E85-polttoaine

No sori nyt toi löpö-nimitys, jäänyt tavaksi puhutella e85 polttoainetta löpönä kavereiden keskuudessa, tiedän kyllä löpön oikean merkityksen...

Jätkät hei! Löpö on moottoripolttoöljyä, siis sitä punasta diisseliä.

Oikeestaan löpö on lämmityspolttoöljyä jos hiuksia aletaan halkomaan.

No kyllä se mopö on vissiin samaa tavaraa ku läpökin.

Siksi sanoinkin että hiusten halkomista. Niissä on joku eri lisäaineistus, uudet dieselit tarttee sen aineen, vanhat ei.

Kiinannelarissa ilmeisesti pelittää ihan hyvin tällä, kun ohjekirjassa lukee, että käytä vähintään 85 oktaanista. Tätä en olekkaan huomannut aiemmin, niin ajattelin kysyä et kannattaako kun tuo bensan hinta alkaa olla aika suolainen. Olen siis aina aiemmin käyttänyt 98:a eikä mitään ongelmia ole ollut. Millä tavalla tää eroaa 98:sta käytännössä? Käykö jotenkin huonommin tjsp. ja kestääkö kone oikeasti tätä?

Mopot ja nelarikevarit nyt kuluttaa niin naurettavan vähän, että en kyllä E85:teen vaihtais pelkkien säästöjen takia. Ite en tiedä yhtään mitä mopolle pitää tehdä, jotta voi tota E85 käyttää. Jos tarvii modata, niin maksaa sekin ja eikös ton E85 kulutus ole suurempi kuin 98?

Pioneerihenkeä aina tarvitaan, yleisesti ottaen mikään mopon virittäminen tai muu rassailu ei perustu järkeen vaan tunteeseen. Parempaa ajanvietettä tuo on kuin moni muu.

Raebaum, E85-merkintä ei tarkoita oktaanilukua vaan sitä että seoksessa on noin 85 tilavuusprosenttia etanolipohjaista ainetta. E85:n oktaaniluku on yli 100.

Jos mopon polttoaineena aiotaan käyttää E85-polttoainetta, vähimmäisvaatimuksena on kaasuttimen säätö. Etanolilla on pienempi energiasisältö kuin bensiinillä joten sitä kuluu enemmän.

Etanolilla on pienempi energiasisältö kuin bensiinillä joten sitä kuluu enemmän.

Eikö tämä säätö täydy tehdä enemmänkin sen vuoksi että etanolissa on happea itsessään mukana?

Eikö pienempää energiasisältöä kompensoida isommalla kaasarilla, eikä isommalla suuttimella?

Slerpa_ kirjoitti:

Etanolilla on pienempi energiasisältö kuin bensiinillä joten sitä kuluu enemmän.

Eikö tämä säätö täydy tehdä enemmänkin sen vuoksi että etanolissa on happea itsessään mukana?

Kun asiaa tarkastellaan lämpötekniikan näkökulmasta, on polttoaineen energiasisällöllä paljonkin merkitystä. Puhutaan entalpian muutoksesta. Polttoaineesta vapautuva sisäinen energia muuttuu lämmöksi. Teoreettisesti ajateltuna palotapahtumassa tilavuus on vakio, joten lämpötilan nousu kasvattaa painetta sylinterissä. Paineen aiheuttama tilavuuden muutos taas tekee työtä.

Kun käytetään huonommalla energiasisällöllä olevaa polttoainetta, lämpötilanmuutos on pienempi, joten myös sylinteriin muodostuva paine on myös pienempi, josta taas seuraa huonompi teho.

Jotta tämä menetetty teho saadaan takaisin, on syötettävä enemmän polttoainetta, jolloin saadaan kasvatettua tehoa alkuperäisiin lukemiin.

Slerpa_ kirjoitti:Eikö pienempää energiasisältöä kompensoida isommalla kaasarilla, eikä isommalla suuttimella?

Ei. Ilmavirtaus "vakio", liian suurella kaasuttimella Bernoullin laista johtuva Venturi-ilmiö heikkenee --> vaikeampi saada säätöihin.

Slerpa_ kirjoitti:Eikö tämä säätö täydy tehdä enemmänkin sen vuoksi että etanolissa on happea itsessään mukana?

Tämä taas liittyy siihen, että etanolin sisältämän hapen ansiosta sitä voidaan syöttää kerralla sylinteriin enemmän kuin bensaa, koska happea on jo aineessa omasta takaa joten sitä kyetään polttamaan kerralla enemmän, siitä se oikea tehonlisäys tuleekin jonka takia monissa kilpa-autoissa ja viritetyissä vehkeissä halutaan käyttää etanolia polttoaineena. Oktaaniluku on sinänsä toissijainen seikka mutta osaltaan se auttaa nakutuksen kanssa jolloin saadaan taas ahtopaineita korkeammalle ennen kun nakutusta alkaa tapahtumaan. Karkaa kyllä aika kauaksi mopoista mutta aiheeseen liittyen kuitenkin.

Onko joku koittanut keseistä polttoainetta 2t mopoon?
Olen jostain lukenut että kaikki 2t öljyt ei sekoa etanooliin??

Täällähän joku testas joku aika sitten että miten sekottuu öljyyn kyseinen bensa. Tuloksia en muista mutta kaikki öljyt ei sekottunu.

Kannattaa vilkaista muutama sivu taaksepäin.

Jotta tämä menetetty teho saadaan takaisin, on syötettävä enemmän polttoainetta, jolloin saadaan kasvatettua tehoa alkuperäisiin lukemiin.

Mikä sallii sen että sitä etanolia pystytään laittamaan enemmän moottoriin, eikä moottori ala röpeltämään ja käymään rikkaalla niin kuin perus pensalla? Onko tässä se etanolissa oleva happi se mikä sallii rikkaamman seoksen koneessa ilman röpeltämistä tai muita käymähäiriöitä?

Onko minulla väärä kuva, vai miksi olen jotenkin kuvitellut, että sillä suuttimen koon muutoksella pitää kompensoida sitä, että siellä seoksessa on happea, etanolissa olevan hapen vuoksi, liikaa ja siksi pitää syöttää sinne lisää etanolia jollon hapen määrä suhteessa muihin aineisiin vähenee ja palaminen on parempaa.

Seoksen määrää taas tulee lisätä että saadaan kurottua se teho "kuilu" umpeen, ja se käy isontamalla kaasutinta jollon juuri toi sinun sanoma venturi-ilmiö laittaa rajoja. Ja näiden tekijöiden vuoksi ei etanolilla saada mitään hyötyä verrattuna pensaan ellei oteta käyttöön korkeen oktaanin tuomia mahdollisuuksia.

Onko minulla olut täysin väärä kuva asiasta?

Vaan mitenkäs onnistuisi re85 ja tuorevoitelu, eli ei sekoiteta öljyä bensan joukkoon. Silloinhan luulisi minaraaliöljynkin soveltuvan, koska öljy tulee omaa reittiään koneeseen, eikä bensan seassa. Silloin ei olisi bensan ja öljyn sekoittuvuus ongelma, vai huuhtelisiko tuo bensa öljyn pois?