AMA Nationals, Supercross ja FIM Motocross

Faktahan on se että radat ovat vaativia ja teknisiä muuallakin. On sinällään turha ihmetellä että jos Suomesta ei tule kansainvälisen tason kuljettajia jos ajamme 80-luvun radoilla. Esim. Julien Bill kehui Vantaan radan jo sillon kun kisat oli ajettu, ja nyt vielä palasi astialle tuoreessa haastattelussa. Kannattaa lukea: World Champion Julien Bill followed his passion

Usein kun puhutaan haastavista ja vaativista radoista niin keskusteluissa nämä jotenkin aina niputetaan vaarallisuuden kanssa synonyymina. Oliko rata "vaarallinen" kun Tiainen latasin neljännen patin vastamäkeen ja veti stongan kautta ympäri? Vastaus: ei ollut.
Siilinjärveltä muistuu mieleen tarina vuodelta 2005. Pattisuora, ja J.Nikkilä oli ainoa kun koitti hypätä kolmanteen. Tulos: ei lähelläkään onnistumista. Jussi totesi että ei onnistu näillä taidoilla. Ensimmäinen patti oli tehty "väärin", joten vaikka tuo väli ei ollut pitkä, se olisi vaatinut enemmän teknistä osaamista onnistuakseen. Kisojen jälkeen kun rata oli jo kulunut aivan valmiiksi, Vehviläinen laittoi kolmanteen kovin helposti.

Tottahan se on, että teknisen ja vaarallisen ero on hiuksen hieno. Tekninen voi olla turvallinen, mutta jos esim. konekuski ei ymmärrä miten hyppyrit tehdään niin silloin tekninen muuttuu helposti vaaralliseksi, ja yksinkertainenkin paikka väärin tehtynä todella haastavaksi - vääristä syistä siis.

PJK kirjoitti:Jättiköhän muuten Jousi loukkaantumisriskin takia saapumatta Siilinjärvelle?

Osittain ainakin, ilmeisesti jotain muutakin hampaan kolossa. XRacingin sivuilla on Jousen kommentit asiasta.

Ottamatta sen enempää kantaa tuohon, ymmärtääkseni Jousella on joku master plan mitä pyrkii noudattamaan ja jos siellä lukee tälle kaudelle MX2 Suomen Mestaruus niin sillon se ajetaan ja ladulta ei lipsuta. Jyrkkä jätkä.
Mutta... Väkisinkin tulee mieleen suuren suomalaisen runoilijan sitaatti: "Aijaa sää et uskalla vai!?!?" - P.Nygård.

Itse olen supercrossin kannattaja henkeen ja vereen ja se on se suunta mihin maailmalla ollaan menossa. Mutta siis mielestäni Supercross radat ei ole olleet mitenkään erityisen vaikeita (jos tällänen B-pökälekin pystyy selviämään radan joten kuten ympäri) vaan kuskeilla tulee yliyrittämistä ja jännittämistä. Radat voi olla teknisiä ja silti turvallisia, mutta sellaisen radan tekeminen vaatii osaamista ja ennen kaikkea sitä että myös se viimeinen linkki eli konetta käyttävä henkilö haluaa sitä. Siilinjärvellä oli tosi makea pehmeän radan Supercross meininki ja hyppyreistä sai isoja ilmoja turvallisesti (siis suhteessa). Se miksi tuntuu, että Superissa tulee tosi paljon loukkaantumisia johtuu, että paikalla on aina paljon yleisöä ja kameroita eli kaikki kaatumiset on julkisia. Jos treeneissä, sarjoissa tai muissa kyläkisoissa tapahtuu kaatumisia niitä ei juuri kukaan huomaa.

Tässä joitain A-luokan kuskien isoimpia loukkaantumisia mitä tulee mieleen näin äkkiä ja vähän pohdintaa onko kyseessä superista johtuva kaatuminen vai ihan peruscrossilipat:
- Kullas Siilinjärvi (lähtöhässäkkä, mutta tietysti radan kohdan teknisyys vaikutti asiaan)
- Tiainen Siilinjärvi (yritti liikaa eli tripla tripla yhdistelmää joka oli viikolla onnistunut treeneissä).
- Koskela Siilinjärvi (aivotärähdys, kaatui kurvissa, lähti jakelemaan, ei liity suoraan supercrossiin)
- Aro Vantaa (hyppyri vajaaksi ja etukautta ympäri, ei supercrossia)
- Pyrhönen joukkue-MM Italia (lähtöhässäkkä, ei supercrossia)
- Kullas Lahti (polvi vääntyi kurvissa, ei liity suoraan supercrossiin)
- Tiainen Uddevalla (sarvien yli, ei supercrossia)
- Eriksson Bulgaria (hyppy ylipitkäksi, ei supercrossia)
- Koskela Tampere (radalta ulos, ei supercrossia)
- Aki Manninen Turku (rytmisuoralla pannut, supercrossia)
- Takatalo Karkkila (ei Supercrossia)
- Takatalo Valkenswaard (ei Supercrossia)
- Kalle Rintamäki Uddevalla (ei Supercrossia)
- Waltteri Koskinen Heinola (ei Supercrossia)
- Stigell ja Rolle Leinonen Hyvinkään sarjacrossit (ei Supercrossia)
- Juuso Matikainen Oulu (ei Supercrossia)
- Toni Matikainen Lavanko treenaus (ei Supercross)
- Tommi Mäkinen on loukkaantunut niin monta kertaa ettei niistä pysty pitämään lukua.

Eli 5 superissa (joista ainakin 2 on kyseenalaisia liittyykö mitenkään supercrossiin) ja 13 normicrossissa. Käsitykseni mukaan Hyvinkään ja Turun Supereista A-luokan kuskeista ainoa joka joutui sairaalassa käymään oli Aki Manninen, korjatkaa jos ole väärässä? Ja varmasti puuttuu vaikka kuinka monta loukkaantumista, mutta noi nyt tuli ensimmäisenä mieleen.

Ja Jousi jätti juurikin sen takia, Xracingistä voi tsekata kommentit.

Erittäin hyviä ja perusteltuja kannanottoja yllä. Yhdyn niihin, mutta lisään erään pointin mitä harvemmin käsitellään. Se on ajajien fyysinen kunto.

Moniko harrastajista tiedostaa kaatumisen johtuvan siitä, että ei jaksa enää puristaa (käsillä tai jaloilla) kun pyörä vikuroi hyppyrin nokalla tai tulee poikittain alas?

Moniko A-luokan mies myöntää, että pyörä karkasi pattisuoralla, kun käsistä oli mehut loppu erän loppupuolella?

Vaikka crossi on mennyt teknisemmäksi, se on edelleen kuntolaji ja mitä väsyneempänä ajat, sitä vaarallisemmaksi hyppyrit käyvät. Teknisellä radalla, kuten supercross, tulee helposti puristettua käsistä mehut pois nopeammin kuin normi radalla, kun ei missään ole aikaa huilata.

Siitä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, että superia pitäisi päästä harjoittelemaan enemmän jotta taidot kasvavat, mutta radat puuttuvat.

highfive kirjoitti:Siitä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, että superia pitäisi päästä harjoittelemaan enemmän jotta taidot kasvavat, mutta radat puuttuvat.

Olisi erittäin tärkeää saada hyviä treenipaikkoja, mutta onko se käytännössä mahdollista? Onko esim. Vantaan tai Hyvinkään moottoriurheilukeskuksissa tilaa sx-radalle? Ja se vaatisi aika paljon panostusta kunnossapitoon.

Radat pitää olla teknisiä ja haastavia, jotta saataisiin lisää kuskeja maailmalle. Mutta onko niistä mahdollista tehdä samaan aikaan haastavia sekä kisaaville ja harrastajille. Eikös Jenkeissäkin kisakuskit ja harrastajat aja samalla radalla, ja ilmeisesti homma toimii?

Itsellä on harrastus jäänyt lähes kokonaan (ainakin toistaiseksi) ja tässä on tullut käytyä ehkä joka toinen vuosi kerran pari ajamassa. Isoimmat hyppyrit tietysti jää hyppimättä mutta patti -ja rytmisuoria on ihan hauska ajaa. Paitsi Hyvinkään varikkosuoran patikkoa, jotenkin siihen ei meinaa saada hyvää rytmiä millään päälle, johtunee varmaan ajamattomuudesta, mutta mitä mieltä muut ovat siitä? Onko se oikean muotoinen ja hyvä vai onko se pers***tä, mutta se on vaan "pakko" vetää kovaa?

Ensinnäkin, jos ja kun treenirataa superiin tekee, pitää se tehdä niin kovasta materiaalista että se ei kulu. Eipä meillä Suomessa vielä ole yhtään liian vaikeaa SX rataa ollut, ja esim. Turussa haasteita toi radan kuluminen. Kun nokat kuluu, tulee uria jne. niin myös osaamista tarvitaan enemmän. Ja kuten todettu, kun sitä osaamista ei ole niin sillon myös lähtee.

Itse en henkilökohtaisesti ole päässyt siitä Hyvinkään suorasta oikein jyvälle. Mun mielestä se on semmonen välimallin suora missä ei ole oikeastaan mitään järkeä. En tiedä mitä siinä on haettu. Sillon kun se oli kuiva, olin pikkunelarilla eikä sieltä kyllä päässyt jäbät isoillakaan hyppimään kahta ekaa väliä. Nyt kun oltiin niitä nelipuolikkaita sielä testaamassa niin niitä oli vähän laitettu, mutta eipä ollut niin paljon luottoa että ois uskaltanut sinne uriin hypätä (oli satanut vettä ja pattien välit urilla). IMO: radan huonoin kohta.

PJK kirjoitti:Radat pitää olla teknisiä ja haastavia, jotta saataisiin lisää kuskeja maailmalle. Mutta onko niistä mahdollista tehdä samaan aikaan haastavia sekä kisaaville ja harrastajille. Eikös Jenkeissäkin kisakuskit ja harrastajat aja samalla radalla, ja ilmeisesti homma toimii?

Esitit kysymyksen, ja vastasit siihen itse. Toisaalta myös, en tiedä onko Ameriikassa sitten se yleinen ilmapiiri myös toisenlainen. Itse näkisin että meillä on jossain määrin sukupolven vaihdos menossa, ja kunhan vanhoista jääristä päästään eroon niin ehkä tulevaisuudessa voidaan olla sitten paremmin "ajan hermolla". Esim. Pekka Vehkosen kommentit kuinka Suomessa radat on liian sileitä jne. voidaan suoraan sivuuttaa. Et voi ajaa kovaa, jos et ole koskaan ajanut kovaa. Jos rata on koko ajan patilla ja ajaminen muistuttaa trialia niin eihän se vauhti siinä kasva. Se on kumma juttu että vaikka Ameriikassa on aina radat vimpan päälle kunnossa, niin silti ne ajaa niin pirun kovaa..?

Olen kyllä samaa miettiny ittekkin. Radat ovat aina sileitä kun reenaavat, Suomessa en ole ikinä niin tasasta rataa nähnykkään.

Hienoa, että muutama muu on samoilla linjoilla meikäläisen kanssa monessa asiassa:
- huonokuntoisella radalla ei ikinä saa sellaista vauhtia päälle, jota nykycrossi vaatii ja lisäksi huonokuntoinen rata lisää loukkaantumisriskiä (JayDaddy kyllä tiivisti tolla trial vertauksella sen hienosti)
- hyvin suunniteltu ja toteutettu rata on hyvä niin harrastajalle kuin kovalle kuskillekin.
- Hyvinkään patit on huonot eli välit on liian terävät pohjalta ja toisaalta eka patti on niin lähellä kurvia, että on vaikea saada vauhtia kunnolla -> nokka kuluu ja tulee vaara tilanteita.
- Turun rata oli kuivana ihan mukava ajaa, märkänä ei (spoorit....)
- jenkeissä muuten SX treeniradoille useimmissa paikoissa Kaliforniassa vaatii Pro-lisenssin.
- Hyvinkäälle oli suunnitteilla supercross rata siihen ihan viereen "kaukaloon", mutta kun ne vasemmalle kääntyvät kaverit kuulivat suunnitelmasta...ei onnistunut.
- kuntopuoli eli kun ei ole tekniikkaa, niin homma väsyttää pirusti enemmän.

Oikeasti siinä olisi tuhannen euron paikka jollekin kerholle vääntää superirata johon sitten voisi ratamaksu olla vähän enemmän (samalla tavalla kuin jenkeissä) kulujen kattamiseksi. Ei se olisi edes kallis rakentaa: sopiva paikka vaan jostain, kaivuri 4 päiväksi paikalle, maapörssin kautta riittävästi savea ilmaiseksi paikalle ja varmaan voitaisiin Sepon kanssa tulla tekemään se kulukorvauksella.

..pekka vehkonen ajoi röykkyistä rataa 40min+ 2 kierrosta semmoisella tempolla etteivät suomen nykykuskit pystyisi lähellekään samaa. ,maailman huipulla pysyy taso vakiona ja suomessa on notkahtanut pahasti.., ilman kullasta olisi pistesaldo todella köyhä tänäkin vuonna( en laske tähän pyrtsin pisteitä). ,ja eikö kuluneen radan kovaa kiertäminen vaadi ajotekniikkaa nimen omaan? ,ja ajosilmää & kovaa kuntoa??

Pehun aikaan vaan oli koko maailma ja varsinkin MX-maailma ihan jotain muuta kun nyt. Nykyaikojen vertaaminen -80-lukuun on ihan täysin mahdotonta, oikeestaan ihan missä tahansa asiassa. Ja kuluneella ja kuluneellakin radalla voi olla aivan älyttömästi eroa, toisaalta kulunut rata voi olla haastava ja turvallinen, niinkun joskus kisoissa on, kunhan rata on möyhennetty ennen kisaa pehmeäksi ja ajettu sen jälkeen yhtenä viikonloppuna kunnon patille. Toisaalta kulunut ratahan se on sekin, kun ei kuukauteen oo tehty mitään jollekin sekamaaradalle (siellä täällä savea, kiviä ja kaikkea schaissea hiekan seassa), välillä on satanut vettä ja välillä paistanut aurinko niin lopputuloksena on pelkkää terävää reikää ja kiviä. Eipä taida olla epäselvää siitä, kummallako kuluneella radalla on motivoivampaa, kehittävämpää ja turvallisempaa ajaa?

http://youtu.be/uTPOuzewlf0

vs.

http://youtu.be/flsm4Bph070

Kyllä se nyt ihan eri leikiltä näyttää. The End.

Täällähän on mielenkiintoista keskustelua radoista, kommentoinpa myös vaikka ei ihan otsikon aiheeseen liitykään. Sen verran taustaa että aivan täysin harrastelijana liikkeellä, pari vuotta crossipyörän omistaneena, viime kesänä n 50h ajoa mutta tänä vuonna selkeesti vähemmän. Maastopyörällä sen sijaan ajanut ja kisannut jo ihan liian kauan.

Itse olen kovasti ihmetellyt joidenkin ratojen, tai vielä tarkemmin hyppyreiden suunnittelua. En oikein tajua mikä järki on tehdä hypyistä älyttömän korkeita mutta suhteessa korkeuteen tosi lyhyitä. Esimerkiksi hyvinkäällä on oikeestaan kaikki pienemmät hypyt tälläisiä, joskin muutosta on vähän näkynyt viime kesänä. Jossain viime vuoden offroadprossa oli juttua amerikan radoista ja kaikki mitä siinä kerrottiin kävi kyllä kovasti järkeen, varmasti radoista voisi saada sellaisia että ne olisivat hyviä harrastelijoille ja kisakuskeille. Ilmeisesti tässä on sitten kyse jostain perinteistä joista ei haluta luopua tai jotain. Esimerkiksi se hyvinkään alamäen ja sitä seuraavan mutkan jälkeinen hyppy, ei taida olla kaukana että se on yhtä korkea kuin pitkä? Ja varmaan osaksi tästä johtuen melkein aina tosi huonossa kunnossa nokka. Muutenhan hyvinkään rata on tosi hyvä harrastelijallekin, jos nuo hypyt vaan olisivat hieman järkevämpiä. Isommat pöydät kai on ihan ok mallisia, en tiedä kun ei oikein huvita kokeilla, mutta on niissäkin eroa noihin jenkkien ratoihin joissa näyttäisi olevan selkeästi loivemmat muodot ja enemmän virhemarginaalia ja tietysti useampia alastulovaihtoehtoja. Itsellä ainakin on ajaminen osaksi jäänyt juuri ratasuunnittelun takia, mutta ilmeisesti toivoa vielä on

Tänä vuonnahan sekä Hyvinkäällä että Lavangossa on isompien hyppyrien alastuloja venytetty selvästi pidemmiksi (ja samalla tietty loivemmiksi), joka on jo ihan hyvää kehitystä. Vielä kun lähdöt saataisiin sellaisiksi ettei olisi terävää nokkaa johon tulee spoorit kun eka ei-hyppäävä kuski niistä ajaa ja sen jälkeen vähän useampi ei enää hyppää ja noidankehä kohti karmeaa tuplanokkaa on valmis.

Kaukana haaveissa on sitten se että suurin osa hyppyreistä olisi sellaisia että kaari jatkuisi nokalle asti.

Hyppyreiden muuttaminen on ymmärretty Offroadpron artikkelin pohjalta aivan väärin monessa paikassa. Esimerkiksi Heinolan MX rata PILATTIIN totaalisesti tänä kevänää. Vanhoista pöydistä ei saada nykyaikaisia ottamalla vain puolet nokan korkeudesta pois. Hyppyri olisi aina suunniteltava kokonaan uudelleen muuttuneen lentoradan mukaisesti.

Radoilla pitäisi muistaa myös, että käyttäjiä on monenlaisia. Esim. Heinola on ollut ATV ja sivarimiesten suosittu treenauspaikka, mutta nykyisessä muodossa näillä vehkeillä ajaminen ei oikein onnistu Heinolassa. Ratojen pitäisi sopia junnuille, harrastajille ja kisakuskeille.

Olisitko M-Racer KILTTI ja kävelisit Heinolan miesten kanssa jossain vaiheessa radan läpi?

Jahas, jahas. Lajiryhmä/liitto piiloutui sääntöjen ja pykälien taakse Eriksson-Kullas saagassa. No, voidaan ainakin siten osoittaa että tehtiin oikein, mutta... Mitäs tuohon nyt sanoisi? Oma oikeustajuni ei riitä, ja annettu signaali on väärä. Myös se Rouhiaisen kohtelu ko. tilanteessa - ei valituksia, ei voida käsitellä. Eikö siitä videolta voi jätkiä poimia ja ottaa edes puhutteluun? Edes vähän annettaisiin ulospäin että tämä ei nyt jumaliste vetele. Jokisen kommenteista (onko hän muuten asiassa jäävi toimiessaan Kullaksen managerina? Vai onko enää - en tiedä..? ) on nyt tulkittavissa että kädet on sidottu eikä mitään voida asialle tehdä kun ei protesteja jätetty eikä tuomariston pöytäkirjassa mitään mainittu...

Hoh hoijaa... Ei voi ymmärtää, mutta eihän tämä todellakaan tullut yllätyksenä. Ja syitä voi kaikki vaan arvailla....