4T Kiinaskootterit, Baotian/Fude yms, huolto/viritys

Mitään omakohtasta kokemusta ei ole, mutta rullat varmaan kannattaa vaihtaa painavammiks. Varmaan jostain siitä 7g ylöspäin on ihan riittävä. 7-8g väliltä kun hankit niin tuskin paljon voi mennä pieleen. Tai laitat vakiot takas.
Mutta varmaan silti kannattaa vältellä täyskaasulla kokoajan ajamista.
Itellä kans oli 50cc pytyllä 5,1g rullat niin kyllähän se vähän tuppas aina huutamaan. Mutta kyl se sit kans kulki paremmin.

"zoner "classic" malli

82cc sylinterisarja,
isoventtiili kansi,
19mm keihin ja 19mm imukaula
joku multivari,"

ja kannattaakohan muuten pitää vakio nokka vai ostaa "80cc nokka" ??

http://scotfordmotors.mycashflow.fi/pro ... kseli-80cc

En oo kyllä kuullu että kukaan ois noista saanut mitään irti, mutta laitat tohon 50e vielä lisää niin Jore-sedän virinokan.

EDIT:Niin tää CVK-kaasari on kait noissa kaikissa kiina 4-T skobissa? Tai joku vastaava?

Onko niistä joren nokista olisi speksejä jollain tiedossa?
Muutakin kuin joren maininta "pirusti asteita ja nostoa". Ihan mielenkiinnolla voisi kokeilla, mitä tuo Lotus Engine Simulation siitä sanois..

Itselläkin on vaan perus viri ja varan vääntönokka, enkä mä itselleni mitään hirmupitkäasteista kierrosnokkaa hirveällä nostolla haluiskaan.

Fresh kirjoitti:CVK-kaasari on kait noissa kaikissa kiina 4-T skobissa? Tai joku vastaava?

On, joskin muutamissa harvoissa on se pääsuutin ollu alkujaan jo 5mm kierteellä. Eihän se ole kyllä paha rasti varmistaa asia.

Joo kyllä se näyttää olevan 4mm. Pitääkin laittaa toi setti sitten tilaukseen.

Eikä niistä Joren nokista kai tarkempii asteita oo selvillä, kun niitä nokkiakin taitaa olla kolmea eri mallia eikä Joren varmaan itekään tiedä mitä eroa niissä on?

-Zone- kirjoitti:Itselläkin on vaan perus viri ja varan vääntönokka, enkä mä itselleni mitään hirmupitkäasteista kierrosnokkaa hirveällä nostolla haluiskaan.

Huomasitko eroa vakioon ja minkälainen setti muuten käytössä?

Fresh kirjoitti:eikä Joren varmaan itekään tiedä mitä eroa niissä on?
...
Huomasitko eroa vakioon ja minkälainen setti muuten käytössä?

Se selviäisi lyömällä kiinni astelevyn ja heittokellon ja mittaamalla sen nokan, mutta jotenkin tuntuu että jore ei ole mitään nokan asteita edes koskaan miettinyt. Mahtaako olla niin perehtynytkään..

Vakionokka ei ole ollut vuosiin kiinni niin en juurikaan osaa sanoa mitään siitä. Viimeksi se pyöri siivotessa tuolla sängyn alla. Ehkä se on siellä vieläkin.

Mulla on niin vaihtunut tekniikka, että enää ei niin osaa sanoa juuri muutakaan eroa. On ollut useamman kerran kiinni 72cc ja taas välillä 82cc, on ollut pikkuvenaisia kansia ja isovenainen kaikki erilailla työstettyinä, puristussuhteet on ollut 9,5 - 11,5:1 riippuen muusta kokoonpanosta. 11,5:1 oli viimekesänä 82cc kanssa kun tuli vähän ahnehditua ja mäntähän siinä komeesti kilisten meni. Kulki sen vähän aikaa kiinan nelariksi ihan kohtuullisesti. Nyt siellä on 72cc kiinni jolla 82cc:n männän hajottua päryyttelin kauppareissut loppukesän. Ennen ensikesää pitäis ruuvata 82cc taas kiinni uudella männällä ja 10:1 puristeisella kannella. Tiedä jos se pysyis vaikka kuukaudenkin nipussa

Ennakoita on testattu 4-10 asteesta (perusennakkoa siis), mutta cdi on ollut kokoajan vakio. Rajoittamaton cdi siis on kun toi mun häkkyrä on niin vanha ettei tässä ollut mitään rajoittimia uutenakaan. Kaasareita on tullut testattua. Parhaiten tuo laite on kulkenut tolla pienimmällä kaasarillani joka uutena myytiin mukamas 19mm, mutta todellinen virtausala siinä on vakiookin pienempi. Sillä oon myös parhaimpiin säätöihin ton saanut. Säädöt teen nykyään lambdan ja seosmittarin avulla. Säästää tukottain hiuksia repeytymästä nyrkkeihin Eri putkiviritelmiä oon kokeillut, mutta viimeajat on käytössä ollut vakio, kun siinä on hiljasimmat äänet.

Vuodesta 2004 saakka olen ton kanssa tapellut. Alkujaan se oli ihan paska ja hyyty joka ylämäkeen, virittelemällä siitä on saanut aikaseksi vähemmän huonon. Kun lopulta päätän armahtaa sen maallisista tuskista, niin laite menee paikallisen ampumaseuran maalitauluksi

On sille tuttujen kesken myös kaavailtu catapult -kohtaloa, mutta näkee nyt jaksetaanko rakentaa, vai ammutaanko se vaan emmentaaliks

Fresh kirjoitti:Mitään omakohtasta kokemusta ei ole, mutta rullat varmaan kannattaa vaihtaa painavammiks. Varmaan jostain siitä 7g ylöspäin on ihan riittävä. 7-8g väliltä kun hankit niin tuskin paljon voi mennä pieleen. Tai laitat vakiot takas.
Mutta varmaan silti kannattaa vältellä täyskaasulla kokoajan ajamista.
Itellä kans oli 50cc pytyllä 5,1g rullat niin kyllähän se vähän tuppas aina huutamaan. Mutta kyl se sit kans kulki paremmin.

Mahollisimman painavat rullat vaan, kevyistä ei ole kun haittaa. Kiertää turhaan, itse mittasin sekuntikellolla 0-45km/h kiihdytyksen ja ei ollut yhtään eroa 6g ja 8g rullien välillä, kierrokset oli vaan aikalailla eri. Ylämäkeen myöskin vetää ihan samalla tavalla, vääntäviä moottoreita kun nämä kiinalaiset nelitahtikoneet tuppaa olemaan. Tilasin nyt kokeeksi ebaysta tämmösen koson variaattorin, ja pitää sillä sitten katsoa mitä tuloksia tulee.

Nykyinen setti siis virijavaran 72cc sylinteri, ja ebaysta ostettu "korkeapainemäntä" (noin 12bar puristuspaineet) joka muokattu sopivaksi ja 16mm kaasari vakiokannella ja nokalla, ja 0-45km/h kiihdytys menee nätisti karvan alle 10 sekunnissa ja kulkuja on n. 58km/h tällä hetkellä, kuluneella hihnalla ja huonolla etuvariaattorilla joten huutaa aivan helvetisti, alamäkeen pääsee joskus jopa 60km/h. Mutta uusi hihna ja tuo koson variaattori tulossa, katsotaan sitten uudestaan paraneeko vai huononeeko tulokset

Ite huolsin toissapäivänä imurin voimansiirtopuolen seuraavasti: kytkimen putsaus ja karhennus, upouusi vakiovariaattori vakiorullilla ja vähän ajettu Gatesin hihna edellisestä futukan raadosta. Nyt kärsii koskea varikoppaan ajon jälkeen!

radon- kirjoitti:(noin 12bar puristuspaineet)

Mä en oikein kunnolla ymmärrä mainintaa puristuspaineista puhuttaessa korkeapainemännistä enkä muutoinkaan ole innostunut noiden puristuspaineiden mittaamisesta (joka siis on eri asia kuin puristussuhde) syystä, että siihen saatuun tulokseen vaikuttaa niin moni eri asia.

Kuten vaikka jo sekin tehdäänkö mittaus kaasu käännettynä auki vai kiinni, akun kunto, startin kunto (kiksikoneissa se kuinka kovaa polkaisee), käytetty nokka-akseli, moottorin koko, ja puoli miljuuunaa muutakin asiaa. Puristuspaineen mittaus tutkittaessa moottorin kuluneisuutta pelaa kyllä silloin jos on alkuarvo johon verrata (yleensä moottorin valmistajan ilmoittama arvo mikäli ylipäätään on ilmoittanut) ja moottori on tismalleen samalla kokoonpanolla kuin vertailuarvoa mitatessa ja mittauskin suoritetaan tismalleen samoin. Silloin erotuksesta voidaan tehdä johtopäätös moottorin kulumisesta.

Onhan se hyvä että on jokin tapa tutkia moottorin kuluneisuutta, joskin puristuspainemittarin hinnalla (joka sekin on kyllä oikeasti vain pelkkä painemittari takaiskuventtiilillä) saa tehtyä ohivuotomittarinkin joka taas on paljon hyödyllisempi. Ohivuotomittaus mittaa todellakin sitä ohivuodon määrää eikä mittaukseen vaikuta vaikka moottoria olisi esim imu- tai pakopuolelta muutettu. Myöskään muuttunut puristussuhde ei vaikuta siihen mitenkään vaikka edellisen mittauskerran jälkeen moottorin puristussuhdettakin olisi muutettu.

-Zone- kirjoitti:Ohivuotomittarin tekee ihan normaaleista kompuratarvikkeista. Ohivuotomittariin tarvitaan paineenalennin mittarilla (on kyllä jo useimmissa kompuroissa valmiina), jonka näyttämä säädetään 100 psi (noin 7 bar siis) joka on mittaus eli vertailupaine. Sitten tarvitaan toinen mittari paineenaltimen jälkeen ja mittareiden väliseen liitosputkeen tehdään tulppa jossa on 1mm reikä. 2's mittarin jälkeen (itseasiassa rinnanliitos) liitäntä tulpanreikään.

Ilmaa lasketaan palotilaan (kampura pitää olla lukittu ykk) ja mittareiden välinen erotus on ohivuoto. Eli jos vertailupaine on 100 psi (eli siis 100%) ja 2's mittari näyttää 90 psi, on ohivuoto 10%. Ihan sama minkä kokoinen moottori on kyseessä tai miten viritelty vai onko 2T vai 4T. Kas kun 10% ohivuotoa on aina 10% ohivuotoa moottorista riippumatta. Mitä suurempi on ohivuoto, sitä kuluneempi. Simppeliä. Mitään valmistajan vertailuarvoja ei tarvita.

Kompuratarvikkeista tehty ohivuotomittari:
http://koti.mbnet.fi/cr250/sekalaisia%2 ... ittari.jpg

Edellisen mittarin välitulppa jossa siis 1mm reikä
http://koti.mbnet.fi/cr250/sekalaisia%2 ... ttari2.jpg

Yksinkertaisimman ohivuotomittariversion rakentaminen.
http://youtu.be/7UcOn8OEt0Y

Mittaaminen.
http://youtu.be/GvG22YMOzUI

4T moottoreita mitattaessa ohivuodon paikkakin saadaan selville kuuntelemalla. Mikäli ilma pihisee ilmanputsarin kautta ulos, vuotaa imuventtiili, mikäli putken päästä niin vuotaa pakovena ja mikäli ilma pihisee moottorin huohottimen kautta ilma vuotaa männänrenkaiden ohi.

Puristussuhdehan on täysin teoreettinen laskelma, joka on käytännössä katsoen suoraan verrannollinen puristuspaineisiin (ainoastaan ohivuoto vaikuttaa, ja sekin voidaan mitata). Ja painehan nimenomaan moottorin käytökseen vaikuttaa, ei ne teoreettiset laskelmat. Ja mittaus tehdään aina kaasu täysin auki, mielellään ilman polttoainetta (kaasari tyhjänä) ja poljetaan niin kovaa kun pystyy. Ei sitäkään äärettömän kovaa tarvitse polkea, sen näkee mittarista missä vaiheessa ja kierroksia on riittävästi ettei tulos enää nouse korkeammaksi.

Mutta jos nyt oletettaisiin, että moottori on täysin tiivis (käytännössä mahdotonta), saataisiin 12 bar puristuspaineista luvuksi 12:1 (ilmakehän paine on noin 1 bar, hieman yli). Vertailun vuoksi virijavaran sylinterin mukana tulleella 72cc männällä luku oli 9 bar, eli karkeasti sanottuna 9:1, joten reilu lisä tuolla ebayn männällä on tullut jokatapauksessa.

Sitten kun otamme ohivuodon huomioon, niin puristussuhteen on oltava hieman korkeampi (eli ohivuodon verran prosentteina, vaikka se 10%) jolloin 9 bar puristuspaineisiin puristussuhteen pitäisi käytännössä olla 9,9:1 tai ylikin, koska osa paineista vuotaa männän tai venttiilien ohi harakoille.
Nämä siis karkeina esimerkkeinä, todellisuus on jonkun verran toinen mutta jonkun kuvan näistäkin saa.

radon- kirjoitti:Puristussuhdehan on täysin teoreettinen laskelma..

Ja tästä syystä minä käytänkin mielummin juurikin matematiikkaa, sillä jokin haluttu puristussuhdearvo voidaan valita jo moottoria tehtäessä. Puristuspaine vaatii että se moottori on mittaamista edellyttävässä kunnossa.

Otetaan esimerkkinä tuo viimekesänä kilahtama 82cc. 11,5:1 oli testeissä siis liikaa ja jotta seuraava kokoonpano voidaan suoraan rakentaa aiotulle kympin p.suhteelle on paljon viisaampaa määrittää se etukäteen matematiikan avulla kuin suurentaa palotilaa + kasata kone ja toivoa että painemittari näyttää aiottuja arvoja. Tai toiseen suuntaan pistämällä korkeapuristemäntä koneeseen ja toivoa että painemittari näyttäisi sitä mitä on moottorille kaavailtu. Siitäkin huolimatta että asiat ovat toki toisiinsa sidoksissa olevia. Sitä siis meinasin.

Moottorin kunnonmittaamiseen suoraan ohivuodon mittausta pidän parempana kuten samaan jo laitoinkin. Mulle puristuspainemittari on oikeastaan ihan tarpeeton mittaväline. Kukin tietty tavallaan.

Mistä saan kymco agilityy variaattorinkopan uuden ku hajos.. ?

Kannattaiskohan ostaa käytetty? http://www.mopo-osa.com/kauppa/product_ ... s_id=5965B
Jos kone on 139QMB niin eikös baotianin käy vaikka ulkoisesti onkin vähän erinäköinen?

muutama kiinnike on erikohdassa koska kokeilin jo kaverin botski kopalla mut ei oikee mee suoraa ainaskaa.. aika vaikeet saada jotain koppaa edes

Ok. Aattelin vaan kun baotianin kopan saa neljään kymppiin ja tuon kymcon oli järkkyt 161.00EUR