-Wales- kirjoitti:Tuli tässä vastaan semmonen ilmiö kun suunittelin uutta putkea MOTAlla, että kun kannen tilavuus kasvaa niin teho siirtyy korkeammille kierroksille.
Onko tämä nyt MOTAn virhe vai onko näin myös oikeasti? Ja jos näin oikeasti käy, niin selittäisikö joku mistä tämä johtuu..?
Oletko pakolämpöjä seurannu? Tai pakolämpöjen muutosta suhteessa puristussuhteen muutokseen. Jos tämä seuraava teoria pitää paikkaansa, nousee pakolämmöt ruttuja pienennettäessä --> putki käy kuumempana --> kone kiertää enämpi.
Koko asiahan on pelkästään hyötysuhdejuttuja: Riippumatta kannen tilavuudesta moottori puhaltaa lävitseen jokatapauksessa suunnilleen saman määrän soosia per kampiakselikierros (olettaen että ruttujen muutokset on jotakuinkin maltillisia). Samoin, riippumatta puristussuhteesta polttoaineesta vapautuvan kokonaisenergian määrä on sama. Eli bensiini palaa likimain "yhtä hyvin" puristussuhteesta riippumatta - likimain kokonaan. Eli joka ikinen energiayksikkö on polttomoottorissa ensin lämpöä, ja sitten sitä lämpöä muutetaan liikkeeksi siinä määrin kun pystytään.
Se, kuinka hyvin lämpö pystytään muuttamaan liikkeeksi, määrää osaltaan moottorin tehon. Kyseisen muutoksen teoreettisesti paras mahdollinen hyötysuhde on terminen hyötysuhde, joka riippuu puristussuhteesta. Parempi terminen hyötysuhde siis kovemmilla rutuilla. Kyseisen muutoksen käytännön hyötysuhde on indikoitu hyötysuhde joka on aina pienempi kuin terminen hyötysuhde vastaavalla puristussuhteella. Indikoitu hyötysuhde siis kertoo kuinka paljon lämmön kokonaismäärästä pystytään muuttamaan mekaaniseksi liikkeeksi. Indikoitu hyötysuhde siis (ainakin normaalisti, maalaisjärjellä ajateltuna jne.) paranee kun puristussuhdetta kasvatetaan. Ja kun suurempi osa lämmöstä muuttuu liikkeeksi, jää vähemmän lämpöenergiaa lämmittämään pakaria jne. ja kun niitä kaasuja oli (massaltaan) sama määrä, pienempi energiamäärä ei jaksa lämmittää niitä yhtä kuumaksi kuin ennen. Tiittanen tietää näistä hyötysuhdejutuista lisää.
Tätä on koitettu teilata sillä, että moottori lämpeää enemmän kun puristussuhteita nostaa mutta eikös kitkahäviöt kasva kun puristussuhdetta nostaa? Eli mekaaninen hyötysuhde huononee. Mekaaninen hyötysuhdehan kertoo paljonko liike-energiaa muuttuu takaisin lämmöksi kampikoneiston kitkojen yms takia. Ja kun kerran liike-energiaksi on saatu muutettua enempi energiaa, ja hyötysuhde vieläpä huononee, kampikoneiston kautta siirtyy lohkoon huomattavasti enemmän lämpöä. Vieläpä lohkon alaosaan jne missä ei ole jäähdytysripojakaan.
Ja sit on toinen on sellanen että matalilla rutuilla palaminen kestää kauemmin, jolloin kaasuilla ei ole aikaa jäähtyä niin kauan enne purkautumista pakariin. Ja se nostaa pakolämpöjä. Tiedä sitten kumpi on isompi vaikuttaja näistä kahdesta, mutta kuiteski