Ennen kunnolla oli enemmän merkitystä, nykyään vauhti (=taito+rohkeus) on kaikki kaikessa. Mitä olen isoilta pojilta kuullut niin Ismo Vehkonen on viimeisin suomalainen, jolla oli vauhtia, mutta ei tarpeeksi kuntoa. Jos ajattelee Kullasta, Tiaista, Söderbergiä tai ketä tahansa, niin ukot jaksaa painaa koko erän samaa kyytiä (tai vielä parantaa lopussa, varsinkin Kullas), mutta se ei auta kun vauhti ei ole samalla tasolla (varsinkaan ekoilla kierroksilla) kuin kärkikuskeilla. Olen noille meidän ukoille jankannut, että tiimipaikkaan maailmalla on paremmat mahikset jos vetää aika-ajossa kolmen sekunnin pohjat ja erissä sitten väsyy kärjestä ja on maalissa sijalla 15, kuin jos ajaa tasaisesti 5 sekuntia kärkeä hitaampia kierroksia ja on maalissa seitsemäs. Kunto on helpompi korjata kuin nopeus.