Tehoputken suunnittelu ja tekeminen itse

rossipoika kirjoitti:Laipan ja keskilieriön pinta-alan suhde määrää imu ja ahtopulssien suhteen. Täten jos laippa on suunniteltua pienempi, tulee putkesta hyvin imevä, mutta huonosti ahtava.

Tässä tohdin olla osin eri mieltä. Jos on kaksi identtistä settiä eri laipan halkaisijoilla on niillä alkukäyrässä erilailla etenevät pulssit joilla on kuitenkin(jokseenkin) sama energia käytettävissään.

Pienemmällä laipalla varustetussa pulssi lienee kuitenkin liikkuvan nopeammin ja diffi muodostuu jyrkemmäksi. Onhan tämän todennäköisistä vaikutuksista siellä nootissa ilmoitettu.

rossipoika kirjoitti:Joka tapauksessa laipan halkaisijan tulee olla kohdallaan. Minä pidän sitä osana putkea, eli laskettavana suureena. Jos sitä halkaisijaa ei voida asettaa haluttuun arvoon, niin totta helvetissä se vaikuttaa koko putken mitoitukseen. Ja sitten pitääkin miettiä voidaanko väärällä halkaisijalla edes tavoitella niitä kierroksia/tehoja joita oli suunniteltu.

Eihän sitä siellä tietenkään ihan huvikseen ole ilmoitettu ja mainitsemattakin pitäisi olla selvää että optimi settiä rakentaessa laippa saisi optimissa olla. Jos ei ole, tiputetaan sitä bmep arviota sitten ja hoplaa kun lähtee putki kapenemaan.

Eli suunnitellaan se putki ihan itse sen pytyn mukaan tai sitten tyydytään siihen että lystiä irtoaa vähemmän. Tämä tyyli jättää tän valinnanvaran.

rossipoika kirjoitti:Miten voidaan asettaa teho, kierros tai bmep tavoitteita jos ei ole millään muotoa selvitetty mihin pytty olisi kykenevä? Eli kyllä ne pitäis olla selvillä jos ei ihan vitsillä tehdä.

Kukin tekee itselleen sopivammalla vakavuudella. Se, pitäisikö putkikaava tähän sitoa on sitten eri asia. Voitaisiinhan siihen vaikka syöttää kaikkien aukkojen tiedot ja kierrokset mistä lasketaan teoreettisesti saatava Bmep jonka mukaan lasketaan kaikki muu mutta se ei taas palvele enää kuin yhden tietyn opin mukaan tehtyjä vehkeitä ja niitäkin melkoisilla oletus vakioilla.

Itse kaipailen vähän tän sortin joustavuutta. Etenkin kun kokeilen just tommosta pyttyä missä on bd alaa kauniisti sanoen tarpeeksi mutta huuhtelut sitten vain laskennallisesti riittävät.

Ja lisäpaot vesitilassa joo, tää on se teoria mitä pari tovia sitten uhosin proviri puolella testaavani

nevssons kirjoitti:Tässä tohdin olla osin eri mieltä. Jos on kaksi identtistä settiä eri laipan halkaisijoilla on niillä alkukäyrässä erilailla etenevät pulssit joilla on kuitenkin(jokseenkin) sama energia käytettävissään.

Näin minäkin sen ajattelisin. Joten jos toinen pulsseista joutuu jyrkempään ja toinen loivempaan diffiin, niin mikä on tilanne keskilieriössä? Silloin niillä ei ole enää samaa määrä energiaa. Eli missä olet eri mieltä?

Eihän sitä siellä tietenkään ihan huvikseen ole ilmoitettu ja mainitsemattakin pitäisi olla selvää että optimi settiä rakentaessa laippa saisi optimissa olla. Jos ei ole, tiputetaan sitä bmep arviota sitten ja hoplaa kun lähtee putki kapenemaan.

Noissa kaavoissas bmep arvion pienentäminen ei muuten pienennä laipan ehdotettua halkaisijaa. Eli paljonko mä sitä bmeppiä sitten pienennän? Sen verranko, että keskilieriön halkaisija alkaa tuntumaan hyvältä? Eikös sitte ois jo sama vetää mitat hatusta? Samalla muuttuu muuten viritetty pituuskin. Tuntuu, että tässä hypätään ojasta allikkoon.

Alunperinhän mua askarrutti tämä kysymys:

rossipoika kirjoitti:Kuitenkin mua ihmetyttää miksi keskilieriön ja peräpillin halkaisija lasketaan toivotun laipan halkaisijan mukaan, eikä toteutuneen halkaisijan mukaan?

Ongelmaahan kaavassa ei ole niin kauan kuin ehdotettu ja toteutettu halkaisija ovat samat ja kieltämättä kaavassasi kehoitetaan näin tekemään. Tapauksessa jossa kanavaa ei yksinkertaisesti pysty avartamaan riittävän suureksi tulisi mielestäni tiputtaa muunkin putken paksuutta. Näin tehdään tietämissäni varteenotettavissa putkikaavoissa, joissa halkaisijat lasketaan olemassa olevan kanavan perusteella. Blair, Tiittanen, FOS exhaust...
Tosin näinä päivinä kaikenlainen poikkeavuus tuntuu olevan muotia

Se että putkea ruvetaan laskemaan olemassa olevan kanavan mukaan palvelee suurinta osaa käyttäjistä, vain pieni marginaali on sitä valmis esim. pienentämään...

Taas toisaalta Overmars taisi mainita jossain että paon pinta- tai aika-alalla ei ole juuri mitään merkitystä, vain blowdownilla on merkitystä. Tosin tuo kivi jäi rsa:n kohdalla kääntämättä kun Thiel jäi eläkkeelle, ja koneistutti seuraavan pyttysarjan vanhaan mittaan kun ei olisi ollut näkemässä vaikutuksia Pakokanavan tilavuuden pienennys teki hyvää.

rossipoika kirjoitti:Joten jos toinen pulsseista joutuu jyrkempään ja toinen loivempaan diffiin, niin mikä on tilanne keskilieriössä? Silloin niillä ei ole enää samaa määrä energiaa. Eli missä olet eri mieltä?

Nimenomaan siis tässä "Silloin niillä ei ole enää samaa määrä energiaa" mietteessä. Vaikka se diffi kapeammalla putkella on jyrkempi on siinä kulkevalla aallolla isompi amplitudi. Näin kai sinäkin sen näet mikäli nopeammaksi sen aallon hyväksyt?

Lopputuloksena molemmat aallot saapuu samaan pinta-alaan. PItäs vähän blairia tirkistellä tämän teorian tulkinnassa.

Eikä siis sillä että uskoisin että täydet tehot voi saavuttaa vaikka millä pillillä, en suinkaan. Jos se kanava kuristaa niin silloin lasketaan bmeppiä.

rossipoika kirjoitti:Noissa kaavoissas bmep arvion pienentäminen ei muuten pienennä laipan ehdotettua halkaisijaa.

Niin, tästä saatoin jotain mainittakin aikaisemmin

Ihan totta joo että se olis melko tarpeellinen kyllä ton ehdotuksen kannalta joten kaipa sitä pitää ruveta miettimään.
Vaatii käytännössä Overmarsin kaavan hylkäämistä ja aika-ala kaavojen ja jokusen muun ohjeen soveltamista. Ei mitään mahdotonta.

rossipoika kirjoitti:Alunperinhän mua askarrutti tämä kysymys:

rossipoika kirjoitti:Kuitenkin mua ihmetyttää miksi keskilieriön ja peräpillin halkaisija lasketaan toivotun laipan halkaisijan mukaan, eikä toteutuneen halkaisijan mukaan?

Ongelmaahan kaavassa ei ole niin kauan kuin ehdotettu ja toteutettu halkaisija ovat samat ja kieltämättä kaavassasi kehoitetaan näin tekemään. Tapauksessa jossa kanavaa ei yksinkertaisesti pysty avartamaan riittävän suureksi tulisi mielestäni tiputtaa muunkin putken paksuutta. Näin tehdään tietämissäni varteenotettavissa putkikaavoissa, joissa halkaisijat lasketaan olemassa olevan kanavan perusteella. Blair, Tiittanen, FOS exhaust...
Tosin näinä päivinä kaikenlainen poikkeavuus tuntuu olevan muotia

Ja alkuperäiseen kysymykseesi on pitkälti tullut jo kaikki perustelut mitä mulla on antaa Kaavan joustavuus, pulssin energian säilyvyys jne.

Ethän nyt tosissas koe että pitäisi laipan halkaisijaa hattuvakion kautta suoraan kertoa keskilieriön mitaksi, ethän? Niinhän nuo mainitsemas kaavat tekee. Ja miksi helvetissä mä nyt uuden samanlaisen kaavan rustaisin kun niitä kerran on maailma täynnä?

nevssons kirjoitti:Nimenomaan siis tässä "Silloin niillä ei ole enää samaa määrä energiaa" mietteessä. Vaikka se diffi kapeammalla putkella on jyrkempi on siinä kulkevalla aallolla isompi amplitudi. Näin kai sinäkin sen näet mikäli nopeammaksi sen aallon hyväksyt?

Lopputuloksena molemmat aallot saapuu samaan pinta-alaan. PItäs vähän blairia tirkistellä tämän teorian tulkinnassa.

Ainakin uudemmassa blairin vihkossa juttua puidaan kappaleessa 2.
Pätkässä 2.15 kehotetaan jakamaan diffi pieniin pätkiin joiden keskimääräiset pinta-alat lasketaan. Kokonaisheijastusta voidaan arvioida niin, että otetaan kaksi peräkkäistä pinta-alaa ja lasketaan niiden tuottama heijastus. Samaan tapaan kuin äkillisen pinta-ala muutoksen tapauksessa, jota käsitellään ainakin kohdassa 2.9.
Kokonaisheijastus saadaan nämä pätkät yhdistämällä.

Pikkusen laskinta näpräämällä huomaa, että mitä suurempi pinta-alojen suhde, sitä suurempi heijastus. Ja mitä isompi amplitudi aallolla on, sitä tehokkaammin se heijastuu.
Joten jos aalloilla on alussa saman verran energiaa, miten asian laita voi olla näin vielä keskilieriössäkin, jos kerran siitä toisesta otetaan koko ajan suurempaa "siivua" pois?

nevssons kirjoitti:Vaatii käytännössä Overmarsin kaavan hylkäämistä ja aika-ala kaavojen ja jokusen muun ohjeen soveltamista. Ei mitään mahdotonta.

Ethän nyt tosissas koe että pitäisi laipan halkaisijaa hattuvakion kautta suoraan kertoa keskilieriön mitaksi, ethän?

Mitäpä jos tekisit niin yksinkertaisesti, että jättäisit sen Overmarsin kaavan sinne ja kertoisit putken halkaisijat toteutuneen ja ehdotetun laipan halkaisijan suhteella. Ei välttämättä menis hirveesti mettää?

rossipoika kirjoitti:Pikkusen laskinta näpräämällä huomaa, että mitä suurempi pinta-alojen suhde, sitä suurempi heijastus. Ja mitä isompi amplitudi aallolla on, sitä tehokkaammin se heijastuu.
Joten jos aalloilla on alussa saman verran energiaa, miten asian laita voi olla näin vielä keskilieriössäkin, jos kerran siitä toisesta otetaan koko ajan suurempaa "siivua" pois?

I stand corrected.
Myönnettäkööt nyt joo että vähän turha sitä enrgian säilymistä niin miettiä kun siitä otetaan pois matkan varrella. Empä tosin ole itsekkään noita aaltojen heijastumisia laskemaan lähtenyt.

rossipoika kirjoitti:Mitäpä jos tekisit niin yksinkertaisesti, että jättäisit sen Overmarsin kaavan sinne ja kertoisit putken halkaisijat toteutuneen ja ehdotetun laipan halkaisijan suhteella. Ei välttämättä menis hirveesti mettää?

Ei huono ehdotus. Ehkäpä senverta voisi kuitenkin hifistellä että pinta-alan kautta lähtee kertomaan, vaikkei nyt niin suurista skaaloista puhutakkaan. Helppo se on sinne kuitenkin ympätä.

Hifistelemään jos oikeen lähetään niin soisihan sen putken pituuden kasvavan kun putki kapenee. Jos se nyt yhtään tekisi pituuslaskusta luotettavamman.
Voi tosin olla että on tuo pituuslasku senverta karu(kuten exelissä väkisin on) että voi mennä vähän turhuuden puolelle.

Vielä tosin jään kaipaamaan sitä laippalaskun muuttumista bmepin mukaan. Overmarsin kaavassa se nyt menee jonkun tietyn oletuksen mukaan. Selvitellääs vähän mihin aika-ala kaavat taipuu.

Minkänäköset on tälläset suunnitelmat?
Putki tulossa Suzuki PV.
Mitään siis ei ole vielä toteutettu vaan vasta suunnittelun alla.

En ainakaan nopeasti hoksaa ongelmaa edelläolevasta. Jos vain pytty on sopivan reilusti viilattu varsinkin imupuolelta, niin tolla putkella voisi päästä ihan lujaakin.

Imulle tarvitset sitten kokoa reilusti, muuten ei toimi.

Tollanen putki derbiin tuli päivässä tehtyä, eka putki minkä koskaan oon tehny

Tietääkö kukaan um rabasan pakoaukon pinta-alaa, pituutta jja aukioloaikaa asteina? Huomen aamuksi tarvitsisin tiedot

Sattuisko keltään löytymään BlairExhaustIII -taulukkoa? Kakkosessa kun ei ole sitä mutkan tekemiseen tarvittavaa osaa. Myös kaikki vinkit yläkautta kulkevan putken tekemiseksi (enskadetsiin) ovat ehdottoman tervetulleita. Meinasin tehdä tai siis kokeilla, katotaan kuin käyaika paksusta pellistä vääntöputken, jolla on oikeasti mukava ajaa ja laaja tehoalue.

Sen kääntämisjutun voi laskea myös itse suht helposti.
Katso kuvasta parempaa esimerkkiä. (Tosin mopona suzuki pv joten noi käännösmäärät voi vaihella)

Esimerkiksi otetaan putken osa L1 ja L2 (alkukäyrä).
Haluat kääntää sen runkoputken ympärille ja siitä suoraan ylös eli noin 260-250 astetta. Haluat sen alkukäyrän jakaa 20 eri osaan.

Lasket ensin osien L1 ja L2 pituudet yhteen. Sitten jaat niiden summan haluamasi palojen määrällä. Eli siis. 249,4/20 josta tulee 12,7. Nyt tiedossasi on 1 palan pituus.

Seuraavaksi tarvitaan halkaisia. Otat palan L1 alun halkaisian (pienin) ja L2 lopun (suurin) ja vähennät L2 palasta L1 palan halkaisian ja jaat sen kahdella.
41,4-28,9=12.5 Eli siis koko putken osion halkaisia kasvaa 12,5mm koko matkan aikana. Nyt tarvitsee vain jakaa tuo luku haluamasi palojen määrällä. 12,5/20 josta tulee 0,63

Eli siis jokaisen palan loppu on 0,63mm suurempi kuin edellisen.

Nyt tarvitsee vain kerätä jokaisen palan alku ja loppu halkaisia yhteen. Otat sen pienimmän halkaisian ja lisäät siihen sen 0,63mm. Eli siis 28,9+0.63 = 29,53 eli pyöristettynä 29,5mm. Mittojahan voi pyöristää kunhan muistaa että ne muokkaa putken pituutta vähäsen (millejä).

Viimeiseksi pitää laskea haluttu käännös per pala.
Jos haluat että putki kääntyy 260 astetta 20 palan aikana pitää haluttu asteluku jakaa palojen määrällä ja se vielä kahdella koska pala kääntyy kummastakin päästä.

Eli siis 260/20/2 = 6,5 astetta.

Keräät kaiken tiedon talteen ja alat laittamaan conelayoutilla palojen piirrustuksia tulemaan.

Conelayoutilla pitää vain muistaa, että angle 2 pitää olla negatiivinen jos angle 1 on positiivinen että se kääntyy sisäänpäin.

Tuossa vielä kuva miten se suunnilleen menee.

Kiitoksia!

Tuon menetelmän kehitin jo itsekin eilen kun mietin että miten käännän sen putken jos sitä kolmostaulukkoa ei löydy mistään, eli näköjään ihan oikeen onnistuin sen mielessä hahmottelemaan

Meinasin, että teenkin alakautta kulkevan putken ensiksi, vähän helpompi tehdä ja vähemmän hommaa, seuraavaksi yläkautta jos ensimmäinen prototyyppi onnistuu edes jollain tavalla.

Tuossa löysin netistä vielä kolmannenkin tavan kääntää putki, eli tehdään kartiot blairin arvojen mukaan suoraan ja hitsataan ->suora putki, jonka jälkeen rautasahalla/muulla ohutteräisellä leikkurilla putki poikki aina kulmassa haluttu kääntö/2, käännetään toista palaa pituusakselinsa joka kulkee samaan suuntaan kuin kaasut ja aallot putkessa ympäri 180° ja kemppiliimalla yhteen taas. Tätä toistetaan riittävän pienellä kulmalla per leikkaus tarpeeksi monta kertaa putken alkupäästä loppua kohden kulkien.

En vielä varmaksi oo päättänyt, että mitä näistä sovelletaan mutta pikkuhiljaa alkaa homma hahmottua!


Edit: Tuossa leikkaus-menetelmässähän putki tietysti lyhenee hieman, mutta täytyy kompensoida sitä vaikka laittamalla conelayouttiin vähän lisää pituutta niille kartioille, joihin kohdistuu paljon leikkauksia.

Joo mullakin kävi tuo tyyli mielessä mutta siitä on vaikeempi varmaanki saada tarkkaa nii ei ehkä sovellu paljoa. Paperimallillahan se o helppo tehä. Kiinnittää vaikka varovasti ne palat nii sitä voi purkaa/muokata ja sitten käyttää mallina pellille laitettaessa että ei tarvii tulostaa uusia/käsin muokatut muutokset säilyy.

Nonii tosiaan täytyy senverran raportoida, että putki on valmis, änkkä tuli tehtyä kans.

Taivuttelin sillä rautasaha-metodilla, helposti ja nätisti onnustui homma, laitoin vähän ylimäärästä kakkoskartion mittaan kompensaatioksi.

Muuten putken teosta, millin pellistä hitsailin, ihan nätisti onnistu saumat, ei vuoda ja omaan silmään tarpeeks nättiä tuli kun kuitenkin kyseessä miggi eli maggi. Putki oli niin pitkä, 106cm muistaakseni että alakauttasena se meinas tulla luvattoman taakse asti vaimentajineen, joten alkukäyrään väsäsin pienen lenkin sivulta, joka syö edes vähän pituutta pois.

Vaimentimeen samasesta pellistä ulkokuori ja reikäputki täyteen 10mm reikiä ja väliin vielä 7mm niin paljon kun sopii.

Putkesta tuli aika hauska, aikalailla 5000rpm ihan kunnollinen piikki ja ja paras veto hiipuu suunnilleen 8000rpm tai vähän reilut. Tarkotuksena saada mopo kulkemaan noin 55 siten, että alhaalla olisi mahdollisimman paljon voimaa, täytyy nyt tutkia ja katella, että miltä nopeuden suhteen näyttää ja kokeilla vähän erilaisia kuristuksia tarvittaessa.

Kone kuulostaa ihan joltain kakspuokki enskalta, putken päästä tuleva matala murina ja paisarin läpi kuuluva hento kilinä yhdistettynä mataliin kierroksiin kiihdyttäessä = itseasiassa parhaat äänet mopossa, mitä olen kuullut.

Täytyy kuunnella mopon käyttäjän mielipiteitä ja mahdollisesti niiden pohjalta suunnitella seuraava putki, ite jo autolla ajelen.

Jos joku tätä lukee ja harkitsee putken tekoa, itelle ainakin eka putki siis oli positiivinen kokemus ja jos perustaidot pellin käsittelyyn ja hitsaamiseen löytyy niin ei muuta kun yrittämään!