Pro-virittäminen

Mankiin ei saa säädettävää jakopäätä... Ellei tee itse.

Imunokka on aavistuksen liian korkea minun mielestäni, sillä nyt toimii jo lähes hyvin kun laitoin imuventtiilin välykseksi 0,09mm.

Nyt pystyy jo ajamaan, alakierroksilla ei vaan paljoa ole tehoja.

Ja uutta kysymystä: Eikös suurempi kaasari siirrä tehoa ylemmäs? Sehän voisi olla kannattavaa kun nokka siirsi tehoalueen ylemmäs, eikä tuo 16mm kaasutin enää oikein yletä sinne.

0,9 mm kai kuitenkin tarkoitit (toivottavasti ainakin...)

jos käynti paranee välystä suurentamalla (eli ajoitusta ja samalla nostoa pienentämällä) on syy liian kireässä nokassa tai väärin ajoitetussa nokassa...

suuremalla kaasarilla taas pahennat tuota alakierros ongelmaa, koska virtausnopeus laskee ja seoksen kakoisrikastus lisääntyy...

ethän vain ole sorkkinut itse myös kannen imukanavaa jos olet suurentanut kanavaa niin paljon, että virtausnopeudet on ihan persiillään...

sinuna kokeilisin laittaa pykälän aikasemmalle nokanajoituksia , jos vaan ei kiinni ota

Sanotaan vaan, mutta kannattaa kuitenkin huomata että ei se totta ole..
Nelarinputkikin kun loppuu (vaikkapa atmosfääriin), niin kyllä sieltä painepulssi takaisinpäin lähtee. Ja onhan nelarinputkissakin jotakin etäisesti vastakartiota muistuttavia rakenteita havaittu.

Betaversio kirjoitti:Sanotaan nyt tähänkin että hyvä nelarinputki ei mitään painepulsseja anna.

Höylä kirjoitti:0,9 mm kai kuitenkin tarkoitit (toivottavasti ainakin...)

jos käynti paranee välystä suurentamalla (eli ajoitusta ja samalla nostoa pienentämällä) on syy liian kireässä nokassa tai väärin ajoitetussa nokassa...

suuremalla kaasarilla taas pahennat tuota alakierros ongelmaa, koska virtausnopeus laskee ja seoksen kakoisrikastus lisääntyy...

ethän vain ole sorkkinut itse myös kannen imukanavaa jos olet suurentanut kanavaa niin paljon, että virtausnopeudet on ihan persiillään...

Ihan 0,09mm se välys on, vakio on 0,05mm.

Pitää vielä tutkia tota kaasarihommaa. Nytkin on jo aika tuskaa ajaa tuolla keskustassa kun ei meinaa olla vääntöä.

Ja kannen imukanava on nyt 18mm, ihan kunnolla virtauspenkin kanssa avarrettu ja viimeistelty. Tohon kanavaanhan paras kaasari olisi se 18mm, joten pitää miettiä sitäkin.

no, tuo 0,05 mm välyksen suurentaminen 0,09 mm ei kyllä vaikuta yhtään mitään käyntiin (0,04 mm vaikutus nostoon ja ajoituksiin ehkä joitakin asteen kymmenesosia...)

millaisia arvoja se virtauspenkki sitten näytti? haitteko ihan maksimi virtausta (eli matala virtausnopeus), vai haitteko maksimi virtausnopeutta...

Tarkoitus oli suurentaa kanava 18mm kokoon ja saada virtaukset kohdalleen.

Virtausnopeus ilmeisesti huonontunut vähäsen tuon takia.

Sarvi-Perkele kirjoitti:Sanotaan vaan, mutta kannattaa kuitenkin huomata että ei se totta ole..
Nelarinputkikin kun loppuu (vaikkapa atmosfääriin), niin kyllä sieltä painepulssi takaisinpäin lähtee. Ja onhan nelarinputkissakin jotakin etäisesti vastakartiota muistuttavia rakenteita havaittu.

Betaversio kirjoitti:Sanotaan nyt tähänkin että hyvä nelarinputki ei mitään painepulsseja anna.

Tarkoitin, että ei anna ylipainepulsseja. Tuli vain lyhennettyä tekstiä turhaan joten tekstin pointti muuttui toiseksi tahattomasti. Ja ylipainepulssien käyttöä lienee vasta melko kireissä vehkeissä.

Julpero: Ettei se korkeammalle kiertäminen johtuisi sellaisesta seikasta kuin läpät tai niiden poistuminen..?

nyt en älynny ? enkös mää itekin nii sanonu täh no antaa olla

Itseasiassa et tainnut sanoa..?

Tume34 kirjoitti:Tutkippa vähän Höylän taustoja, ja mieti kaksi kertaa oliko sinun postaus nyt ihan aiheellinen.

Eiköhän Höylä ole jo kannuksensa ansainnut .

OHO Tais näköjää itekki tietää sen...

Alkoi tässä mietityttää se kun noissa aiheeseen liittyvissä kirjasissa menee mielipiteet ja mietteet ristiin pakoaukon koon ja suunnittelun kohdalla. Tiittasen kirjassa kerrotaan että aukosta kannattaa tehdä mahdollisimman leveä ja näin pakostakin suhteellisen matala. Tämä tuntuisi järkevältä, koska silloin aukon yläpuolelle jää mahdollisimman paljon iskutilavuutta. Tiittanen pohjustaa myös paljon aika-alojen varaan ja sanoo ettei aukeamiskulmiin kannata kiinnittää huomiota. Graham Bellin kirjassa pidetään taas aukeamiskulmaa ratkaisevassa roolissa. Hän myös väittää ettei aika-aloilla ole mitään merkitystä nykyajan kaksitahtimoottorissa. Samaa tiittasen kanssa on vain se että aukosta kannattaa tehdä mahdollisimman leveä.

Kummastuttaa myös tuo Tiittasen kirjassa oleva käyrästö (s.77) josta saadaan selville aukon aukeamiskulma. Sillä jos aukko on korkeudeltaan puolet iskunpituudesta ei aukon asteet ole silti 180. Mikä mahtaa olla syynä? Myös Bellin kirjassa olevan laskukaavan mukaan asia on samalla tavalla kuin tiittasen käyrästössä.

Miltähän vuodelta Bellin kirja mahtaa olla?

rossipoika kirjoitti:Kummastuttaa myös tuo Tiittasen kirjassa oleva käyrästö (s.77) josta saadaan selville aukon aukeamiskulma. Sillä jos aukko on korkeudeltaan puolet iskunpituudesta ei aukon asteet ole silti 180. Mikä mahtaa olla syynä? Myös Bellin kirjassa olevan laskukaavan mukaan asia on samalla tavalla kuin tiittasen käyrästössä.

Tiittanen kirjoitti:Männän liike ei ole sinimuotoista, vaan kiertokangen äärellinen pituus vääristää sitä joskus melko voimakkaastikkin

Bellin kirja on julkaistu 1983. Samana vuonna kuin Tiittasenkin kirja.

mitä olisitte mieltä vesijäähdytteisen pytyn "holkittamisesta ilmajäähdytteiseen pyttyyn, en tiedä sopiiko kysymys tänne, mutta kysyin kumminkin, kertokaapas ongelmia, ja eri toteutustapoja

Tarkoitatko ilmajäähypytyn muuttamista vesijäähyksi siten että vesikotelon ottaisi esim leikanneesta vesijäähypytystä..?