Turhaa lässytystä. Mulla on ykköspyöränä varmasti vanhempi pyörä mitä teistä kellään. Tekeekö sillä mitään? Tekee. Pyörä on niin kestävä että kestää vaikka isältä pojalle. Ja kyseessä on "vain" 250cm3 2-tahtinen.
Vuosimallia 1986 oleva KTM 250 GS. Hyvinä puolina mm. se että kyseiseen vuosimalliin ei vielä ollut sotkettu pakoaukonsäädintä = vähemmän särkyviä/huollettavia osia. Myös ensimmäinen KTM:n malli jossa oli levyjarrut edessä ja takana. Upsidedown etuhaarukka ja monojousi löytyivät jo -84 vuosimallista lähtien. Tehoa/vääntöä on vakiona alhaalla ja keskikierroksilla vähintään yhtä paljon kuin uusissa "puolikkaissa". Huipputehoissa häviää, se on selvä. Kuulostaa varmaan luumulta, mutta valmistajan ilmoittamat 46,5 hevosvoimaa riittävät mulle. Pyörääni voisi siis maksimitehoiltaan verrata uuteen viritettyyn piikkiin jossa olisi uuden puolikkaan ala- ja keskikierrosteho.Kierteitä hajoaa ja vesipumpun ympäristö on pahasti syöpynyt. Mutta kaikki on korjattavissa. Ja mitä varaosien hintaan tulee, ei kaikkea oo pakko ostaa maahantuojalta. Linkun laakerit oon vaihtanut, eikä maksanut käytännössä mitään. Laakeriliikkeistä löytyy kyllä. Näin vanhoissa pyörissä saa ja pitääkin improvisoida. Vääränlainen osa pitää vaan saada sopimaan, jos ei hyvällä niin sitten pahalla. Jousituksella ja geometrialla ei oo mitään jakoa uusille. Muutenkin pyörästäni on kaikki muovit halki ja mattana naarmuista. Kaikinpuolin ulkoisesti paskana, mutta tekniikka täydellisesti kunnossa ja huollettuna. Ja "saa" ajaa kadulla. Paljonko maksoin? 4500 vanhaa markkaa (n. 756 euroa). Onhan sitä vähän casualtya tullu tuon jälkeenkin...
Tämmönen mainospuhe tähän väliin. Ei kukaan täyjärkinen viitsi maksaa 7000 euroa pelkästä kuralingosta. Nää rikkaiden perheiden hemmotellut kakarat on asia erikseen. Kyllä se kura lentää halvemmallakin. Ja jostain se pitää aloittaa. Oppii vielä oikeasti korjaamaan pyöräänsä. Vanha kunnon 80-luku...
Viimeksi muokannut KaTooM päivämäärä 14.5.2005 14:22, muokattu yhteensä 4 kertaa