Viilaustopic

Jeps, tälläinen käsitys itsellänikin. Omassa päässäni pyörii myös sellainen teoria, että mitä isompi blowdown -> sitä isompi merkitys putkella. Eli matalalla blowdownilla putken muodoilla ei tunnu olevan niin suurta merkitystä. Noissa Usineissa ja Pata Negrassa taitaapi olla 31 - 32° blowdown, mutta pinta-ala pysyy suunnilleen samana koko pakoaukon ajalta vrt. esim Athenan Racing 70cc huuhteluiden yläpuolinen osa pakoaukosta paljon suurempi kuin alaosa. Johtunee toisaalta taas tietysti huuhteluaukkojen sijoituksestakin.

http://www.pocketbikeplanet.com/showthread.php?t=645
Tuo antaa melko kattavan tietopaketin hyvin tiivistettynä.

Tuolla 'putken suuremmalla merkityksellä' taidat tarkoittaa sitä, että se moottori tulee "nirsommaksi" putken suhteen?

Tässä on 1 portmap, jonka löysin, jossa samankaltainen kantikas pakoaukko..
Hebo Manston Racing (Minarelli LC)

Wahoo Racingin viilaama Bidalot Racing Replica 70cc (sivu 74)
2stroke-tuning

Sitten tuli mieleen läppäkanavan viilaamisesta 1 kysmys.. että kannattaisko se viilata "ohjaamaan" polttoaine-ilmaseos sylinteriin päin vai kampikammioon..? Vakiona se "ohjaa" polttoaine-ilmaseoksen sylinteriin päin (tarkalleen mäntään päin, kun se on tulossa takas alas).. saattaa olla, ettei nyt ole kaikki aivosolut hereillä.. olo hieman kuumeinen tai jotain ja muutenkin nukkunut ~5h. joten on hyvin mahdollista, että huomenna keksin jo tähän vastauksen itsekkin.

Ylempänä on varsin hyviä ja paikkansa pitäviä toteamuksia... mutta jotain höpömietteitä voisi heittää, lähinnä suunnasta "miksi". Vaikka kokemusten kertomat tosiasiat on kullan arvoisia, niin tärkeä lähestymistapa on myös miettiä miksi se tapahtuu.
"Kantikas" aukko -> myös koneesta tulee kulmikkaampi / piikikkäämpi...
Kantikas aiheuttaa korkean huipputehon, mutta tehoalue on kapea ja piikikäs.. tehot ovat lähes kokonaan kateissa alle sen tehoalueen...
Esim. Airsalin pakoaukon muoto antaa "tasaisemman" tehoalueen. Eli juuri sellainen kapeampi alempaa.. se ei myöskään sotke muiden huuhtelukanavien virtausta, kun mäntä on AKK:ssa .. näin ainakin itse olettaisin...
Kyllä ja ei, pitkälti kyllä, jos aatellaan isoa (=tehoa tuottavaa) pakoaukkoa. Yksi syy on lyhyt ja terävä pulssi pakoputkeen, yksi on/voi olla isompi aika-ala joka ainoastaan soi ylempää.
Toisaalta, moottorisahassa tai vanhan mallin mopossa on usein aivan suorakaideaukko (pieni sellainen) ja ne on sitkeän laajavetoisia. Ja kaikkineen helvetin kaukana virimoposta.

...Että alaosan muoto ei ole niin kriittinen, eli aukon tärkein osa olisi blowdown-alue joka on vakiona aika rajusti laajempi...
Juu. Pakoaukon tärkein tehtävä on laskea pakokaasut ja paine pihalle, mieluiten ennen huuhteluiden avautumista. Toki todellinen pakovaihe jatkuu vielä hetken huuhtelunkin aikana tuoreen seoksen työntäessä (ja putken imaistessa) vanhaa ulos, mutta siinä vaiheessa alkuperäinen "raju" pakotapahtuma sietää olla ohi.
Siitä voi päätellä, että pakoaukon pinta-ala juurikin yläsosassa pitäisi olla mahdollisimman suuri, ettei jouduta tuhottoman (=tarpeettoman) korkeaan aukkoon. Missä menee kompromissi kaarevuuden ja pinta-alan välillä, on kymmenen pisteen kysymys pytyn suunnittelijalle.
Totutut blowdown-asteet määräytyy pitkälti tosiasioilla, eli mikä tahansa tapahtuma vaatii oman aika-alansa, sitä ei voi mitenkään kääntää päälaelleen, eikä sitä että tarjolla oleva sylinteripinta ja m-renkaiden sietokyky ovat rajalliset.

(Yläreunan) kaarevuuteen voi lisätä myös putken: jos tarkoitus on pysyä jossain tietyssä putkessa (esim. vakiona vehkeessä ollut), kannattaa miettiä alkuperäinen aukon kaarevuus suhteessa putken toiminta-alueeseen alkuperäisellä kokoonpanolla. Ei ole mahdotonta, että keski/ylätehoja tai ylikierroksia saa nostettua pelkästään blowdownia lisäämällä (aukon levitys, virtauskyvyn parantaminen muotoja siistimällä), koska tunnettu kierrosten tumppaaja on tilanne, jossa sylinterin paine puskee huuhtelua vastaan.

Huuhtelut...
Pakoaukon aika-alan kasvattaminen auttaa tehoihin niin kauan, kun huuhtelut ja muu koneen hengitys pysyy perässä ja on tehokkaimmillaan suunnilleen samalla alueella.
Kierrosten ja liikkuvan seoksen määrän kasvaessa kasvaa myös huuhteluvirtauksen nopeus. Ja kääntäen vaikkapa huuhtiksia suurentaessa. Seoksen nopeus ei voi kasvaa loputtomiin, johtuen paine-erosta ja virtausvastuksesta. Ja myös liian rajusta toisiinsa törmäyksestä sylinterissä, jolloin huuhtelutapahtuma ei ole enää rauhallinen ja hallittu. Se ei saa myöskään pudota liikaa, muuten purkautuvan seoksen suunnan hallinta menetetään, helposti ekana pakoaukon suuntaan puhaltavan tuulen matkaan. Homma on kuin kuseminen lumihankeen: laskettele hiljaa ja tipoittain, niin kaikki valuu sormille / hyvällä paineella osuu mihin tähtää.
Mitä lähemmäs toisiaan pako- ja huuhteluaukot laitetaan, sen tarkemmaksi suuntaukset menee ja riski alakierrosten kadotukseen kasvaa.

Ledinauhan kuvassa pakoaukko on kaukana isosta kun tarkemmin kattoo esim. (yläreunan) leveyttä suhteessa poraukseen. Yksi, mitä en ymmärrä on sisäänpäin kääntyvät sivut, ne syö blowdownia tarpeettomasti. Tai sitten ei, jos suunnittelussa siihen on ollut syy... Pitää huomioida, että ajoitukset ja aika-alat tehdään jotakin haluttua silmällä pitäen. Kuitenkin, tuossa pakoaukossa olisi varaa lisätä blowdownia aukon yläosaa muotoilemalla, menemättä liiaksi huuhtisten lähelle tai pilaamatta kanavan muotoa. Arviolta siis, jos huuhtisten etureunat on kunnolla suunnattu pois pakovirrasta.

Massavirta ja aukon kapasiteetti:
Täytyy eritellä toisistaan tehon nousu kierroksilla ja vääntömomentilla. Vääntömomentin kasvaessa tavaran liike per kierros lähtökohtaisesti kasvaa. Mutta kierrosten lisääntyessä voi olla, että vain tehty työ per aika kasvaa (ei siis vääntömomentti). Näin siis, jos vääntömomentti ei kasva vaikkapa parantuneen palotapahtuman johdosta, mikä on täysin mahdollista samalla koneen läpi virranneella tavaramäärällä.
Suurempi tavaramäärä (massa) vaatii enemmän kapasiteettia aukoilta. Pakoaukon avautuessa männän päällä olevan jätteen tilavuus on aina sama, eli cm3 mitä siellä tilaa on. Avautumisen jatkuessa ja paineen pudotessa pakokaasu laajenee, eli sitä on "enemmän" -> vaatii isomman röörin, enemmän aikaa...Tai paremman kanavan... usein tuijotetaan kokoa, mutta pienikin voi virrata hyvin. Tai iso huonosti, siinäkin lienee kompromissi paras ratkaisu kokonaisuuden kannalta.
Sama koskee huuhtiksia: niissä virtaavalla tavaralla on massa, joka pitää saada liikkeelle. Samaten kanavalla on virtausvastus, joka pitää voittaa. Ja noilla on yhteensä simppeli summa.

Tällaisia. Saattoi harhautua sinne-tänne aiemmista... ja oikoluvusta huolimatta saattaa löytyä epämäräisyyksiä. Mutta jos tosta joku saa mitään tolkkua tai hyötyä, niin hyvä niin.

@J11, juuri tuota "nirsoutta" tarkoitin. Eli vähemmän blowdownia -> kone on "sitkeämpi" ja sietää myös pientä heittoa putken mitoissa suhteessa aukkoihin. Ja tsekkaas tuo mun rojutopikki jos läppäkanavan viilailu kiinnostaa. Koitan päivitellä vielä tänään kuvia.

@PV-Patu: Tosiaan pakopulssin muoto vaikuttaa koneen luonteeseen melkoisesti, ainakin oman kokemuksen perusteella. Kaarevalla yläreunallakin saa jo hillittyä tuollaista "piikikästä" konetta. Ja tosiaan nuo 25 - 35° blowdown-asteet on mielestäni myös ihan vain fysiikan lakien syytä, ei ole järkevää/mahdollista tehdä paremmin nykytekniikalla ja kyseiset asteet/muodot ilmeisesti todettu hyviksi, tai ainakin paremmiksi kuin edellisen sukupolven suorakaideaukot.

Tähän liittyen multa löytyy nyt kokemusta myös trimmerin viilailusta, erittäin alkeellinen ja yksinkertainen kone. Oli juuri tuollainen mainitsemasi suorakaideaukko. Pakoaukolle asteita reilusti lisää, huuhtiksiin ei koskettu. Koneen tehot oli tarkoitus mitoittaa tuohon 4000 - 8000rpm välille, ja siihen se nyt ainakin jotenkin tuntui osuvan. Putki on ihan hatusta vedetyillä mitoilla ja helkkarin pienellä loppupillin halkaisijalla. Koko kone on siis kiinni potkulaudassa hihnavedolla. Päälle 40km/h jaksoi perstuntumalta vetää n. 80kg+ kuormaa, ei paha 7mm kaasarille ja 25cc pytylle. Testailu tosin loppui hihnan katkeamiseen ja pieniin puutteisiin (mm. jarrut ja kaasukahva -> kaasu nippusiteellä täysin auki). Kuski potkutteli vauhdit tehoalueelle ja odoteltiin jo kaatumista mutta toisin kävi, taisi olla liikaa vetoja kiinahihnalle.

Ja tuo mun linkkaama kuva oli tosiaan vain esimerkki noista "nykyajan kisapytyistä". Aukon muotoilun sanoisin johtuvan tarkoituksella jätetystä "viilausvarasta". Nykyään paremmatkin kisapytyt tehdään käytännössä viilattaviksi, ja jotkut valmistajat tarjoavat samasta pytystä "tehdasviilattua" race-versiota. Bidalot nyt aivan kärkipään esimerkki, nehän jossain vaiheessa myivät valmiiksi viilattuja uusia Derbin lohkojakin? Hintaakin taisi olla vain vaivaiset 440e. Myös esimerkiksi Stage6 jättää ainakin pakokanavaan varaa vaikka kuinka juuri viilailua varten.

Valmistajat taitavatkin nykyään kilpailla mahdollisuudella viilata noita pyttyjä oman käytön mukaan, Keski-Euroopassa nimittäin suosittu harrastus tuo mopokisailu/dragracing ym.



Mutta tosiaan, asiatekstiä jälleen kerran!

No hyvä, jos edellisessä oli ees joku tolkun siemen...

"Nykyään paremmatkin kisapytyt tehdään käytännössä viilattaviksi, ja jotkut valmistajat tarjoavat samasta pytystä "tehdasviilattua" race-versiota".
Syitä voi olla monia. Ihan eka syy ei ole se, ettei valmistaja osaisi tai pystyisi tekemään vähintään (eli enemmän...) kuin keskiverto harrastaja jo ainoastaan resurssien ja kustannusten kannalta.
Yksi voi olla tuo asiakaille jätetty viilausvara, yksi voi olla maine... ikävä totuus on, että riittävän kireää pyttyä ei keskiverto harrastaja saa edes säätöihin. Pitäisi myydä koko paketti: kone, sytky, putki...
Toinen voi olla finanssipolitiikka, jätetään varaa tuoda "uusi" oooo-niin tehokas markkinoille ja ottaa siitä rahat pois. Tai myydä se "tehdasviilattu handmade" kalliimmalla.
Yksi voi olla, että annetaan "tehdasviri-tehdaskuskeille" etumatka, joka on markkinointia.

Noi kokemukset trimmerin koneesta ei ole yhtään outoja. Vaikkapa itselle rakkaan peeveen vakiopytystä saa hyvin vähällä työstöllä selvästi lisää potkua juurikaan nostamatta käytännön kierrosaluetta, kulutuksen pudotessa. Eikä siinäkään voi sanoa, ettei tehtaalla olisi osattu tehdä vähintään samaa.
Melko tympeää on ajatella, että tehtaalla on varmasti tehty jotain päin peetä ja samalla ajatella mitä...näin on, vaikka olisi kyse valmiista GP-koneesta, joku kun kaivaa siitäkin lisää paukkua, ennemmin tai myöhemmin.

Jos mennään takaisin aika-aloihin...
Niin kasvattaa pakoa kunnes alkaa ilmetä negatiivista.. joka sekin on suhteellista ja riippuu mm. välityksistä ja ajotavasta.
Siitä tullaan takaisin päin, joko uudella pytyllä tai nostamalla pyttyä 1 alatiivisteen verran, jolloin huuhtelu kasvaa pakoa enemmän asteissa mitattuna (=blowdown-suhde).
Tai keksimällä putki, joka on hitusen juoheampi.
Eli kyse on ainoastaan loputtomasta kehitystyöstä, ehdotonta maksimia/minimiä millekään yksittäiselle tekijälle on mahdoton sanoa.

Pitäisi myydä koko paketti: kone, sytky, putki...

Tähän voisin sanoa vielä sen verran, että ainakin Bidalotilta saa täydellisen paketin bensansyöttöä lukuunottamatta.

- Pytty 88/94cc, riippuen iskunpituudesta. Tehtaan "label" versiossa asteita 200+/139° ja joku racing-logo kaiverrettu kylkeen. ~550e.
- Kampura 44.9mm tai 48mm iskulla, ei saatavilla muilta valmistajilta. ~290 - 350e.
- Putkisto samaa merkkiä. ~370e.
- Bidalotin sytkä (uudelleenbrändätty PVL). ~340e.
- CNC koneistettua kytkinpalikkaa ja ensiövetoa. ~450e.
- Vaihdelaatikko, eri välitykset. ~500e.

Eli helposti saisi 2500e menemään pelkästään bolttisviriosaan, mikäli tukisi tuota factory-racing -taktiikkaa. Tuohon tietysti vielä valmiiksi viilatut lohkot 450e ja bensansyötön hilut puuttuvatkin kokonaan, kyllä niihinkin vielä pari satasta saa menemään.

Pointtina siis se, että kyllähän noita valmiita settejäkin löytyy mutta ei kenelläkään ole varaa hommata noita. Ja noita pyttyjäkin saa myös viilausvaran kanssa (200e halvempi!) jos itse haluaa kokeilla. 45mm kampuroita saa muilta valmistajilta paljon edullisemmin, taitaa olla pelkkä rahastuskikka tuo 0.1mm lyhyempi isku. Ja nuo label-versiot ovat siis tietysti käsin viilattu tehtaalla ja viimeistelty viimeisen päälle, ei pitäisi löytyä valittamista -> korkea hinta. Ymmärtäähän tuon, tulisi melko kalliiksi tehdä omat muotit ja valut pytylle jota myydään yksi kappale sataa normimallia kohden.

Hyvinhän tuollainen kyllä lähtee.

No, ei tohon voi sanoa kuin että kai se mopokin lähtee viivalta.
Mun peevee tottakai pesee noi kaikki...
Ois kiintoisaa saada edes pytty, mieluiten myös alakerta katottavaksi mittavermeet kädessä...tuskin toteutuu.

Juu Patulta tuli nyt todella asiallista tekstiä.

@Ledinauha - Ihan nättiä työtä ainakin lohkojen osalta. Ei mitenkään kauhean paljoa ole sitä materiaalia siinä lohkossa, ennen kuin tulee terä läpi? .. Kuten siulla tekstin mukaan kävikin. Onks tosta kemiallisesta metallista, jota nyt käytit, aikaisempia kokemuksia..?

Ite käyttänyt Plastic Padding (?) valmistajan kemiallista metallia ja toiminut "ihan OK" mm. nelarin imukanavassa, mutta sen aineen laittaminen sinne kanavaan on hyvin turhauttavaa.. johtunee siitä puutapista (halk. 3,5mm), jolla yrittänyt sitä tökkiä sinne. Pitää keksiä joku muu väline sen aineen levittämiseen.

Ja tossa illalla keksin ite jo sen vastauksen tuohon läppäkanava -ongelmaan, jota mietin aikaisemmin eilen.. eli ajattelin vain sen 2-tahtimoottorin polttoaine-ilmaseoksen kulkua kaasuttimelta pakoputkeen ja nyt päässä pyörii ainoastaan se asia.
Ja se seos pitää siis yrittää saada ohjattua sieltä läppäkanavasta sitä alaspäin tulevaa mäntää kohti, joka sitten "painaa" sen polttoaine-ilmaseoksen kampikammion kautta huuhtelukanaviin jne. jne.

Ootko muuten Ledinauha sovittanut sylinterin huuhtelulähtöjä miten paljon lohkoihin? Ainakin oot tehnyt ne portaattomiksi, mut jotain tällaista nyt ajattelen:
(Klik) Tossa kuvassa siis Mick Abbeyn viilaama Yamaha DT125:sen sylinterin huuhtelulähdöt.

Sitten vielä noista huuhteluiden suuntauksesta..
Käyttäjän Johani galleriasta löytyy kuva huuhteluiden suuntauksesta, eli pitääkö tää jollain tavalla paikkansa.. ? Tätä olen koittanut pohtia, ja paljon.
Tossa huuhteluiden suuntauksessa, kun pitää ottaa oikeastaan kaikki huomioon, muuten siitä ei tule yhtään mitään.. eli boostport, takahuuhtelut, päähuuhtelut, pakoaukko, yms.

Onks kellään paljon kokemusta huuhteluiden suuntauksesta.. ? Mietin vain itse tätä, että tiedän, mihin pitäisi tähdätä ja miksi..

Löysin ebaysta tällaisen vekottimen.. (klik) Eli "Dental Handpiece Low Speed Conta Angle w/ case" .. tuo toiminee hyvin huuhteluiden jyrsimisessä?
Kierrosluku säädettävä; 800-20 000rpm. Ainoastaan se terän kiinnitys tms. mietityttää.. hinta ei ainakaan ole paha (11,50€ + ilmainen toimitus)!

Se kuva niistä huuhtelu suuntauksista taitaa olla tiittasen kirjasta. Siellä on ihan hyviä mietteitä noista suuntauksista.

Kannattaa muistaa, että monilla virittäjillä on eri teoriat suuntauksista sun muista.
Pelkkä vaakasuuntaus ei ole ainut mikä vaikuttaa vaan myös pystysuuntauksella on vaikutusta koneen toimintaan.

Homma menee helposti yli hilseen, kun pyttyjä alkaa olla pöydällä isokasa ja niistäkin vain pari toimii.

Ite olen tossa monia eri pyttyjä pyöritellyt käsissä ja eniten olen ihmetellyt honda nsr125 vakiopyttyä, jossa huuhtelu suuntaukset on todella jyrkät joka suuntaan. Apuhuuhtelut on suunnattu suihkimaan suoraan pakoon, mutta pää ja apuhuuhteluiden väli seinämä on suunnattu vastaan melko rajusti.
Kuva, jos joku ei ymmäränyt.
https://www.dropbox.com/s/w1bdzps1zcap3lr/20140906_165716.jpg?dl=0

J11 kirjoitti:@Ledinauha - Ihan nättiä työtä ainakin lohkojen osalta. Ei mitenkään kauhean paljoa ole sitä materiaalia siinä lohkossa, ennen kuin tulee terä läpi? .. Kuten siulla tekstin mukaan kävikin. Onks tosta kemiallisesta metallista, jota nyt käytit, aikaisempia kokemuksia..?

Ootko muuten Ledinauha sovittanut sylinterin huuhtelulähtöjä miten paljon lohkoihin? Ainakin oot tehnyt ne portaattomiksi, mut jotain tällaista nyt ajattelen:
(Klik) Tossa kuvassa siis Mick Abbeyn viilaama Yamaha DT125:sen sylinterin huuhtelulähdöt.

On siinä tavaraa reilusti välissä, mutta innostuin tuon suuntailun kanssa ja vetäsin kunnon "urat" läppäkanavasta huuhteluihin niin sattui menemään läpi asti. Ja pyttyä olisi tosiaan tarkoitus viilailla mahdollisimman muodokkaaksi. Abbeyn työnjälki on kyllä ihasteltavaa.

Ja tosiaan tuollainen hammaslääkärin kulmapala olisi itsellänikin harkinnassa, mutta terän kiinnitys tuohon ja tuon palikan kiinnitys dremeliin hiukan epäselvät.

Olikohan kellään täällä motot.netissä (tai PV-foorumilla) tollaista miun linkkaamaa vinkua tms.? Ei kehtais ihan huvikseen tilata sellaista, jos siinä on joku kiinalaisen insinöörin keksimä terän kiinnitys..

Ja toi Abbeyn työnjälki kyllä inspiroi ja motivoi viilaamaan lohkoja ja sylintereitä.. samalla myöskin oppii aika paljon virtauksista, kun ajattelee, että esim. "miksi se on tehty tuon muotoiseksi" tms.

Nyt kun ajattelee näitä vakiokuntoisia lohkoja ja sylintereitä (ainakin mopojen), niin kyllä niissä riittää jyrsittävää ihan kiitettävästi.

Ite koitan saada viimeisteltyä ensi viikonloppuna lohkot ja sylinterin, niin laitan omasta työnjäljestäni kuvia sitten.

PS. Jos siitä imukaulasta ei kuulu mitään tiistaihin tai keskiviikkoon mennessä, ilmoita siitä miulle, niin selvitän asian.

E: Altec Racing
Toi on Altec Racingin viilaama "Airsal 70cc Racing" sylinteri.
Racing -mallissa on hieman erimuotoiset kanavat ja asteet, mutta muuten ihan sama kuin "Sport / T6".

Ja tuolta Altec Racingin sivuilta löytyi tietoa myös noista Polinin teflonpinnoitteisista kampuran stefoista.. eli niiden kanssa ei synny yhtä paljon kitkaa ja kestävät pidempään, kuin normaalit stefat. Noista olin siis kysellyt "Derbin huolto ja ongelmat" -topikissa.

Meikäläisellä ei vaan terän pituus meinaa riittää tuon leveyden kanssa. 3mm karalliset alkaa vispaamaan pitemmällä varrella ja 6mm liian kömpelö kanavaan.

Purin tuosta kiinadremelistä puolet etuosasta irti, nyt mahtuu istukka suunnilleen välirivan kohdalle kanavaan ja siitä 3mm terillä kairaillut. Hidasta hommaa, pitäisi olla joku ohut paineilmavinku ja kompakti 6mm terä.

Altec tosiaan hoitanut homman aika mallikkaasti, kuvia katsellessa harmittaa kun ei ole huuhtelunviilausvälineitä itselläni. Toisaalta, onko nuokaan nyt oikein suunnattu jne. Ei oikein mitään tietoa kyseisestä pytystä.

Itellä on Metronicilta tilattu 3mm karalla kovametalliterä ja varren pituus on 75mm.. ei vispaa tms. ja edelleenkin suora. Sillä tullut viilattua mm. Airsalia ja nelarin kansia.
6mm terää (+bilteman paineilmavinku) käytän yleensä karkean muodon tekemiseen, riippuen tietenkin siitä, että miten hyvin mahtuu terä pyörimään jne.

Biltema myy tollasta paineilmakäyttöistä vinkua, joka on todella kompaktin kokoinen, tosin käyttää 3mm teriä. Ite käytän "aitoa" Dremeliä (200) ja sillä onnistuu ihan OK nuo viilaukset.. pitää kyllä hommata parempi malli, jossa on portaaton kierrosluvun säätö.

Altec Racing dyno
23,1hp takarenkaalta (?) eli melko tehokas sylinteri + pakoputki (yms.) yhdistelmä.
Huuhtelut on suunnattu 'ylöspäin' Altecin sylinterissä, joka hiukan hämmentää..
Tiittasessa kerrotaan, että vaakatasoon suunnatut tuottavat 'räjähtävän tehon'..

Löytyy multakin 3mm kovametalliviiloja, mutta ei läheskään noin pitkiä kuin tuolta Metronicilta saa (75mm). Pitäneekin katsella jos tuollaisen tilaisi, helpottaisi hommaa huomattavasti.

Tässä kuvassa ilmeisesti juurikin Airsal (47.6mm poraus), havainnollistaa hyvin tuon hammaslääkärin kulmapalan koon. Tuollahan kairaa vaikka 25cc nitro-koneita.

Nähdäkseni noi Tiittasen huuhtelu asiat on hieman vanhentuneet. Ne toimii hyvin jollain yks osasella pakoaukolla tai alkeellisella kaks osasella, mutta ihan sellaisenaan ne ei sovellu racinki kolmipakoseen.

vizu kirjoitti:Ite olen tossa monia eri pyttyjä pyöritellyt käsissä ja eniten olen ihmetellyt honda nsr125 vakiopyttyä, jossa huuhtelu suuntaukset on todella jyrkät joka suuntaan. Apuhuuhtelut on suunnattu suihkimaan suoraan pakoon, mutta pää ja apuhuuhteluiden väli seinämä on suunnattu vastaan melko rajusti.

Melkeen kaikissa kulkevissa vehkeissä tilanne näyttää tolta. Lohkojen ja huuhtelulähtöjen muotoilun takia sinne apuhuuhteluihin virtaa vähemmän seosta kuin päähuuhteluihin. Kuitenkin aukot sylinterissä on lähes saman kokoiset, joissain tapauksissa apuhuuhtelut jopa isommat. Tästähän seuraa, että virtausnopeus on apuhuuhteluista pienempi ja sen takia ne tarvitsevat tiukemman supistuksen (näkyy sun kuvassa). Päähuuhteluista saapuva aine omaa suuremman liike-energian, joka kääntää törmätessään apuhuuhteluista tulevan seoksen kohti takaseinää.