iskarien säätäminen

wolvie kirjoitti:Jos nyt vielä pikkasen tästä....
Kyseinen kuski on siis Sivareiden MM:n pariin kertaan voittanut kaveri, eli Pekka Päivärinta. Molemmat renkaat oli samalta viikonlopulta, samalta radalta ja samasta rengastoimittajan rekasta ja kyseisen rengastoimittajan toimesta vanteelle laitettuja.

Mutta joo, Pekka oli kovasti sitä mieltä että ero on selkeä. Sanoi että typellä täytetty kumi kuluu tasaisemmin ja kestää pidempään.

Eivät tunnu käyttävän sivareissa lämppäreitä, olisikohan jopa kiellettyjen listalla?

Varmaan ovat sitten kielletty, kerran eivät käytä. Lähtevät siten kylmillä renkailla liikenteeseen, joten alussa paineet olisivat hiukan alhaalla mutta sehän on olemattoman pieni osa kisasta kun renkaat lämpenee. Kakspyöräsissä kilpureissa tilannehan ei muutu ollenkaan kerran lähdetään lämpimillä renkailla liikenteeseen.

Ei ne taida käyttää tosiaan lämppäreitä. On tuosta typpitäytöstä ollu joskus puhetta mutta tainneet kuskit olla sen verran ehkä kokemattomia. Päivärinta on kyllä sen verran kova kuski, että eron huomaa. Toista se on olla tämmönen tavallinen sukan kuluttaja

Typpi nyt kun oli puhe niin tuosta löytyi se ohjekirja keulan totaalliseen rakentamiseen. Kyseessä siis wp kakskammio, rakenne minun tiedon mukaan aivan sama kun tuotantoiskareissa. Mutta sxs tolpassa ne omat juttunsa, että on parempia.

http://www.mx-tech.com/downloads/wptwinchamberfork.pdf

Kaikenlaista manuaalia muihin iskareihin:
http://mx-tech.com/?id=support

Tuota pitäisi oikein mennä krossiradan varikolle mittaamaan, että paljonko se kaasusäiliö siinä oikeastaan lämpeneekään kun kunnolla hypitään. Silloin näkisi jotain numeroarvoja ja voisi päätellä onko huoli aiheellinen käytännössä vaiko vain teoriassa. Itse in ole koskaan saanut iskariani kovinkaan lämpöiseksi saatikka sitten tosi kuumaksi, mutta ei vauhtikaan ole hääppöistä. Mikäli se oikein tosissaan kuumenee niin voisiko olettaa jo suodatinkotelonkin ympäriltä sulavan? On hyvä muistaa, että immeisen lämpötila on sen 37 ast ja siitä ylöspäin rupee tuntumaan jo kuumalta ihan käsi testillä, mutta onko se silloin jo niin kuumaa että aiheuttaa ongelmia iskarin toiminnassa on selvittämättä. Lisäksi pitäisi vielä pystyä eliminoimaan öljyyn muodostuneen kondensiveden vaikutus ja sen aikaan saamat muutokset kepin toiminnassa, ettei syytetä väärää tekijää. Tuo sliksin lämpeneminen on itselleni kyllä aika tuttu juttu ja niisssä hommissa kyllä paine kasvoi reilustikkin vaan ei silloinkaan tullut lämpötilaa kiireessä koskaan mitattua. Nissä hommissa kuumenivat jo jarrutkin niin kovasti. ettei vanteeseenkaan pystynyt koskemaan ilman kuumarukkasia renkaanvaihdon yhteydessä ja sieltä siirtynyt lämpö nosti painetta lisää. Siellä moni oppi ettei oikeasti kuuma tosiaankaan tunnu käteen kuumalta, itseasiassa miltään. Paitsi hetkenpäästä ja sen yleensä kuuli koko varikko. Näistä hommista olen saanut ainoa pokaalini joka nyt koristaa kummipoikani huonetta. (24h/1.)

Lämpeneminen toki riippuu kovasti kuskin ajovauhdista. Meillä varmasti lasten pyörien iskarit lämpenee paljon enemmän kun meikäläisen pyörän.

Tuo mitä SMK:) jossain kohdassa sanoi lumen kerääntymisestä takaiskariin oli sellainen mitä rupesin oikein miettimään. En muista joutuneeni tänätalvena kertaakaan putsaamaan lunta lasten pyörien takaiskarista. Taitaa se sen verran kumminkin lämmetä että lumi sulaa, mutta tuskin lämpenee yli 70 asteen?

No tämähän on helppo selvittää siirtymällä näppäimistön äärestä radalle ja mittaamaan, eli seuraavalle ajoreissulle pitääkin ottaa mittari mukaan.

Voiko tuota takaiskarin lämpötilaa pitää ajomittarina "et ajanut riittävän kovaa kun iskarikin on vain 40 asteinen"?

Joo tottakai voi, mutta siihen vaikuttaa myös ajotyyli. Kuskihan on saattanut kehittyä oman ajotekniikkansa suhteen ja vauhti kasvaa vaikkei iskarit enää teekkään kaikkea työtä vaan kuski osaa jo tehdä osansa.

Nytkun aloin oikein miettimään asiaa niin ihmetys senkun kasvaa. Kyllä tuotteiden ja aineiden pitää olla kerrassaan hyviä kun toimivat vaikka ulkolämpötilassa saattaa olla jo 50 asteen ero.-25/+25 ja silti kepit pelaa niin hyvin ettei meikäläinen osaa kalustoa moittia.

Wp:n pds Öljynä tykästyin tuohon putoline 2,5W GPR6:seen, toimii talvella hienosti; viscosity index 438. Ja -30 pakkasessa vielä nestettä.
Pari vuotta sitten tein testiä öljyillä "vaimoni iloksi ", pakastimessa useita eri valmistajan iskariöljyjä. Oli muuten selviä eroja huonelämpö vastaan -18 astetta.

Kyllä sen iskarin lisäsäiliön sen verta kuumaksi saa, että ei siinä sormia viitsi pitää, mut sehän ei taas kerro juuri mitään sisällä olevan kaasun hetkellisistä lämpötiloista, et sen pohjalta kaasun valitseminen on aika hataralla pohjalla.
Mä kyl epäilen typen käyttöä sen takia, että se reagois vähemmän lämpötilan muutoksiin, erot kaasuissa kun on aika pieniä. Tietenki vesi on ilmassa sotkemassa, jos ei käytetä tarpeeks hyviä erottimia. Yks syy typen käytölle vois olla, että ilmassa oleva happi vanhennuttaa kumiosia ja siks niiden kestoikä typen kanssa on huomattavasti parempi. Ratkaisuna se on luultavasti halvempi kuin kumiosien korvaaminen happea paremmin kestävillä.
Vähän skeptinen oon ton räjähdyksenkin suhteen, mutta eihän se mahdotonta ole. Onko tiedossa, et onke ne iskareiden räjädykset aiheutuneet nimenomaan rasvan syttymisen takia nousseesta paineesta vai onko paine vaan noussu iskarin lämmetessä liian suureksi?

Olisiko tuo mahdollisimman suuri viskoindeksi se mitä haetaan vai pieni? Q8:ssa on indeksi219 ja leimahdus piste 165Ast. Ei kai nuo kepit niin kuumina käy? Muoks. Hiukan naputtelua ja Teboil sen meille kertoo.
Viskositeetti-indeksistä käytetään lyhennettä VI ja se kuvaa öljyn viskositeetin riippuvuutta lämpötilan muutoksesta. Mitä suurempi VI:n arvo on sitä vähemmän öljyn viskositeetti muuttuu lämpötilan vaihdellessa.

Nopsalla vilkaisulla löytyi guukkelista Motul VI 138, Castrol VI 150, Putoline VI 458, Belray VI korkea, Q8 VI 138. Öljyjä kyllä yhdelle sivulle mahtui Motul, Castrol, Rock Oil, Silkolene, PJ1, Motorex, Ipone, Putoline, Drag Specialties, Belray, Öhlins, Q8, ja Repsol. On ainakin mistä valita. Tuossa ei taida olla vielä Topin käyttämää merkkiä. VI arvon katsoin 5w öljylle.

Tommi Toukola kirjoitti:On hyvä muistaa, että immeisen lämpötila on sen 37 ast ja siitä ylöspäin rupee tuntumaan jo kuumalta ihan käsi testillä, mutta onko se silloin jo niin kuumaa että aiheuttaa ongelmia iskarin toiminnassa on selvittämättä.

Toinen ihan käsipelillä tehtävä testi on, että jos kädellä pystyy pitämään pinnasta kiinni n. 5-10s niin lämpötila on silloin luokkaa 55-60´c. Riippuen tietysti ihmisestä... 2t:n lämpöjä on tällä konstilla hyvä tarkastella, että käykö kuumana vai kylmänä.

wolvie kirjoitti:En muista joutuneeni tänätalvena kertaakaan putsaamaan lunta lasten pyörien takaiskarista. Taitaa se sen verran kumminkin lämmetä että lumi sulaa, mutta tuskin lämpenee yli 70 asteen?

En tiedä mihin tämä lumi on tarttuvinaan, mutta jääradalla iskarin varteen tuntuu lumi ja jää ainoastaan tarttuvan.
Rikkoo pirulainen aina tiivisteitä, pitäisi ostaa iskaripussi niin auttaisi asiaa jonnin verran.

onko kellään rm 250 2006vm iskareiden vakiosäädöistä tietoa?

Sen verran on asia mennyt eteenpäin, että iskari on nyt purettu ja öljynvaihtoa opeteltu. Todellakin opeteltu, ei se ollutkaan ihan niin helppoa . Eli vanhat öljyt tulee kyllä komeesti kaatamallakin pois, mutta ilmaaminen uusilla tuottaa tuskaa. Olen käyttänyt opettelussa Bilteman 5w keulaöljyä ja täydellisyyden tavoittelu alkaa jo turhauttamaan. Mikäli imee alipaineella tulee öljytkin mukana ja jos käyttää niin pientä alipainetta ettei öljy imeydy, ei kyllä tule ilmatkaan tai sitten kestää todella pitkään. Nyt on sellainen vaihe menossa, että kun pumppaa hitaasti iskaria ylös alas on keppi täysin äänetön, mutta kun nopeasti tempaisee tuntuu pieni tyhjä ja tämän tyhjän liikkeen poistaminen on nyt ongelmana.

Aikamoinen työmäärä on tehdä nuo iskarihuollon vaatimat laitteet,jo pelkkä ilmaus työkalu M31x1 kierteellä etsitytti sorvista asti, mutta toinen G1/8 ulkokierre löytyikin jo ihan paineilma nippeleistä. Enää tarvitaan kaasun laittamiseen laitteet tehdä loppuun ja argonpullo täytättää. Se vaan kun on omistus eikä vuokrapullo niin kestää luvattoman pitkään. Viimeksi kun täytätin happipullon se kesti 2kk. katsastuksineen. No testi-iskariin täytyy siis käydä laittamassa typpeä jossain.

Nou hätä, tiivistepakka se vain siellä pääsi liikkumaan nopeasti pumpatessa. Sitä ei ilman kaasua pumppaillessa mikään estä liikkumasta sisäänpäin. Öljynvaihdon osalta siis kaikki on mallillaan.

Nonni, nyt on typpikin sisällä ja laitteiston toimivuus on varmistettu. Homma hoitui sitten lopulta aika kivuttomasti. Testiajo täytyy nyt suorittaa tolla Bilteman öljyllä ja mikäli toimii mitenkään voi lähteä Pälkäneen kisaan kokeilemaan miten testi-iskari vaikuttaa sijoitukseen. Toivotaan parasta.
Muoks: 10 päivää näköjään meni homman selvittämiseen ja laitteiston tekemiseen. Järkeähän tässä ei tainnut juurikaan olla, mutta koska tuli aloitettua niin pitihän se loppuun hoitaa.