Pro-virittäminen

Sain ryhdyttyä ja tilkitsin reijän nyt kemiskillä, joka siis oli läppäkotelossa ja oli yhteydessä oikeaan takahuuhtelukanvaan..

Pinta hiottiin kiviterällä jotta saa vähän karheutta vielä pintaan ja kemiskiä laitettiin ekaks reilumman mallisesti jotta saa hiottua sitten sopivaksi.
-> http://i777.photobucket.com/albums/yy54 ... ikkaus.jpg

Toivottavasti se kemiski siellä nyt kiltisti on ja pysyy kiinni.

Läppäkotelo käytiin muutenkin sitten kiviterällä läpi ulkoa että sisältä.
-> http://i777.photobucket.com/albums/yy54 ... kotelo.jpg

Sitten maalia pintaan, Wurthin 650-astetta kestävää mattamustaa.
-> http://i777.photobucket.com/albums/yy54 ... intaan.jpg

Ja sehän rupeaa jo näyttämään pytyltä.


Vielä on vähän nysvättävää siellä täällä ennenkun hoonaukseen heittää.

Betalle: Ei mulla olisikaan, mutta A. Graham Bell: Two-stroke performance tuning, sivut 73-75 Siellä on testituloksia, jossa mäntäohjattuun pyttyyn on laitettu Läpät. Sitten on testattu imu 200 asteisena ja 360 asteisena. Suurempi teho tulee 200 asteisella imulla. Takahuuhtelut on molemmissa tapauksissa yhdistetty läppäkoteloon(ja 360-tapauksessa tietenkin samalla kampikammioon). Lisäteho perustuu pakoputken imuvaikutukseen. Palotilan paineen pudotessa alle läppäkotelon paineen(ilmeisesti niin tapahtuu ), tulee takahuuhteluiden kautta "ylimääräistä" seosta, joka ei olekkaan peräisin kampikammiosta...

Voihan tuo jo olla sen verran vanhaa tietoa(alkuperäinen julkaisu 1983!), että on huomattu se 360 paremmaksi...


Tanteri: Noinhan se suunnilleen menisi, mutta kaksi pikku juttua.
1. Huuhteluita ei voi isontaa järjettömän suuriksi, koska muuten huuhteluvirran nopeus pienenee liikaa ja huuhtelukuvio/patsas jää hyvinkin huonon muotoiseksi. Seos mahtaisi melko helposti karata suoraan pakoputkeen.
2. Jos puhuttaisiin vain tasaisesta virtauksesta, homma olisi yksinkertainen. Mutta huuhtelu on jaksottainen tapahtuma ja mukaan tulevat resonanssit. Tällöin kampikammiolle saadaan yksiselitteinen(mikäpä 2-t:ssä olisi yksiselitteistä) tilavuus, jolla se toimii parhaiten tietyllä kierrosluvulla. Tottakai asiaan vaikuttaa myös huuhteluiden koko, mutta ei kampikammion kokoa voi kompensoida huuhteluiden koolla johtuen kohdasta 1
ps. vähän ovat mutuilua nämä minunkin selitykseni, varsinkin kohta 2

Niin tohon kohtaan 1. puuttuakseni:

Jos mulla on kaksi identtistä pyttyä jossa toisessa on suuremmat huuhtelut kuin siinä toisessa, niin mun pitäis maalaisjärjen mukaan (oli sitten tyhmä tai viisas järki) pystyä saamaan sama virtauskapasiteetti pienemmän huuhtelun omaavasta pytystä lisäämällä painetta? tässä tapauksessa siis pienentämällä kampikammion tilavuutta mahdollisesti.

Kirjaviisaat voi sitten oikoa asian oikean laidan.

jt-87 kirjoitti:tulee takahuuhteluiden kautta "ylimääräistä" seosta, joka ei olekkaan peräisin kampikammiosta...

Aivan. Tällä saadaan kaasuttimen ohi kulkevaa virtausta tasoitettua? Kun saadaan(?) kaksi jaksoa jolloin virtaussuunta on sylinterille päin (varsinainen imu ja sitten huuhteluvaihe), No kyllähän se modernissa 360 imussakin periaattessa voisi näin tehdä, mutta mutta.

jt-87 kirjoitti:Tällöin kampikammiolle saadaan yksiselitteinen(mikäpä 2-t:ssä olisi yksiselitteistä) tilavuus, jolla se toimii parhaiten tietyllä kierrosluvulla

Ja tähän kierroslukuun ei kai juuri vaikuta huuhteluiden koko, vaan kampikammion takaisinlyöntinopeuteen vaikuttaa KARKEASTI ottaen vain sen oma tilavuus. No putkella ja imuresonansseilla nyt tietenkin on vaikutuksensa...

tanteri kirjoitti:Jos mulla on kaksi identtistä pyttyä jossa toisessa on suuremmat huuhtelut kuin siinä toisessa, niin mun pitäis maalaisjärjen mukaan (oli sitten tyhmä tai viisas järki) pystyä saamaan sama virtauskapasiteetti pienemmän huuhtelun omaavasta pytystä lisäämällä painetta? tässä tapauksessa siis pienentämällä kampikammion tilavuutta mahdollisesti.

Joo mutta se muuttaa tota ihanteellista kampikammion takaisinlyönti kierroslukua. Ja sitten huuhtelu saattais tapahtua liiankin nopeasti pienillä kierroksilla.

Täälä kuola valuu kun Sellyn sylinterin viimeistelyjälkeä ihailee.

http://www.motot.net/galleria/showphoto ... /cat/23873

Keskeneräinen. Pitää tehdä ainakin painekiekko testejä varten, tiivistellä ylimääräiset reiät ja laittaa pinnapultit paikoilleen. sitte vois muutenki hieman hienostella tuota pyttyä, maalailla jne. Ja poraututtaa. Neljä-viisi tuntia jurnuutusta edellisten jälkeen. Kaikki varmaan huomaa että siitä ei tullutkaan sellainen "erilainen" sylinteri.

Tavallaan muutes "kaksonen" sellyn sylinteriin verrattuna, käytössä on sama läppäventtiili hieman syvemmälle asennettuna (mäntään on venttiililtä noin 7mm lähimmästä kohdasta), asennettuna likimain samaan paikkaan. Porausta on tosin viitisen milliä vähemmän.

Betaversio kirjoitti:Tavallaan muutes "kaksonen" sellyn sylinteriin verrattuna, käytössä on sama läppäventtiili hieman syvemmälle asennettuna (mäntään on venttiililtä noin 7mm lähimmästä kohdasta), asennettuna likimain samaan paikkaan. Porausta on tosin viitisen milliä vähemmän.

..Paitsi että mulla menee kaikki imuaukkojen läpi taas kun sulla on nähtävästi hallitseva reikä tuo läppäkanava (jos sitä nyt siksi voi enää kutsua..)..

Läppärungon asento on enempi vaakatasossa ja kuten sanoit, hieman ulompana vrt. sun versioos.

Kiitoksia kehujille kehuista!

Tanteri kirjoitti:periaatteessa 5mm putkesta tulee sama määrä vettä läpi ellei enemmän kun 10mm putkesta lorottelemalla?

Mutupointti on se, että periaatteessa pienemmällä kampikammiontilavuudella pitäis saada kompensoitua huuhtelujen pienuutta suurempiin nähden, niin että sama määrä tavaraa liikkuu läpi?

Tyrmätkää jos kauheen vituralleen meni.

No tätä nyt kai jo muutkin on tyrmänny, mutta tyrmätään vielä lisää kun kerta oikein pyydetään.
Tottahan on että pienestä reiästä saa johonkin rajaan asti saman tavaramäärän kulkemaan läpi, kunhan vain lisää syöttöpainetta. Mutta tästä käsittää jo maallikkokin että paineen lisääminen lisää samalla myös seoksen pumppaamiseen vaadittavaa työtä -> pumppaushäviöt kasvaa -> tehot pienenee. Tuo on ensimmäinen ongelma.

Toinen ongelma tulee sitten siitä että sitä kampikammion tilavuutta saa pienentää melko reippaasti että ne paineet nousee sille vaadittavalle tasolle. Ja riittävä painetaso vaatii seoksen kokoonpuristumista, jolloin ei enää ole tällä korkeammalla paineella juuri aikaa purkautua läpi huuhteluista.

Noista pitäisi nähdä että liian pieniä huuhteluita ei voi kompensoida pienentämällä kampikammion tilavuutta. Ja varsinkin jos vielä huomataan että kampikammion ei automaattisesti pidä olla "pienin mahdollinen", vaan paremminkin sopivan kokoinen, koska se pakoputki todellakin imee tavaraa kampikammiosta männän päälle. Ja jos kampikammio on liian pieni, niin ei sieltä mitään voida imeä ylös.

Betaversio kirjoitti:http://www.motot.net/galleria/showphoto.php/photo/518007/cat/23873

Keskeneräinen.

Tuohan näyttää melko asialliselta. Keskirivan muotoilua kannattanee vielä tarkkailla, voitelureikä mäntään sen kohdalle ei myöskään haittaisi.

Jos muita kanavia ei oo pahemmin ryssitty, ja putki on suunniteltu Säädyllisyyden Saarekkeella niin tuolla pitäisi päästä jo melko lujaa.

No juu.. ei se maalaisjärjellä ajattelu näemmä vastaa todellisuutta alkuunkaan.

Tanteri kirjoitti:No juu.. ei se maalaisjärjellä ajattelu näemmä vastaa todellisuutta alkuunkaan.

Vastaahan se, mutta asioita ei saa yksinkertaistaa liikaa.

Ja toisaalta, ei niitä pidä turhaan monimutkaistaakaan.

Ne on ihan selkeitä luonnonlakeja mitä kaikki tapahtumat seuraa. Ei tarvi muutakuin huomata/ymmärtää ne kaikki..! :S

Keksimpä (tyhmän) kysymyksen: jos pakoputken eristämisellä saa tehoaluetta hilattua ylöspäin, niin muuttuuko pakoputken toiminta teoriassa, jos verrataan mattamustaa pakoputkea peilikiiltävään kaksoisolentoonsa? Eli lämpösäteily kiiltävästä putkesta poispäin on heikompaa, jolloin..

Veli-Vihannes kirjoitti:Keksimpä (tyhmän) kysymyksen: jos pakoputken eristämisellä saa tehoaluetta hilattua ylöspäin, niin muuttuuko pakoputken toiminta teoriassa, jos verrataan mattamustaa pakoputkea peilikiiltävään kaksoisolentoonsa? Eli lämpösäteily kiiltävästä putkesta poispäin on heikompaa, jolloin..

Ei se ulkokuori juurikaan(jos ollenkaan) vaikuta siihen sisältä päin tulevaan lämmön säteilyyn/johtumiseen. Jos haluat saada jotain eroa aikaiseksi, kannattaa kohdistaa tuo peili/matta operaatio sinne putken sisään...eikä lie kovin kummoinen ero silloinkaan...
Vai tarkoititko juurikin sisäpintaa?

Ulkopintaa tarkoitin. Ja en siis todellakaan mitään isoa eroa odottanutkaan, vaan ajattelin vain sen pinnan värin vaikuttavan ainakin hieman lämmön haihtumiseen.

Kyllä se väri/pintakäsittely ainakin itse moottorin pinnalla vaikuttaa aika huomattavastikin. Lämpöleikkaamiset loppu siihen kun maalailin lohkot mustaks.

Raisussa oli vakioläppinä helvetin jäykät lasikuituläpät. Tein itse Malossin "läppäpaperista" uudet läpät, jotka ainakin kierrosherkkyyteen vaikuttivat. Ajattelin, minkälainen Raisu olisi, jos läppärungon toiseen paikkaan jättäisi jäykemmän lasikuituläpän, ja toiseen laittaisi herkemmän hiilikuituläpän? Olisiko tälläisessä yhdistelmässä mitään järkeä, vai onko parempi olla vain jommatkummat läpät?