä koneella?

Eli kannen laskusta tulevat hyödyt ovat pienempiä mitä siitä saadut hyödyt.

Menikö kutakuinkin oikein vai yritänkö uudelleen?

Kannen laskulla saadaan yleensä squish-välys paremmaksi, joka taas tehostaa palamista.

Slerpa_ kirjoitti:Eli olenko täysin hakoteillä

Totta tuokin, vaan mä ajoin nyt takaa erästä toista seikkaa. Pakoputki kun ei sitä "ahtamisefektiä" synnytä tyhjästä, eikä urpokaan pyöri ilman pakokaasua. Pitäs kyllä tosta mun viestistä aueta.