Pro-virittäminen

No eikös toi ykkönen torvivakiona meinaa samaa kuin suora kartio? En oo sen läheisemmin tutustunut tapaukseen, mutta näin olettaisin. Elikkä kaikissa derbinputkissa olisi yksiosainen diffi..?
Jos katot jotain deban vakiorööriä, tai turbokittia, niin eikös siinä oo ohut alkupilli, joka on kohtalaisen pitkä, ja jossain vaiheessa putki rupee hiljalleen (kokoajan nopeammin ja nopeammin) isonemaan. Eikös tämä tarkoita että torvivakio ON yli 1?

Betaversio kirjoitti:No eikös toi ykkönen torvivakiona meinaa samaa kuin suora kartio? En oo sen läheisemmin tutustunut tapaukseen, mutta näin olettaisin. Elikkä kaikissa derbinputkissa olisi yksiosainen diffi..?
Jos katot jotain deban vakiorööriä, tai turbokittia, niin eikös siinä oo ohut alkupilli, joka on kohtalaisen pitkä, ja jossain vaiheessa putki rupee hiljalleen (kokoajan nopeammin ja nopeammin) isonemaan. Eikös tämä tarkoita että torvivakio ON yli 1?

Ootko ikinä mittaillu kyseisiä putkia mauserin kanssa? Jos et, niin kannattaa ehkä tehdä niin. Ja se torvivakio 1 tarkoittaa suoraa kartiota (ainakin mä tarkotin sillä sitä).

rossipoika kirjoitti:Ja se torvivakio 1 tarkoittaa suoraa kartiota (ainakin mä tarkotin sillä sitä).

Voi veljet..!

Torvivakio 1 ei todellakaan ole suora kartio. Ja kun se ei sitä ole, ei sitä ole syytä myöskään siinä tarkoituksessa käyttää.
Ja jos mennän nyansseihin niin torvivakiolla 1 on tietty geometrinen tulkinta ja merkitys, mutta jos arvelette että se on suora kartio niin noista syvemmistä merkityksistä on ihan turha puhua yhtään mitään!

Ja ootko rossipoika ihan oikeesti sitä mieltä että tällä vuosituhannella käytetään vielä noita yhden kartion diffejä?

Sarvi-Perkele kirjoitti:

rossipoika kirjoitti:Ja se torvivakio 1 tarkoittaa suoraa kartiota (ainakin mä tarkotin sillä sitä).

Voi veljet..!

Torvivakio 1 ei todellakaan ole suora kartio. Ja kun se ei sitä ole, ei sitä ole syytä myöskään siinä tarkoituksessa käyttää.
Ja jos mennän nyansseihin niin torvivakiolla 1 on tietty geometrinen tulkinta ja merkitys, mutta jos arvelette että se on suora kartio niin noista syvemmistä merkityksistä on ihan turha puhua yhtään mitään!

Ja ootko rossipoika ihan oikeesti sitä mieltä että tällä vuosituhannella käytetään vielä noita yhden kartion diffejä?

Katsohan joo. Asiaan paremmin perehdyttyäni huomasin ettei se tosiaan tarkoita suoraa kartiota. Nyt täytyykin sanoa etten oikeen tiedä mitä toi luku tarkottaa. Suuremmalla arvolla kuitenkin ilmeisesti exponentiaalisempi kartio.

No mutta se ei sitä mun mielipidettä muuta etteikö noissa Betaversion mainitsemissa putkissa olisi yksiosainen diffi. Enkä ole rossipyörissäkään muun tyyppisiä tavannut. RR pyöriä syynäillessä olen kyllä pistänyt silmälle joskus aika huomattavastikin exponentiaalisen diffuusorin.

rossipoika kirjoitti:Katsohan joo. Asiaan paremmin perehdyttyäni huomasin ettei se tosiaan tarkoita suoraa kartiota. Nyt täytyykin sanoa etten oikeen tiedä mitä toi luku tarkottaa. Suuremmalla arvolla kuitenkin ilmeisesti exponentiaalisempi kartio.

Joopa joo. Silloinhan se on hyvä väitellä asioista joiden merkitystä ei edes tiedä:
"Mikään ei anna sellaista varmuutta kuin täydellinen tietämättömyys".

rossipoika kirjoitti:No mutta se ei sitä mun mielipidettä muuta etteikö noissa Betaversion mainitsemissa putkissa olisi yksiosainen diffi. Enkä ole rossipyörissäkään muun tyyppisiä tavannut. RR pyöriä syynäillessä olen kyllä pistänyt silmälle joskus aika huomattavastikin exponentiaalisen diffuusorin.

Huoh. Kyllähän krosseissa on enemmän eksponentiaalia (isompi torvivakio) kuin rr-vehkeissä. Ja mä en voi ku ihmetellä jos väität että viimesen 20-vuoden aikana tehdyissä laitteissa olis 1-osaiset diffit. Niistä kuitenkin yleisesti ottaen luovuttiin tuossa 70-luvulla. Voisitko siis ystävällisesti linkittää jotain kuvia putkista tai mittauspöytäkirjoja jotka tukee tätä väitettä??

No huomenna voin ottaa sulle kuvia muutamista putkista. Galleriasta löytynee jo kx 65 hgs putki. Voin myös ottaa muutamasta putkesta sulle ihan tarkat mitat.

Teeppä se niin katotaan puhutaanko tässä samaa kieltä vai mikä on ongelma....

Laita mittoja privana jos et halua palstalle postata.

onkos noitten powerbomb alkukäyrien teko helppoa vai myydäänkö niitä jossain?
eikös ne vaikuta ääniin?
eiks ne tehä sellai et alkukäyrästä palanen pois ja siihen tilalle paksumpaa putkea lyhyt pätkä? ja voikos sen tehä esim välipilliin?

Älä nyt ainakaan tuohon sun kakstahtiseen sitä tee...

kui? hajottaaks se jotai vai?

Juke_95 kirjoitti:kui? hajottaaks se jotai vai?

Sun käsissä todennäköisesti kyllä. Ja eri topikkiin siitä. Ja vähän vois ns perusteita opiskella myös.

Noniin Sarvi-Perkeleen pyynnöstä vietin tovin mitta kourassa. Mitat ovat Kawasaki kx 125 -04 Pro Circuit pakoputkesta. Mitat ovat halkaisijoita ja ne ovat mitattu 25mm välein. Tulokset näyttävät tältä:
43, 43, 45, 46, 48, 49, 50, 52, 56, 60, 64, 69, 75, 81, 86, 92, 95, 101, 108, 101, 115, 115, 114, 112, 102, 96, 90, 87, 78, 67, 56, 46, 32, 27.

Mitat ovat ulkohalkaisijoita. Ainakaan mun silmää tosta lukujonosta ei löydy torvimaista diffiä, eikä nyt suuressa määrin keskilieriötäkään. Mittaustarkkuudesta johtuen ei pysty kyllä sanomaan onko sielä havaittavissa jotain minimaalisia kartiokulman muutoksia diffissä. Putken alussa on kohta joka ei laajene (samanlainen kuin blair tekee(43, 43)). Sitten alkaa mun makuun varsinainen alkukäyrä (43-52) kartiokkuus:3,4 astetta. Sen jälkeen alkaa diffi (52-115), kartiokkuus: 11,1 astetta. Ja vaikka diffi jaettaisiin kahteen yhtä pitkään osaan: ensimmäiseen { (56-81)[kartiokkuus: 11,4]} ja jälkimmäiseen { (86-111) [kartiokkuus: SAMA 11,4 astetta)} Mitäs tästä voidaan päätellä?

rossipoika kirjoitti:Noniin Sarvi-Perkeleen pyynnöstä vietin tovin mitta kourassa. Mitat ovat Kawasaki kx 125 -04 Pro Circuit pakoputkesta. Mitat ovat halkaisijoita ja ne ovat mitattu 25mm välein. Tulokset näyttävät tältä:
43, 43, 45, 46, 48, 49, 50, 52, 56, 60, 64, 69, 75, 81, 86, 92, 95, 101, 108, 111, 115,

Lasketaas mittauskohtien väliset kulmat, asteluku erotettu puolipisteellä. Exeliin väsäsin ja sinne syötin nuita arvoja käsin vuorotellen. Nyt jälkeenpäin kun ajattelee niin olis ton kyllä voinu tehä copypasteamallakin.

0; 2,2; 1,1; 2,2; 1,1; 2,2; 4,5; 4,5; 4,5; 5,7; 6,8; 6,8; 5,7; 6,8; 3,4; 6,8; 7,9; 7,9; 3,4; 3,4; (jätin keskilieriön ja vastakartion laskematta)

Erottelin nuita hiukan, ja toi asteluku on per puoli (toisin kuin rossipojan laskuissa joissa puhutaan selvästikin kokonaisasteluvusta). Siel on hiukan sattumanvaraisuutta johtuen siitä että noi mitat on otettu valmiista putkesta mut it dasnt mätter. Ja sai taas vaihteeksi yrittää muistaa että miten exelissä saikaan käytettyä asteita radiaanien sijasta...

Mut jos noita lähtee katteleen: Ekaksi on kuutisen numeroa (mitäs se tekee, 150mm?) tollasta parin asteen alkukäyränpoikasta, sitten on jonkinmatkaa (100mm luokkaa, kolme astelukua) tollasta 4,5 astetta, kulma jyrkistyy lisää, tällä kertaa johonkin 6,5 asteeseen. Onpa siellä lyhyen matkaa liki 7 asteen diffuuseriakin juuri ennen kuin diffi alkaa muuttua keskilieriöksi jota ei varsinaisesti edes ole. Crossien putkien muotohan on melko muodoton, jotain eu-direktiivikurkun luokkaa.

Eli kun tätä kattelee niin eihän tuolta voi olla löytämättä kulmanmuutoksia, ne on niin ilmiselvät!

E: Ärh, muotoilut näköjään pelittää aivan loistavasti täs foorumisoftassa...

Välillä asteluvut kuitenkin pomppaavat taas melko pieneen jopa 3,4 asteeseen, ja se kyllä kompensoi noissa näennäisesti jyrkimmissä kohdissa aika rajustikin. Sen takia itse jaoin diffin pariin pitkään pätkään joista laskin asteet. Tämä sen vuoksi ettei mittausvirheet olisi olleet kovin ratkaisevia. Ja on muuten aika pitkä toi kohta missä diffi alkaa muuttua keskilieriöksi jos sen sillain ajattelee.

No eipä noista mitoista nyt oikeasti oikein voi sanoa yhtään mitään. Lopputulos kun riippuu siitä, missä valossa asiaa katselee.

Eihän noissa putkissa mitään torvimaista diffiä ole, siitä yksinkertaisesta syystä että kaikki diffit ei vaan sitä torviyhtälöä noudata, eikä kuulukaan noudattaa.
Mutta ihan yhtä selvästi tuo diffi ei ole yhdestä kartiosta tehty, vaan siinä on ensin (alkukäyrän jälkeen siis) lyhyt loiva osa, sitten pitkä jyrkempi osa, ja tuo keskulieriön seutu on sellainen pullea, ja se viimeinen osa voidaan laskea diffiksi pienemmällä kulmalla. Muoto on siis aika pitkälle sama kuin Tiittasen kirjassaan esittämät crossiputkien profiilit. Jos mitat tulostaa kuvana niin kulmat näkyy aika selvästi, samoin kuin se että sun mittaustekniikassa olis parantamisen varaa. Ihan pienenä vihjeenä, nuo mitat kannattaa ottaa joka kohdasta ristikkäin, ja käyttää vaikka niiden keskiarvoa, ihan jo siksikin että monet tehdasputket(kaan) ei oo pyöreitä.

Joten se niistä yksikartioputkista.

- Mikään ei anna sellaista varmuutta kuin täydellinen tietämättömyys -