Tehopenkki

Tässä lyhyt kuvasarja rakentamastani tehopenkistä:

Kaikki alkoi hankitun rummun sorvauksella sopivaksi.


Rungon hahmottelua.


Runko etenee.


Halusin kokoontaitettavan mallin jottei vie tilaa liikaa tallissa.


Monenlaista tuki- ja kannatinrautaa sai miettiä ym.


Pellitys käynnissä.


Päätypellit vielä irti jotta pääsi koevedolla näkemään että kaikki on kunnossa.


Rullalle tuli lyijytäyttöineen painoa n. 258kg, jarru Biltemasta Volvon etujarrulevy+satula ja siihen Citikan kytkimen pääsylinteri ;-)
Dyno-ohjelmana on Dynomecin WT-Lite.
Tällähetkellä on testivedot tehty ja alkaa ohjelman kalibrointi.
Käyttötarkoitus on omaan käyttöön viritys / säätötöiden helpottamiseen.

Tässä se on "valmiina" niputettuna tallin reunalle työnnettynä.

Kerrotko rullan valmistuksesta enemmän? Todella hieno toteutus ja kokonaisuus.

Rulla on jostain kuljettimesta?ulkohalkaisija 400mm ja leveys n.reilut 300mm Siinä on tavallaan kaksi rullaa sisäkkäin joiden välissä muutama sentti jossa alunpitäen kulkenut jäähdytysneste ja akselia lukuunottamatta rosteria. Näillä asioilla ei ole tosin käytännön merkitystä.
Itse rulla akseleineen painoi sopivaksi sorvattuna n. 68kg

Akseli sorvattiin toisesta päästä ensin mittaan 68mm jolloin siihen oli helppo keskittää Volvon etujarrulevy erillisellä kiinnitysholkilla joka hitsattiin rullan päätyyn. Seuraavaksi akseliin sorvattiin 65mm laakerin paikat ja lopuksi vielä toiseen päähän n. 60mm jossa lisäpainokiekko n. 23kg
Itse rullaan porattiin päätyyn 60mm reikä ( tai siis kaksi reikää jotta päästiin sisemmän rullan sisään ) jonne sulatettiin reilu 140 kg lyijyä. Tätä varten rullan alle tehtiin 3-jalka jossa 2 jalan alla M24 kierretapit säätöön joilla saatiin rulla seisomaan pystyssä ja tarkalleen suoraan ( muutoin lyijy jää vinoon ja rulla ei ole tasapainoinen ). Lopuksi reiät hitsattiin umpeen.
Lyijy tosin kutistuu jäähtyessään lähes 3xenemmän kuin teräs joten lyijy piti vielä lukita paikalleen. Se tehtiin poraamalla 12mm reiät rullan ulkokehälle molemmin puolin ( tasapainon takia ) ja lyijyyn jatkettiin samaa reikää 10mm koolla 70mm matkalle. Moskalla juntattiin 12mm rautatapit sisään ja hitsattiin kiinni. Näin lyijy ei pääse liikkumaan rummun sisällä keskipakovoiman seurauksena.
Lopuksi rullaa tasapainotettiin ihan omilla laakereillaan, kun sopiva tasapainotusmäärä ( lattaraudan kappaleita ) oli tiedossa ne hitsattiin rullan päätyyn.

Volvon jarrulevy ja jarrusatula paloineen hommattiin Biltemasta, erillinen kiinnitysrauta satulaan tilasttiin jostain varaosaliikkeestä, loput kulma- ja lattarautaa. Pääsylinteriksi jarrulle Citikan C5 kytkimen pääsylinteri säiliöineen johon väkerrettiin vipupoljin johon pyörän päältä hyvin pääsee painamaan... Jos tarvitsee, yleensä ei tarvitse mutta on vähän niinkuin hätätapauksien varalle?

Rakennuskuvia on nähtävillä kisateamin sivulla: https://www.facebook.com/kisamopo/
Sieltä kun rullaa sivua alaspäin kunnen tulee tehopenkin "osio" .

Tässä linkki penkin testausvideoon:
https://youtu.be/xgd0p8PsRCw

Kah täähän on jäänyt ihan huomaamatta täältä yleispuolelta.

Hienoa työtä! Suomessa ei ole mitenkään liiaksi näitä mopodynoja.

Tuo kokoontaitettavuus on ihan jees ominaisuus, käyttöasteeseen nähden nuo tuppaavat viemään ihan hyvin tilaa. Vaan vähän ihmetyttää, miksi dataloggausta vain yksi pulssi kierrokselle? Tuo nyt on kuitenkin kohtalaisen kevyt penkki vaikka piikkejä ajatellen.

Paljonko on muuten hitausmomenttia? Paljonko ajatelmissa maksimi kehänopeudeksi? Kesällä testattiin rossipojan 350cc RD:tä ja siinä mahtoi tulla jotain 180-190km/h kehänopeutta hitausmomentin ollessa 5,00kgm^2. Sutiminen muodostui ongelmaksi teräksisellä pyörityspinnalla. Siinä tilanteessa hitausmomentin riittävyys voi olla vähän niin ja näin - eli ehtiikö moottori saamaan tarpeeksi kuormaa (=lämpöä putkeen ja aaltotoimintaa "kohdalleen").

Kerrohan sitten kokemuksia Dynomecistä! Sitä on tullut tässä vähän harkittua GSF-dynon tilalle.

Jarrusta, oliko ajatelmissa että siihen saisi reguloitua jatkuvaa painetta? Mopoa kärsisi hetken kuormittaa tuollaista levyä vasten, etenkin jos laittaisi vähän koneellista jäähdytystä. Saikos Dynomeciin muuten erikseen myös jarrutietoa? Jos saisi kiihdytettyä vakiopaineista jarrua vasten, tai vastaavasti käyttäisi ihan puhtaasti jarrupenkkinä?

EGT-mittaus ja muutoinkin käyntilämmön anturointi voisi olla ihan kivaa lisää (lisää hankalia muuttujia?). Tsemppiä!

Dataloggausta on yksi pulssi/kierros koska se on ohjelman suositus,
arvo on kuitenkin muutettavissa mutta en ole ehtinyt perehtyä vielä onko tarpeen ja toimiiko?

Penkki on vasta testausvaiheessa mutta hitausmomentti on ilmeisesti noin luokkaa 4,395

Kehänopeus ei mopolla nouse yli 21m/s Kevareilla sitten tuplat.

Sutiminen saattaa olla ongelma, sellvinnee piakkoin kun junnun kevari saadaan kasattua, Siitä saatiin prätkäpajan penkissä (monen sutimisyrityksen jälkeen ) mitattua 32 Hp

Dynomecistä en osaa vielä sanoa mitään vähäisen käytön takia, tämä WT-Lite on hyvin "rajoitettu" versio... Siitä löytyy uudempi versio joka mm. tukee voima-anturia jarrullissa dynoissa ym. ym. mutta hintaakin ohjelmalla on x 5 http://www.dynomec.com/index_suomi.php

Jarrupenkiksi muuttaminen vaatisi ohjelman uusimista joten se ei ole nyt suunnitelmissa, mutta katsotaan huomenna uudestaa, nälkä kun kasvaa syödessä.

Onko suunnitelmissa mittailla myös seoksia? Parista paikkaa kysellyt 2-tahtisen säätöä mutta nihkeästi suhtautuvat, kun anturit eivät välttämättä kestä ja se on aina joku 80e kiekasu jos pettää.

Tuo hitausmomentti/loggaustaajuus/mopon huippunopeus rullalla kuulostaa hieman siltä, että voi tulla aika "karkeaa" dataa - toki riippuen ihan mopon tehoista ja koneen "heräämisestä". Saisitteko mitattua EGT:tä vaikka normaalissa kiihdytyksessä ja sitten vastaavasti penkkivedossa? Ja miten teholukemat muuttuu kun mopon välittää penkitykseen kulkemaan vaikka 130km/h?

Piikkistä CR:ää koitettiin penkittää jollain hyvin loppuunajetulla kovettuneella smotorenkaalla. Se meni aika pahaksi sutimiseksi ja kuormitus oli aika lyhyttä vaikka kehänopeus oli 120km/h. Taisi antaa 27hp takaselta. Perän painattaminen liinoilla ja parempi rengas olisi voinut auttaa asiaa.

Tahterin säätäminen "antureilla" (=laajakaistalla?) voi olla vähintäänkin epämääräistä hommaa. Näkisin että semmoista penkityspaikkaa ei kannata käyttää joka ensisijaisesti lähtee etsimään tahterin säätöjä laajakaistalla - kyseessä kun on kuitenkin seosjäähdytetty moottori, jossa palamatonta happipitoista seosta tarkoituksellisesti päästetään pakoputkeen enemmän ja vähemmän. Ennemmin aloitetaan rikkaasta päästä ja laihennetaan vähän kerrallaan kunnes tehontuotto vähenee - siitä rikkaalle päin ja kuormituksesta riippuen varoja päälle.

Tehopenkin testaus jatkuu lähinnä rullan tasapainotuksen testauksella. Nyt annettiin rullalle vauhtia joka vastasi takarenkaalta 140km/h.
Ei tärissyt joten hyvältä näyttää.
Alla linkki videotallennukseen:
https://youtu.be/LhTrZvFV_9s

Niin, tuo penkki on rakennettu meille säätöpenkiksi millä on tarkoitus helpottaa säätöjen, eli mm. seoksien löytymistä. Laajakaista-anturit löytyy mutta sen antaman tuloksen perusteella en voi ( ainakaan me emme voi ) sanoa seoksien olevan kohdillaan, muuttujia on liikaa. Käytämme sitäkin silti, mutta tilanteessa että meillä on mitattavan pyörän AFR-arvo aiemmin mitattu meidän mittarilla, jolloin voimme käyttää site vertailutietona. Tosin harvoin sitä oikeasti tarvitsee tai että siitä olisi jotain konreettista hyötyä...
Tuommoinen salkkumalli laajakaista tuli joskus väkerrettyä.

Ai hemmetti, tosi nättiä että tämmönen on väsätty itte Hattua täytyy nostaa!