Drift Fighter by n3d

Näyttelyssä on nyt skootteri käytetty eli yksi haave toteutunut joten elämän pitää jatkua. Kaliksen jälkeen oon vaan miettinyt että mitähän seuraavaksi. Sitten aika nopsaan tuli lapsuuden haave mieleen eli mönkijän omistaminen. Kattelin kiinalaisia, mut eihän ne kestä käyttöö ja sit aattelin että luotolla hommaan raptorin. Noo raptorin 350 mallin tehot ei riitä, mutta jos ei driftata mönkijällä niin sitten autolla tai kaksipyöräisellä. 200sx ois ihan jees. Se vaan olis kerrasta poikki. Joten nettimotoa pari päivää selasin ja kattelin mihin halpoihin pyöriin saa palikoita. Noo pc25 oli pätevin vaihtoehto.

Eli tarina eteni tähän päivään ja n3d päätti hommata ekan ison pyörän itsellensä. Tai no olihan niitä thundercat, toinen pc25 ja 636. Miksi siis 636 jälkeen palata painavaan kaasari pc25seen? Noh, työttömänä oltu 2 vuotta niin siinähän ne rahat on mennyt perus työttömän arkeen (elikkä kaljan juontiin).

Ilmoituksessa luki että myyjä oli omistanut 3 vuotta separin ja cbr ei ollut jättänyt kertaakaan tielle. Paikan päällä hän sanoi että oli ostanut sen 1600 eurolla. Minä ostin sen häneltä 1100 eurolla tänään.

Pyörä oli 150 kilometrin päässä ja päätin jo kotona että ajan sen kotiin asti. En ollut ajellut touringia ennen niin tulipahan sekin homma tutuksi. 100 km jälkeen persaus oli tarpeeksi kipeä mutta ajeltiin loppuun asti samoilla vauheilla. Vähän oli sellaista totuttelua isoon pyörään, ajelin mittariin kymppiä alle rajoituksen ja taakse alkoi kertyä kivasti porukkaa. Koska perässäni ajoi veljeni autolla, eivät päässeet ohittamaan. Motoristit moikkaili niin oli kivaa ja tunsin ylpeyttä harrastuksestani.

Sen reissun jälkeen vielä kävin ajelulla ja harjoittelin ympyrän ajamista ja pujottelua parkkitolppien välissä. Aika isoa ympyrää tekee vaikka ruori on tapissaan. Mutta eiköhän se pienene kun laittaa takajarrua ja perään kaasua.

Noh, tämä ei ole pelkkä halvan pyörän esittely vaan tästä tulee projekti. Ei ole suunnitelmat kovinkaan selvillä mutta ainakin tulee fatbar tanko ja täyskatettuna pysyy tänä kesänä. Ja tästä tulee driftimasiina, ei stunttipyörä. Kaikki tehdään pelkästään että pääsee jyrkätkin mutkat luisussa mahdollisimman isossa kulmassa ja kovalla vauhdilla. Keulimishommat jätän ja keskityn driftaamaan. Stunttihommissa ei nappaa se että en hallitse käppäriä ja akrot esim ei kiinnosta.

Ja tavoitteena pitää hauskaa ja samalla kortti taskussa. Luisuttelu tapahtuu paikallisella driftiradalla. Kortti lähteny niin monta kertaa jonka seurauksena aina pyörät myyty, niin nyt tehdään lakien mukaan ja maksetaan ratamaksut, ei sakkoja. Kesän päätteeksi jos on sen verta tasoa että kehtaa kuvata, niin videoo pukkaa.

Pyörä pysyy vakiovärisenä tai maalataan kokonaan mustaksi, että ei ole selviä tuntomerkkejä mistä pyörä aina tunnistettaisi, sen mokan olen jo tehnyt. Jos nyt sattuisi vahingossa lipsahtamaan takarengas yleisellä tielläkin.

Kaatumaraudat tulee forstuntilta kuten myös isompi takaratas ja pidemmät ketjut. Pidemmät vaijerit fättikselle tulee cb500 hondan vakiot.

Outoa on ollut tänään ajaa munapääkypärä päässä kun eihän tällasella kehtaa ajaa krossikypärä päässä. Krossikypärässä on hyvää se että kuulee moottorin äänet paremmin.

Noo en pitkää tekstiä kirjota niin tässäpä näitä kuvia Honda CBR 600 F2 pc25 pyörästäni. Lisää juttua myöhemmin.

Jos tälle jotain aiot joskus tehdä "rajumpia" muutoksia niin lyhennä perää ja tuo keula näyttää aika tönköltö. No ei siinä innolla seurataan tätäkin

No siis kovasti olis haaveena tehdä tästä varttikatteellinen yamahan numerokilvellä, rc8 perällä ja 20cm änkällä.
Väriks sitten limevihreetä ja tummanharmaata.
Mut nyt ainakin pitää ajella ja nauttia uudesta pyörästä ja harvinaisen hyvistä keleistä.
Liikenteessä tuntuu vaan kokoajan että pitäis saada se fättis, välitykset ja kaatumaraudat ja parkkipaikalla taasen tuntuu että pitäis saada se lyhempi perä ja etukatteet pois.

Tänään ajoin yli 2 tuntia separilla vailla päämäärää. Eilen vaihdoin takavilkut kun toinen ei pyörää ostaessa toiminut.

pc25 separista sellanen maininta että 170 cm kuskilla yltää molemmat jalat maahan kantapäitä myöten.

Kokeilin myös luisuominaisuuksia nyt pyörään totuttelun jälkeen. Hiekkatiellä se on helppoa ja kivaa, mutta hieman vaarallista mutkissa.
Asvaltilla vauhti kasvaa nopsaan luisussa ja keula pyrkii ilmaan, joten ei kehtaa paljoa etujarrua antaa.

Mut kokoajan opitaan ja motivaatiota riittää. Kokeilin motarilla miten pärrä kiihtyy ja heti tuli poliisit vastaan.
Ei väläyttänyt valoja edes onneksi, mutta jotenkin pelko on kortin puolesta.

Jätä se kortti kotiin, niin ei ajaessa pelota kyytiläisen puolesta.. Pakko taas alkaa seuraamaan sun turinoita täällä!

Sen verran siistin oloinen, että alkaa pussihousut kahisemaan silpomista ajatellessa.

Mitä noita PC25:sia säälimään, noita on aika paljon. Enemmän raastaa katsoa kun harvinaisempia esim I/Ö GSXR:iä silpotaan.
Mutta niin swingin jatkot ainaki jos tosta luisupelin tahtoo.

Pc25 ilman takavanteen ja keulanvaihdosta kyllä haastava saada järkevän näkönen naku. Orkkiskeula ja 160 levee takanen niin rimpulan näkösiä paljaana. Jatkoilla ja tuolla kaposella vanteella vielä oudomman näkönen.