E85-polttoaine

Laitetaas tännekin romaanintynkää.

Elikkäs uskollinen testihumma nimeltä Drifteri-PV tuli laiteltua käymään RE85:lla. Ensimmäisenä piti pohtia tuota öljyjen sekoittuvuutta. Testiin otettiin Castrol Power1 Racing aka. entinen TTS, Shell Advance Racing M 30 (Raisun vakioöljy) ja Kärkkäisen 7,5€/l kustantava RC-käyttöön tarkoitettu risiiniöljy. Sekoitustesteissä selvisi että Power1 oli luirua ja sekoittaessa meni hyvin pieniksi pisaroiksi samalla samentaen koko seoksen. Parin minuutin jälkeen suurin osa öljystä oli jo tippunut purkin pohjalle ja loppu seos jäi sameaksi. Racing M oli jähmeämpää kuin edellinen ja vaati sekoittuakseen hetken hölskyttelyä (huomattavasti enemmän kuin esim. TTS bensan kanssa). Seos muuttui kirkkaaksi ja RE85:sen punainen väriaine hävisi mystisesti, öljyprosentti oli aika suuri testissä tosin... Lopuksi testiin Kärkkäisen rissa. Se oli aika siirappia ja vaati hetken sekoittelua. Väriaine hävisi taas ja seos oli hieman sameahkoa, mutta homogeenista.

TTS sakanneena:


Racing M vasemmalla ja Kärkkäisen rissa oikealla, ei sakannut pohjalle mitään 1vrk testissä:


Päädyttiin sitten käyttämään Racing M öljyä, koskapa hyvät kokemukset ja kirkkaampi koe-erä. Pienemmällä öljyprosentilla (3,5%) ekobensan väriaine ei ottanut hävitäkseen, mutta vaati kohtalaisen hölskyttelyn sekoittuakseen.



Settinä seuraavat:

-Uusvaluinen P+, pakoa viilattu ja m-helmaa lyhennetty n. 5mm
-Kansi valtavalla squish ratiolla ja pienellä palotilalla, squishvälys millejä
-20PHBG
-B8ES
-Luhao
-Sytkä missä sattuu kun kiilaura paskana

Ensin otettiin dynossa bensalla vertailuvedot ja vähän lämpöjä kannen kyljestä ja alkukäyrän pinnasta. Infrapunamittari sekosi aina kun mopo oli käynnissä, joten lukemat otettiin sammutettuna. RE85:sta varten tankki tyhjäksi ja virtaamaltaan 30% suurempi suutin sisään. Tarkkoja laskuja oli turha tehdä, koskapa ekobensa ei ole kovin tasalaatuista pitoisuuksiltaan. Pääsuutin vaihtui 98->112, neula nousi kahdella pykälällä ja ryyppy oli päällä. Seosruuvia tuli myös pyöriteltyä.

Mopo lähti nätisti polkemalla käyntiin, kierrokset leijailivat hieman kun isompia TK-suuttimia ei ollut tarjolla. Ensitesteissä kävi ilmi että yläkierroksilla oli rötäämistä, tehokäyrä mukaili aikalailla bensaversiota tehokuopan hieman tasoittuessa ja yläkierrosten jäädessä vajaaksi. Siitä sitten alkoi laihentaminen. Lopulta hyviksi säädöiksi osoittautui 105 pääsuutin ja ryyppy päällä (pienemmillä kaasunavaumilla säädöt paremmat ryypyllä). Tähän väliin vähän vertailua: Bensa antoi 4. ja 6. vedolla hieman paremmin tehoja, sille ei ole haettu säätöjä aivan nappiin dynossa, RE85 antoi parhaiten tehoja 2. vedoilla molemmissa testisarjoissa (6 vetoa/testi). Jälkimmäisessä testissä kone oli ajettu tahallaan aika kuumaksi, tuloksena tehoalueen siirtyminen yläkierrospainotteisemmaksi.



Tulppa oli elektrodin mukaan liian kuuma, väri oli aika jännä normaaliin verrattuna:



Bensan lämmöt

3. vedon jälkeen: Kannen kylki 105C; alkukäyrä 300C
6. vedon jälkeen: Kannen kylki ---; alkukäyrä 306C

RE85 eka testi

3. vedon jälkeen: Kannen kylki 59C; alkukäyrä 320C
6. vedon jälkeen: Kannen kylki 90C; alkukäyrä 367C

RE85 toinen testi kuumahkona

3. vedon jälkeen: Kannen kylki 75C; alkukäyrä 360C
6. vedon jälkeen: Kannen kylki 98C; alkukäyrä 350C

Kuten datasta huomaa, niin lämpömittauksissa on heittoja, kyseessä enimmäkseen menetelmävirhe. Eroja voi kuitenkin huomata ja voi niistä jotain päätelläkin. Ultimaattisella lisärääkillä RE85:lla ja 112 suuttimella kannen lämpö nousi 135C:een alkukäyrän ollessa 335C. Jäähdytyspuhallusta ei ollut lainkaan käytössä, takarengas lämpeni parhaimmillaan 20C:een ja jarrurumpu lähes 120C:een. Kaasarin lämpö pysyi RE85:lla 15-20C tuntumassa.

Lopulta vuorossa oli käytännön testi. Kylmänä konetta sai hetken potkia tulille, mutta käynnistyttyään pelasi hyvin. Ero bensaan tuntui myös persdynossa ja täyskaasun sai lykätä jo hyvin pienillä kierroksilla. Kone veti lähes traktorimaisesti hyvin pienillä kierroksilla ja vaihteita sai lätkiä ihan miten sattuu ilman hyytymisiä. Myös osakaasulla kone veti hyvin nöyrästi, ilman räkimisiä tai booailuja. Kone ei lämmennyt kovinkaan kuumaksi eikä kone/tulppa mennyt tukkoon älyttömästä alakierrospärräämisestä huolimatta (kuten rissan kanssa on yleensä tapana). Kaikistellen ajettavuus muuttui aika dieselimäiseksi, paremmaksi.

Vähän videontynkää, dynoa ja ajoa:


Että semmoinen reportaasi. Valitettavasti sytkää ei päästy säätämään kun ulosvetäjä hukassa. Sytkän säädöllä voisi olla parannuksia luvassa. Nakutusta ei havaittu.

Spekulointia, keskustelua?

Iso kädenpuristus, mielettömän hienoa testailua! Tästä E85-hommasta voisi varmaan värkätä jonkinlaisen artikkelin tietopankkiin, voin hyvin yrittää raapustaa jotakin.

Tässä E85:ssa on ilmeisesti sellainen ominaisuus, että seoksien pitää olla (ainakin lähes) oikeat, koska liian suuri määrä pesee öljykalvon osista pois. Itsellä oli E85-testailujen kanssa sähköongelma, jolloin kipinöitä jäi väliin ja palamatonta ainetta kertyi kampikammioon ja pyttyyn.

Tästä seurasi se, että pytyn sisäpinnalle ja mäntään alkoi ilmestyä pieniä pystysuuntaisia naarmuja. Paikallistin lopulta vian, mutta sopivia suuttimia ei ollut ja projektiin alkoi mennä hermo (koska kys. Derbi on käyttiksenä) joten pistin väliaikaisesti bensasäädöt takaisin ja ysikasia tankkiin.

Nyt voisi taas alkaa säätelemään, kun sitä viinaakin tuli haettua kanisterillinen seisomaan. Vielä jäi vähän kyseenalaiseksi, johtuiko männän naarmuuntuminen liiasta etanolista vai vuosiko kansi kumminkin vähän.

Tuna-71 on tosiaan jaksanut käyttää aikaa tuohon testiin. Isot kiitokset hänelle!

liian suuri määrä pesee öljykalvon osista pois

Ota huomioon, että bensakin huuhtelee öljyn tehokkaasti.

Eli periaatteessa jos noin ajattelisi, liian rikas polttoaine-ilmaseos aiheuttaisi bensallakin öljykalvon puhkeamisen. Jos öljykalvo katoaa jostain syystä, ei se mäntä pitkään siellä liiku.. että melko nopeasti leikkaa kiinni.

Ja esim. Klotz Super Techniplate ei pysy sekoittuneena polttoaineeseen pitkän aikaa.
Näin ainakin minulle on sanottu. En ole siis ite testannut.. aina tulee ravistettua mopoa riippumatta öljystä/polttoaineesta, ennen kuin polkasen tulille (että öljy on varmasti sekoittuneena polttoaineeseen).

Näin minäkin järkeilin, että käyttäytyisi samoin tavoin kuin bensa, mutta juuri noin esitettynä asian olen lukenut paristakin lähteestä (ei ole nyt nimetä tähän). Ja osat alkoivat naarmuuntumaan melkein heti, siis jo muutaman minuutin käytön jälkeen huomasi eron selkeästi.

Mulla on ollut Klotz Super Techniplatea sekoitettuna etanoliin muovipullossa, eikä siinä mitään erottumista tapahdu, ainakaan näin muutaman päivän aikana. Sen sijaan huomasin, että vaatii huomattavasti kovemman ravistuksen sekoittuakseen kuin tavallinen öljy (vaikkapa 2T-bike) bensaan.

Kyllähän se bensakin vahingoittaa öljykalvoo samalla tavalla, eihän auton koneessakaan ole turvallista säätää sitä liian rikkaalle, koska sit alkaa öljykalvo huuhtoutumaan. Kiihdytyspeleissähän sillä ei ole väliä, koneet kuitenki puretaan joka kisan jälkeen, mutta katuautossa on merkitystä.

Kyllä mä silti uskoisin ettei ole ongelmaa kunhan säädöt on edes jotenki kunnossa, ennekun vedättelee oikeen kunnolla. Öljyähän varmana käytetään tarpeeks, ite käytän bensanki kanssa vähä enemmän kun varmana tarttis. Eihän hieman laiha seoskaan heti konetta hajota, mutta ajan kanssa kyllä. Uskoisin että saa olla todella rikkaalla että sekään alkais heti hajottaa konetta öljykalvon katoamisen takia.

Kyllähän se bensakin vahingoittaa öljykalvoo samalla tavalla, eihän auton koneessakaan ole turvallista säätää sitä liian rikkaalle, koska sit alkaa öljykalvo huuhtoutumaan. Kiihdytyspeleissähän sillä ei ole väliä, koneet kuitenki puretaan joka kisan jälkeen, mutta katuautossa on merkitystä.

Moniko auto on ihan oikeastileiponut kiinni sen vuoksi että bensa on huuhdellut öljykalvon pois pytystä? Onko tämä edes mahdollista ilman että auto röpeltää, savuttaa ja käy muutenkin huonosti?

Mietitääs tota öljykalvon poishuuhtoutumista vähän tarkemmin...

Etanolia syötetään luonnollisesti suurempia määriä kuin bensaa -> huuhtelevaa ainetta ylipäätänsä on enemmän. Lisäksi bensa höyrystyy etanoliin nähden todella herkästi -> pysyy paremmin kaasuuntuneena sylinterissä kuin etanoli.

Tästähän voidaan sitten päätellä että oikein ylirikkaassa tilanteessa ja kylmillä osilla etanolia tiivistyy sylinterin seinille verrattaen "paljon" (teoriassa...). Nestemäinen liuotin luonnollisesti huuhtelee öljykalvon paljon tehokkaammin pois kuin kaasumaisessa muodossa oleva -> öljykalvo voi "huuhtoutua" pois. Tämä siis 4-tahtisen kanssa.

2-tahtisissa tilanne on hieman erilainen. Moottori on useissa tapauksissa "polttoainejäähdytteinen" ja polttoaine itsessään sisältää melkoisen määrän öljyä. Öljy kiertää käytännössä siellä missä kaasumainen polttoainekin. Mahdollisen tiivistymisen tapahtuessa öljykalvo voi kenties laimentua paikallisesti, viskositeetti voi pienentyä tiivistymän kohdalla? Polttoaine-ilma seoksessa oleva öljysumu "paikkaa" tiivistymiskohdan kuitenkin nopeasti uudella öljykalvolla.

4-tahtisen ollessa kyseessä öljy levittäytyy öljyrenkaan/öljyruiskun kautta sylinterin seinämille, joilta se sitten kaavitaan pois öljyrenkaan avustuksella. Tavoitteena on pitää öljynkulutus luonnollisesti pienenä -> sylinterinseinään jää luonnollisesti aika pieni määrä öljyä kaavinnan seurauksena -> tiivistyvä seos huuhtelee pinnan helpommin kuivaksi -> sylinterinseinällä ollut öljy sekoittuu polttoaine-ilma seokseen, eikä tässä seoksessa sitten muuten ole öljysumua (kuten 2-tahtisessa) -> öljykalvo ei palaudu heti -> metalli-metalli kontakti -> skriiik.

Toki tommonen tilanne vaatii aika kylmät pinnat. Ehkä kylmäkäynnistyksissä, juurikin ylirikkaalla pörpötellessä tai esim. ilokaasuja käytettäessä tilanne voi olla mahdollinen? En tiedä, kunhan mutuilen...

Eli onko tämä öljykalvon huuhtoutuminen realistista missään muussa vaiheessa kun kylmäkäynnistyksessä, jossa kone käy bensallakin rikkaalla+vielä etanolin vaatima rikastus?

Kuten sanoit, tuota etanolia ei pisaroidu enää niihin kuumiin sylinterin seinämiin, kuten ei bensaakaan.

Mimmosta suutinta kannattais hommata Derbi Baja 125cc jos on 26mm kaasari ja vapaavirtaussuodatin, vakio suutin on 90. Jos siis E85 haluaa ajaa.

N. 30% isompu ku bensasäädöillä.

mitäköhän osia mahtaa 4tahtikoneesta syöpyä ensimäisenä tai mahdollisesti ensimmäisenä kun E-85 ottaa siinä käyttöön ? pitääkö ostaa varalle venttiilinvarrenkumia jne. ? kyseessä siis mittarin mukaan alle 1000km ajettu kiinalainen 250cc enduro

Periaatteessa ei minkään pitäs syöpyä.

Reetuhai2 kirjoitti:Periaatteessa ei minkään pitäs syöpyä.

eli muovinen tankki kestää ? ,bensalekut ja kaasuttimen o-renkaat mitenkä muilla on kestäny ?

Jos ne bensaa kestää ni kyllä ne viinaakin pitäs kestää. Kukaan ri tietenkää voi sitä taata, mutta ei se viina vahvempaa oo ku bensa.

Reetuhai2 kirjoitti:Jos ne bensaa kestää ni kyllä ne viinaakin pitäs kestää. Kukaan ri tietenkää voi sitä taata, mutta ei se viina vahvempaa oo ku bensa.

näin minäkin oon aatellu , ja meinasin sitä räsällä kokeillakkin että miten kestää , kun eihän ne enää minkään arvoisia ole , mutta sitten sainkin sen heti myytyä niin en kerennyt kun jotain 20km ajella re85 hyvinhän se sen aikaa ois kulkenu vaikka tärpätillä