Tehoputken suunnittelu ja tekeminen itse

Alkaa olemaan sen verran lommoinen putki, ettei kauhean tarkkoja mittoja siitä enään saa.. mut voin joku päivä irroittaa sen moposta ja ottaa mitat ylös.

@rossipoika - Jaa. Aina kuvitellut, ettei tuo Derbin vakiopytty ole niin hyvä vakiona että sen kanssa olisi mahdollista saada jopa 10bar BMEP:in jollain kierrosluvulla.

Olikohan Aprilia RSA 125:lla ollut joku 14bar BMEP @ 13,000rpm.. kun joskus sen tiedot syötin laskuriin (53hp @ 13,000rpm - teho mitattu kampiakselilta). Tuota n. 14bar:ia pitänyt todella korkeena BMEP:nä bensavehkeelle..

Kiitos! Eipä ne lommot kovin hirveesti haittaa, pitäis vaan saada valmiita mittoja, kun ei ole itsellä vielä tarvittavaa tietotaitoa putken suunnitteluun.

J11 kirjoitti:Olikohan Aprilia RSA 125:lla ollut..

Ei ollut. Eturattaalta oli mitattu 54hp.

Frits Overmars arvioi itse kampiakselitehoksi 59,8 hp.
"Transmission losses are in the region of 5% per transmission step. From the crankshaft to the primary gearbox shaft you loose 5% of the crankshaft power. In the gearbox you loose another 5% of the input. So the 54 hp measured at the secondary gearbox shaft, was 95%*95% of crankshaft hp; crankshaft hp was thus 59,8 hp.

But maximum BMEP is not produced at max.power rpm; it is produced at max.torque rpm. Hence the BMEP of 17 bar for the Aprilia RSA125.
4-stroke isn't that good"
Lähde: http://www.pit-lane.biz/t117p820-gp125-all-that-you-wanted-to-know-on-aprilia-rsa-125-and-more-by-mr-jan-thiel-and-mr-frits-overmars-part-1-locked

Varmaan aika monelle jääny pyörimään mieleen Tiittasen antamat bmepit ~8-9. Nähdäkseni niitä ei kuitenkaan pidä enään sotkee moderneihin pyttyihin, joita se derpin kattilakin joltain osin edustaa. Valujäljessä noi terpittimet on menny alaspäin viimevuosina ja onhan pytyn materiaalikin vaihtunut valurautaan. Paras valujälki löytyy niistä ekan vuoden piaggio koneista (alupytty).

Jaa, muistin sitten väärin..
On tuo kyllä todella vaikuttava tehomäärä piikkisestä GP pyörästä!

Varmaan aika monelle jääny pyörimään mieleen Tiittasen antamat bmepit ~8-9.

Joo.. ainakin itelle jäänyt mieleen tuo 8-9bar bmep, että sen takia useimmiten päättelen noista katukäyttöön tehdyistä pytyistä heikompia bmep määriä.

Ainakin '05 vuoteen asti oli todella hyvä valujälki noissa rabasan OEM pytyissä.
'07 rabasassa (alu)pytyn valujälki ei pahemmin miellyttänyt silmää..
Mut silti se moottori oli yllättävän vahva yhteen natsaavan paisarin kanssa (Metrakit Thrower; huipputeho n. 9krpm paikkeilla).

Vm. 06-07 Piaggion pytyissä imo paras valu, samaa tasoa myös 05 ja vanhemmat alumiiniset. Myös 09 pyttyä olen katsellut, vaikutti kevyesti röpösemmältä kuin nuo pari vanhempaa. 2010 ja uudemmat taitavatkin olla valurautaa.

Tunnustan myös itse uskovani Tiittasen bmeppeihin ja siihen että 10 on jo vaikeasti autotallivirittelijän tavoitettavissa.

Metrakit Pro Race paisarin mitat:

Huom.
- sisähalkaisijat 50mm välein | paisari on tehty 1,0mm pellistä (lukuunottamatta alkukäyrän "holkkia" ja loppupillia, jotka ovat 2,0mm peltiä)
- paisarin pituus alkukäyrästä loppupillin alkuun ~875mm
- paisarissa on lommoja

32
33
36,2
37,4
41
43,2
48,5
55,2
76,2
96,7
96,7
90,4
72
52,5
16,2

Tehoalue kierroslukumittarin (Twenty) mukaan nykyisellä 81,4cc tekniikalla n. 9,500-15,000rpm.
Polttoaineena E85.
Mopon tekniikasta enemmän tietoa

Tein itse ja säästin mutta mutta...


Mikä meni vikaan ?
Miksi keskellä tehoaluetta on kuoppa käyrissä?
Isompi kuva http://www.motot.net/galleria/kuvat/kay ... imetn2.jpg

Putki on ainakin armottoman paksu jos ei muuta. Onko sytytystä säädetty?

Jos jotain pitäisi kokeilla, laittaisin lisää pituutta paksuimpaan kohtaan vaikkapa 50mm. Miksikö? Koska se on helppo toteuttaa ja sillä teho siirtyy alemmas, jolloin monttukin saattaisi vähän tasoittua. Ja toisekseen ainakin PV:n pytyillä blairi tuottaa liian pitkiä alkukäyriä suhteessa putken loppuosaan.

Taytynee kokeilla vielä jatkaa keskilieriöta jossain vaiheessa
jos ei ala pelittää niin laitetaan nurkkaan häpemään muitten rännien
joukkoon.
Sytkää on säädelty mutta tosta kuopasta ei pääse kokonaan eroon
siirtyy vaan käyrässä.
Eihän toi putki ole vielä edes paksu , on saatu paljon paksumpiakin toimimaan(112mm - kovaa ja korkeelta)Tämä putki nyt vaan
teettää töitä enemmän.

Olin sanomassa samaa, ei tuo nyt noille kuutioille (86cc?) ole mitenkään älyttömän paksu. Mitoiltaankin näyttää ihan passelilta mun silmään.

Saattaa olla joku jännä ilmiö putken resonanssissa? Löytyykö kaasarista powerjettiä (saattaisi aiheuttaa äkillisen seoksen rikastumisen liiaksi)?

Tulipahan itsekin räittyä yksi tuubi kasaan. 70cc derbiiliin tulossa. Hitsauslaitteisto neuvostoliitonaikainen ydinjätelankakone, jossa virransäätö mallia min / max.

Powerjetti löytyy ja on kokeiltu tulpata mutta ei auta vaan itseasiassa
tehokuoppa syveni.Liian suurella pääsuuttimella kuoppa pienenee
mutta tukehtuu sitten pienemmillä kierroksilla eli isompi powerjet
suutin vois auttaa.Ei vaan satu olee noita hyllyssä.

Joku renonanssihäiriö saattaa olla kun joku vuosi sitten tein yhtä paksun putken ja siinä oli sama kuoppa tehoalueella.

Pyttynä toimii Tpr 86.

Itelläkin ydinlankakone eli saumat hikoilee eikä näyttelyyn tarvi mennä
mutta samapa tuo.

Järisytetääs vähän sotatannerta tai ainakin yritetään.



Muistaako joku vielä tämän? Tässä oli tehokäyrää vajaa vuosi sitten tehdystä putkesta. Mitoituksesta hourailin jotain itse kehittämistäni kaavoista joka hakkaisi nyt ainakin blairin teho ja vääntölukemat. Samoista kaavoista on pari kertaa ennenkin mainittu ja jollekkin tyrkytettykin jopa.

Kaavat nyt on ollut jaossa sen vajaan vuoden verran melko pienen piirin kesken ja vähäiset kokeilut sen kanssa ovat olleet kokolailla positiivista kateltavaa.

Nyt kun ovat kehittyneet senverta että kehtaa muillekkin näyttää niin kokeillaas innostusiko joku täälläkin testailemaan ja putkea vääntämään. Linkki on tässä
(Näkyy ehkä vähän hassusti drivessa, mutta ainakin libreoffice avaa nätisti)

Laskuissa on hyödynnetty milloin bairin ja milloin overmarsin putkikaavoja lähtökohtina. Paksuuksia lasketaan enempi pinta-alojen mukaan. Erityisesti keskilieriössä ja vastakartiossa(joka sattuu olemaan kolmiosainen).

Vanha kunnon diffin torvivakio löytyy kanssa. Joskin diffi mitoitetaan ihan omalla tyylillään. Tämä malli on haettu nykyaikaisista krossien putkista.

Erityisesti simulaattoreilla leikkijöille ja tietty muillekkin on sitten muuttujaa millä leikkiä. Tiedostossa valmiina yllä olevan kuvan putken arvot ja selityksissä vähän raja-arvoja ja opasteita.

Kysymyksiin vastataan ja keskustelun tynkää jos saisi olisi kiva.
Vastineeksi tästä toivoisin että kaikki jotka kaavaa ehkä päätyisivät kokeilemaan hankkivat tehokayrät jotka lähettää minulle kaavaan syotettyijen arvojen kanssa.

Kaavoja on ilmeisesti siistitty siitä kun minä ne viimeksi näin.

Putken oleellisimmat mitathan tuossa näyttää käyttäytyvän melko säädyllisesti. Kuitenkin mua ihmetyttää miksi keskilieriön ja peräpillin halkaisija lasketaan toivotun laipan halkaisijan mukaan, eikä toteutuneen halkaisijan mukaan?

Onko noilla esitäytetyillä arvoilla laskettua putkea valmistettu? Lukuun ottamatta kovera vs kupera vastakartio, on hyvin lähellä mun sykerön enkkaputkea.

Onhan noi kaavat tässä vuodenaikojen vaihtuessa vähän elänyt joo. Lähinnä vakioiden fidlailua ja mm. toi pinta-ala pohjainen keskilieriö.

SItten jos lähetään selittämään miksi mitä lasketaan miten ja mistäkin arvosta pitää vähän ehkä avata kaavaa enempi etta joku muukin ymmärtää

Ihan ensteksi mitäänhän ei suoraan lasketa sen suositellun laipan halkaijan mukaan, se on siinä lähinnä työkaluna ja apuna kerrottu.
Samalla kaavalla, joskin kanavan pituus 0, lasketaan sitten enempikin. Tästähän saadaan siis irti kaikki se Overmarsin kaavan äly. Siitä kaavasta loppu on pitkälti vain suoria kertoimia pituuksille ja paksuuksille.
Ja tää laipan kaavahan siis ennemminkin laskee pakoaukolle jotain keskimääräistä tai suoraa pinta-alaa tai jotain niihin viittaavaa.
Iskutilavuuden, kierrosten ja paon ajoituksen avulla siis lasketaan tämä pinta-ala millä aika-ala on jokseenkin sopiva.
Oikeestihan tässä vaiheessa jo olisi syytä ottaa bmep huomioon mutta nyt se tulee vasta keskilieriön paksuuden laskennassa.
Asia joka mahdollisesti tulee muuttumaan, kuin myös peräpillin lasku pinta-ala pohjaiseksi. Kysyy työtä ja perehtymistä ja hattuvakioiden hakemista.

Miksi sitten lasketaan tämän eikä todellisten syötettyjen mittojen mukaan? Ensinnäkin laipan halkaisija on huonoin mitta lähteä putkea mitoittamaan. Sen pitäisi siis aina olla suhteessa pyttyyn ja kierrosalueeseen että homma toimisi.

Toinen vaihtoehto olisi kysyä paon pinta- tai aika-alaa mistä lähetään laskemaan. Kysyy vähän enempi työtä ja tällöinkin on ongelmana mitoitus jos aukko on "liian iso" aika-alaltaan. Palotapahtumasta tulee kaasuja tietyn verran ja tietyllä energialla riippuen lähinnä vääntömomentista.
Tämän takia siis tyydytään laskemaan putki tämän overmarsin laskeman "optimin" mukaan.
Tällöinkin tietty voi käydä niin että ahdistavalle paolle tulee liian paksuja putkia.

Esitäytetyt arvot on haettu siis tuohon kuvassa näkyvään putkeen. Tietty se on mitoittettu vähän vanhemmalla versiolla.

Katotaan josko sitä vielä tämän vuoden puolella pääsisi tehokäyriä ottamaan. Derbin vakiopyttyä on vähän kutiteltu hammaslääkärin vermeillä ja nyt pitäisi hitsata kun loppuu varat kesken.

Laipan ja keskilieriön pinta-alan suhde määrää imu ja ahtopulssien suhteen. Täten jos laippa on suunniteltua pienempi, tulee putkesta hyvin imevä, mutta huonosti ahtava.

nevssons kirjoitti:Ensinnäkin laipan halkaisija on huonoin mitta lähteä putkea mitoittamaan. Sen pitäisi siis aina olla suhteessa pyttyyn ja kierrosalueeseen että homma toimisi.

Joka tapauksessa laipan halkaisijan tulee olla kohdallaan. Minä pidän sitä osana putkea, eli laskettavana suureena. Jos sitä halkaisijaa ei voida asettaa haluttuun arvoon, niin totta helvetissä se vaikuttaa koko putken mitoitukseen. Ja sitten pitääkin miettiä voidaanko väärällä halkaisijalla edes tavoitella niitä kierroksia/tehoja joita oli suunniteltu.

Toinen vaihtoehto olisi kysyä paon pinta- tai aika-alaa mistä lähetään laskemaan. Kysyy vähän enempi työtä ja tällöinkin on ongelmana mitoitus jos aukko on "liian iso" aika-alaltaan.

Miten voidaan asettaa teho, kierros tai bmep tavoitteita jos ei ole millään muotoa selvitetty mihin pytty olisi kykenevä? Eli kyllä ne pitäis olla selvillä jos ei ihan vitsillä tehdä.

Galleriassas näyttäs olevan kuva pytystä jossa silmämäärin ainakin bd alaa riittää. Lisäpaot menossa puhki vesitilaan?