Yhteenkään kiinan vehkeeseen ei taida löytyä täysin oikeaa kytkentäkaavioo kun erilaisia variaatioita on monia. Lataa nyt kumminkin tämä paketti josko näistä olis jotain apua vian selvittelyssä :
http://www.mediafire.com/file/veltc27l7 ... n.zip/fileJos kipinä on hukassa ja moposta löytyy AC-boksi niin 4+2 / 5 / 6 -nastaiset boksit voi kytkeä tarvittaessa ristiin näin :
http://www.mediafire.com/view/z257l728j ... e2gad.jpg#****
Vedy kirjoitti:voisko liittyä maailman typerimpään keksintöön eli sähköryyppyyn?
Musta tuntuu, että se on näiden kaasareissa oikeastaan ainoa osa mikä toimii niin kuin se on tehty toimimaan. Mikään ideaali rakenne sekään ei tietty ole, kun mikään anturi ei mittaa tarvitseeko kone ryyppyä vai ei.
Tutki kaasarin kalvo enste. Nuppineulan mentävä reikä riittää sohloomiseen. Bakeliitteja imukaulan ja kannen välistä mulla on hajonnu itsekseen monta.Se aiheuttaa käyntihäiriöitä.
Kantavat venavälykset tekee häiriöitä lämpösenä. Kylmänä toimii mutta lämpöisenä alkaa ongelmat. Mä käytän itse vakiosta poikkeavia venavälejä.
-Zone- kirjoitti:Mä heitän ohjekirjavälyksillä vesilintua. Vakiokoneissa käytän 0,13mm imupuolella ja 0,18mm pakopuolella. Venakoneisto on äänekkäämpi mitä ohjekirjavälyksillä, mutta toimii varmimmin kuumallakin koneella. Virinokilla ja muutoinkin virimotilla mä käytän suurempaa välystä moottorin suuremman lämpökuorman vuoksi. Niissä säädän imupuolelle 0,18mm ja pakopuolelle 0,20mm, eikä kantamista ole esiintynyt kovassakaan rääkissä kesähelteilläkään.
Näitä kokoja ei yleensä löydy perusrakotulkeista. Storm-motorista muistaakseni ostin omani, mutta perusrakotulkilla voi säätää imun esim 0,15mm liuskalla ja pakopuolen 0,20mm mittaan mikäli kestää kuunnella venojen rallatusta.
Venttiilivälyksiä joutuu kilometrien karttuessa säätämään joka tapauksessa, laittoi ne konetta kasatessa miksi tahansa. Kaikki liikkuvat ja toisten osien kanssa kontaktissa olevat osat kuluu, eikä venttiililautaset ja seetit kannessa ole poikkeus. Venttiili sulkeutuessaan enempi/vähemi hakkaa seetiä ja kumpikin osa kuluu ja venttiili uppoaa kulumisen seurauksena syvemmälle kanteen. Tämä vähentää venttiilivälyksiä. Asia tosin tulee vastaan vasta useampien kymmenien tuhansien kilometren jälkeen kun venat ja seetit ovat hakanneet toisiaan miljardeja kertoja.
"... En ikinä uskonut, että muut voisivat ottaa teoriani niin paljon vakavemmin, kuin minä itse..." Albert Einstein