Motorman69 kirjoitti:Kotarissa on tollaset säätöruuvit niin kannattaako niihin vahota ja mitä ne vaikuttaa?
Riippuu vähän, jos olet ihan vasta aloittanutt niin ei välttämättä (ainakaan ihan heti), jos alusta on edes jokseenkin säädöissään.
Olisit myös saanut aika paljon tietoa lukemalla tämän topicin läpi tai googlettamalla aiheesta.
Anyway kirjoitin joskus tylsyyksissäni pyörän ostaneelle kaverille pitkän infopaketin pyörän huollosta ja säätämisestä ja samaan syssyyn kuului myös iskarien säätö. Tässä samasta aihiosta yleiseen muotoon muokkailtu jorina. Saa olla eri mieltä, jos sille tuntuu ja vaikka ehdottaa, jos jotain korjattavaa/lisättävää mielestänne löytyy. Vaikka tänne tai YV:llä. Tästä vois melkein rakentaa mx keskustelun etusivulle infopaketin.
Tekstin saa myös jakaa muualle, jos siltä tuntuu.
Iskunvaimentimien säätöOletuksena tekstissä on, että iskunvaimentimet ovat sisukaluiltaan jokseenkin oikeassa säädössä. Toisin sanoen jouset ovat oikean jäykkyiset, shimmit eli öljyn virtausta säätelevät levyt iskunvaimentimen männässä ovat lähellä oikeaa asetusta ja öljyt ovat oikeaa viskositeettia. Jos et ole tietoinen iskunvaimentimiesi säädöistä ja ajotunneista kannattaa iskunvaimentimet käyttää huollossa+säädössä osaavassa liikkeessä tai kysyä edelliseltä omistajalta tietoja alustasta.
Iskunvaimentimien säätämistä kannattaa kokeilla ihan rohkeasti jo melkein alusta lähtien, niin osaa sitten säätää alustan sellaiseksi, mistä itse tykkää. Sanoisin, että siinä vaiheessa on hyvä alkaa säätelemään tarkemmin, kun pysyy jo suhteellisen hyvin pystyssä ja vauhti alkaa lisääntymään. Esim n. 20-40 ajotunnin jälkeen.
Ensimmäinen asia on kuitenkin hoitaa takaiskunvaimentimen painauma eli ns. SAG-arvo kohdalleen eli ottaa akselista lokariin (suoraan ylöspäin) mitta pyörä pukilla muistiin. Kuski pyörän päälle keskelle istumaan ajovarusteet päällä ja säätää takaiskunvaimentimen jousen kireys siten, että akselista lokariin mitta lyhenee n. 8-11cm (crossiin) (kuskin mieltymyksen, vauhdin ja iskunvaimentimien muiden säätöjen mukaan). Kokeneempi kuski huomaa 1-2cm eron säädössä pyörän käyttäytymisessä selvästi. TÄMÄ KANNATTAA TEHDÄ JO ENNEN ENSIMMÄISTÄ AJOKERTAA!
Kun vauhtia alkaa löytymään ja pahin haparointi vähäistä kannattaa kokeilla "klikkereitä" eli sisään (compression tai C) ja ulos (rebound tai R) vaimennuksen säätöruuveja. Etuiskunvaimentimissa merkistä ja iskunvaimennin mallista riippuen yläpäässä R eli rebound ja alapäässä kumikorkkien alla piilossa C eli compression ruuvit tai päinvastoin. Klikkereitä säädettäessä kannattaa aina muistaa merkitä ylös, missä säädössä (ts. monennen klikin kohdalla) iskunvaimentimet ovat. Jos et jo ennestään tiedä missä säädössä vaimentimet ovat niin voit selvittää sen kääntämällä klikkerit kiinni ja samalla laskemalla, kuinka monta napsausta säädön ja täysin kiinni-asennon välillä on. Näin voit aina palata edelliseen/lähtö asetukseen, jos säätö ei onnistukaan.
Etuiskunvaimentimien yläpäässä on myös toiset ruuvit säätöruuvien lisäksi ja niitä kutsutaan ilmausruuveiksi. Niistä voit päästää iskunvaimentimiin kertyneen paineen pois avaamalla ruuvin (suhahdus, jos ylimääräistä painetta) ja sulkemalla sen. Tässä kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei iskunvaimentimen sisään pääsisi likaa, jota yleensä ruuvin kannan ympärillä on. Ilmaus on hyvä tehdä joka ajokerran jälkeen. Pyörän tulee tätä toimenpidettä varten olla pukilla ts. etuiskunvaimentimien tulee olla täydessä mitassaan, ettei iskunvaimentimeen muodostu alipainetta.
Takaiskunvaimentimessa on uudemmissa pyörissä sisäänvaimennukselle 2 eri säätöä nopealle ja hitaalle sisäänvaimennukselle (jotkut käyttävät myös nimityksiä lyhyt ja pitkä vaimennus) iskunvaimentimen yläpäässä niin päin, että nopean (lyhyet eli pienet ja terävät liikkeet) säätö pienestä ruuvista ja hitaan (pitkän eli pitkät ja voimakkaat liikkeet) isommasta kiekosta. (Tämä kannattaa tarkistaa vielä oman pyörän ohjekirjasta ennen kun alkaa säätelemään.) Iskunvaimentimen alapäässä yleensä linkkujen lomassa iso talttapää ruuvi, josta kääntämällä säätyy rebound eli ulospäin vaimennus. Normaali säätö ”klikkereillä” on 2-4 ”klikkiä” eli semmoista pientä pykälää, jotka tuntuvat, kun kääntää säätöruuvia. (Jos taas alusta on selkeästi väärässä säädössä, saatetaan joskus säätää useampikin klikki kerralla esim. 6-8kpl.)
Selvennetään vielä hieman iskunvaimentimissa olevia merkintöjä:
C = Compression = Sisäänvaimennus = Kuinka nopeasti iskunvaimennin painuu kasaan = Mitä kireämmällä (myötäpäivään käännettynä) klikkerit ovat, sitä hitaammin iskunvaimennin liikkuu kasaan ja sitä jäykemmälle alusta tuntuu erityisesti jarrupateissa ja alastuloissa. (Takaiskunvaimentimessa hitaan (lyhyen) vaimennuksen säätäminen vaikuttaa tilanteisiin, joissa iskunpituus on lyhyt ja nopean (pitkän) vaimennuksen säätäminen tilanteisiin joissa iskunpituus on suuri)
R = Rebound = Ulos(/paluu)vaimennus = Kuinka nopeasti iskunvaimennin palautuu täyteen mittaansa = Mitä kireämmällä klikkerit sitä hitaammin vaimennin palaa täyteen mittaansa. Esim. jarrupateissa etupumput voivat pohjata, jos paluuvaimennusta on niin paljon, ettei iskunvaimennin pääse palautumaan pattien välillä yhtä paljoa, mitä se joka iskulla painuu. Toinen syy voi olla myös liian löysä sisäänvaimennus tai näiden molempien yhdistelmä.
Iskunvaimentimet kannattaa joidenkin neuvojen mukaan säätää siten, että ne pohjaavat jos hyppää radan isoimman hypyn vähän pitkäksi, mutta aloittelijalla parempi vaihtoehto on katsoa (etuiskunvaimentimissa) liukuputkiin jääneistä pölyrenkaista, missä asti vaimentimet ovat käyneet ja säätää sen mukaan. Etuiskunvaimentimet ovat pohjanneet jos alin rengas on n.1cm päässä päätypalasta. (Kunnon etuiskunvaimentimien pohjauksen myös tuntee käsissään ja kuulee. Takaiskunvaimentimen pohjatessa iskun tuntee jaloissaan.) Siitä ei kuitenkaan kannata huolestua, jos iskunvaimennin pohjaa kerran pari yhden ajosetin aikana, mutta jos pohjailu on jatkuvaa niin sitten sisäänvaimennusta kireämmälle (tilanteesta riippuen toinen vaihtoehto saattaa olla löysätä ulosvaimennusta (esim. pateissa pohjaaminen), mutta se saa pyörän käyttäytymään levottomammin ja pyörästä tulee yleensä vaikeammin hallittava)
Mahdollisimman hyvin pomput ja kuopat vaimentava alusta on tietysti tavoitteena ja itse olen samalla yrittänyt saada alustasta mahdollisimman rauhallisen, jolloin pyörää on helpompi hallita. Vauhdin kasvaessa iskunvaimentimia joutuu yleensä kiristämään, mutta tästä ei kannata tehdä suoraa johtopäätöstä, että kun vauhti kasvaa niin iskunvaimentimia kiristetään, vaan iskunvaimentimet kannattaa säätää kuskin mieltymyksen mukaan. Sillä jos iskunvaimentimet ovat alun perin liian jäykät, niin vauhdin kasvaessa niiden toiminta paranee suhteessa alkutilanteeseen.
Suurimman edun kelloa ja muita kuljettajia saa hyvin säädetyllä alustalla, kun jaksaa ajaa pidempään ja kovempaa vähemmällä työllä.
Lisäksi suosittelen kaikille moottoripyörän tekniikasta tietämättömiä ja/tai siitä kiinnostuneita lukemaan Alfa Mer:n julkaiseman ” MOOTTORIPYÖRÄN TEKNIIKKA: RAKENNE, TEKNIIKKA, TOIMINTA -MOOTTORIPYÖRÄT, SKOOTTERIT, MOPOT”-kirjan. Lukemisen jälkeen ei enää tarvitse liian montaa asiaa internetissä kysellä.
Kurapyöräkansa on hyvä!
Teemu K.