Tervehtiminen

Totta, jos ei tiedä mitään mistään niin ei tiedä, että montako kuutiota siinä räpättimessä on. Ei se CH:N mopo ollu kelta-sininen?

AAte kirjoitti:Totta, jos ei tiedä mitään mistään niin ei tiedä, että montako kuutiota siinä räpättimessä on. Ei se CH:N mopo ollu kelta-sininen?

myös valkopunanen smoto versio löytyy ch:lta...

Joo, piti kirjotaa ''eikö'', mutta näköjään se ''kö'' jäi poies. Jep jep.

Alkaa pikkuhiljaa olemaan tämän kauden morjestelut morjestettu, tuossa äsken 100km mökkimatkalla ei tullut kuin 3 moottoripyörää koko matkan aikana vastaan ja perjantaina (pimeässä) mökille mennessä en nähnyt yhtään moottoripyörää koko matkan aikana ellei lasketa minun ja kaverini pyöriä

Tulipa mieleen kun viime syksynä jonain iltana viimeisiä ajoja ajelin enskalla kotia päin, vettä tuli taivaan täydeltä eikä ollut kovin lämminkään enää. Muuten olisi varmasti ketuttanut tosi rankasti mutta tulihan sieltä vielä toinen enska vastaan ja pitkästä matkasta jo lapa pystyssä. Kyllä siinä varusteet märkinä kylmissään vielä hymy nousi huulille ja mieltä lämmitti että enpähän kuitenkaan ole ainut ja yksin täällä tien päällä vieläkään.

Mullekkin irtos Tuusulantiellä 3 aikaan yöllä vesisateessa kikseristä oikeen korkea käpälä vaikka kaistat aika kaukana toisistaan. Kyllä siinä hymy aika leveellä oli

Vaikken välttämättä ihan motoristi-luokkaan itse mopoilijana kuulu, pyrin silti aina kun mahdollista moikkaamaan vastaan tulevia 2-pyöräisiä ja vaikkei sitä luulisikaan, niin uskokaa pois että tähän tervehdykseen vastaaminen saa hymyn aina huulille

Pienet eleet saa parhaimillaan tavallisen arkipäivän pelastettua!

Pisti kyllä hymyilyttämään tämänpäiväinen. Jo piikillä ajaessani morjenstin jokaista mopoa isompaa pyörää, mutta abouttiarallaa joka kolmas jätti vastaamatta. Nyt alla on iso pyörä ja käpälä nousi vastaantulijoilla jo kauan ennen kuin olen edes huomannut että vastaan tulee pyörä. Tätä menoa joutuu kohta kurkkimaan jatkuvasti vastaantulevien kaistalle ettei vahingossa missaisi tervehtimistä, prkl. Kyllä piristi muuten niin tavallista tiistaita

Itsehän kannatan morjestusta erittäin paljon. Se piristää _aina_ kun joku morjestaa.
Morjestan itse aina +125cc-kuutioisia omasta toimesta. Mutta jos joku mopoilija moikkaa, kyllä minäkin moikkaan takaisin.

Tämä nyt ei ole maailmanloppu, mutta toisinaan ärsyttää suunnattomasti bomber-tyyliset motoristit jotka eivät moikkaa vaikka selkeästi huomaavat toisen motoristin.
Tarkoitan siis näitä mustilla streetfighter- tahi kyykkypyörillä ajavia mustiin pukeutuneita henkilöitä joilla on musta visiiri silmien edessä. Pää kääntyy mutta ei viitsi moikata. Onko niin kova jätkä ettei voi moikata? Vai mikä siinä on? Näitä täällä tanpereella näkyy harvasepäivä.

Ei mitään henkilökohtaista, mutta jos asia todellakin on niin että katu-uskottavuus menee moikatessa.. En minä ainakaan ymmärrä moista :-)

Toinen harmittava asia on enduropyörät. Ne näyttää edestä katsottuna niin mopoilta, aina, ettei tule paljoa moikkailtua. Sitten vasta kun menee ohi ja kuulee äänen, tajuaa että oivoi, olisi voinut moikata. Minkäs tuollekkin voi, eipä juuri mitään, harmi.

Moikkaaminen on hieno tapa, ja henkilökohtaisesti lapio nousee kaikille moottoripyörille. Motoristit tosin ovat sikäli "rasistista" ja ennakkoluuloista porukkaa, että vastaantulijoiden moikkaustiheys on suoraan riippuvainen oman pyörän koosta & mallista. Monttupyörällä kikertävät voivat saada tylyn kohtelun, kun taas tonnisatkulla päristellessä vastaantulevien motoristien lapanen on pystyssä jo kaukaa. Go figure.

Petteri W kirjoitti:Tämä nyt ei ole maailmanloppu, mutta toisinaan ärsyttää suunnattomasti bomber-tyyliset motoristit jotka eivät moikkaa vaikka selkeästi huomaavat toisen motoristin.
Tarkoitan siis näitä mustilla streetfighter- tahi kyykkypyörillä ajavia mustiin pukeutuneita henkilöitä joilla on musta visiiri silmien edessä. Pää kääntyy mutta ei viitsi moikata. Onko niin kova jätkä ettei voi moikata? Vai mikä siinä on? Näitä täällä tanpereella näkyy harvasepäivä.

ei kai se nyt mistään kovuudesta oo kiinni, vaan monia ei vaan yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa koko moikkailu, joka on minunkin mielestä nykyään jo niin vanhentunut tapa, kuin olla vaan voi. nykyään noita pyöriä on kuitenkin vähän joka taloudessa kaksin kappalein ja monelle se pyörä on vaan pelkkä kulkuneuvo, vähän niinkuin auto.

monet nykyään moikkaa vaan "saman henkisille" motoristeille. hd-kuskit muille hd-kuskeille jne. itsekin nostan sitä lapasta lähinnä bomber-henkisille kavereille ja muille sitten vähän fiiliksen mukaan.

itseäni lähinnä huvittaa se miten jotkut jaksaa stressata ja valittaa kun ei joku tuolla tien päällä moikkaa takas. hakeeko nää valittajat jotain hyväksyntää ja itsetunnolle boostia tosta moikkaamisesta vai mitä?

Tervehdin kyllä itse aina, tuli vastaan piikki tai isompi,ihan mikä vaan, kuhan moottoripyörä, oli enduro,kyykky,custom yms. Se on mukava tapa, se toisen motoristin tervehtiminen..

Näin syysiltojen pimetessä ja kylmetessä alkaa liikenteestä karsiutua pikkuhiljaa vähemmän painoarvoa mp-harrastukselleen antavia sunnuntaikurvailijoita talviteloille. Eilen reilun parin tunnin mittaisella rauhallisella lenkillä pisti silmään, että suurinosa muista liikkeellä olleista pyöristä oli joko custom-pyöriä tai joskus 80- ja 90-lukujen vaihteessa japanilaisen insinöörin kynästä alkunsa saaneita harrastusvälineitä. Käpälää nosti lähes joka kaveri - välillä jo ennen minua, toisinaan tervehdykseeni vastaten.

Syksyn edetessä vielä pidemmälle veikkaan, että jäljelle jäävät kaverit ovat vielä innokkaammin tervehtimässä toisia motoristeja. Asia on tällöinkin vähän, kuten isoEGO sanoi: samanhenkisille motoristeille moikataan. Itse kuitenkin määrittelisin tässä tapauksessa samanhenkisten olevan tosimotoristeja - oli alla sitten rataohjus, adventure-pyörä tai HD.

isoEGO kirjoitti:

Petteri W kirjoitti:Tämä nyt ei ole maailmanloppu, mutta toisinaan ärsyttää suunnattomasti bomber-tyyliset motoristit jotka eivät moikkaa vaikka selkeästi huomaavat toisen motoristin.
Tarkoitan siis näitä mustilla streetfighter- tahi kyykkypyörillä ajavia mustiin pukeutuneita henkilöitä joilla on musta visiiri silmien edessä. Pää kääntyy mutta ei viitsi moikata. Onko niin kova jätkä ettei voi moikata? Vai mikä siinä on? Näitä täällä tanpereella näkyy harvasepäivä.

ei kai se nyt mistään kovuudesta oo kiinni, vaan monia ei vaan yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa koko moikkailu, joka on minunkin mielestä nykyään jo niin vanhentunut tapa, kuin olla vaan voi. nykyään noita pyöriä on kuitenkin vähän joka taloudessa kaksin kappalein ja monelle se pyörä on vaan pelkkä kulkuneuvo, vähän niinkuin auto.

monet nykyään moikkaa vaan "saman henkisille" motoristeille. hd-kuskit muille hd-kuskeille jne. itsekin nostan sitä lapasta lähinnä bomber-henkisille kavereille ja muille sitten vähän fiiliksen mukaan.

itseäni lähinnä huvittaa se miten jotkut jaksaa stressata ja valittaa kun ei joku tuolla tien päällä moikkaa takas. hakeeko nää valittajat jotain hyväksyntää ja itsetunnolle boostia tosta moikkaamisesta vai mitä?

Ei se ole mitään hyväksymisen hakemista, vaan kyselemistä ja ihmettelemistä.
Itse vaan olen huomannut ajaessani että yleisimmin juuri tuollaiset bomber-kuskit eivät moikkaa.

Tänään ajaessani miltei 100 kilometrin matkan, vastaan tuli varmaan 40 pyörää. Ainoa joka ei moikannut ja huomasi että moikkasin itse, oli juurikin tummalla visiirillä menevä pyörä jossa takakate osotti suoraan ylöspäin.

En koe stressaavaksi tilannetta jossa pohdin tällaista asiaa, toki jokainen ajattelee omalla tavalla tämänkin tilanteen. :-)

Petteri W kirjoitti:
Ei se ole mitään hyväksymisen hakemista, vaan kyselemistä ja ihmettelemistä.
Itse vaan olen huomannut ajaessani että yleisimmin juuri tuollaiset bomber-kuskit eivät moikkaa.

Tänään ajaessani miltei 100 kilometrin matkan, vastaan tuli varmaan 40 pyörää. Ainoa joka ei moikannut ja huomasi että moikkasin itse, oli juurikin tummalla visiirillä menevä pyörä jossa takakate osotti suoraan ylöspäin.

En koe stressaavaksi tilannetta jossa pohdin tällaista asiaa, toki jokainen ajattelee omalla tavalla tämänkin tilanteen. :-)

mun mielestä se on vaan perin merkillistä, että sua ärsyttää suunnattomasti kun joku ventovieras ei moikkaa sulle...

tätä topicia kun on selaillut ja muistellut sitä muutaman vuoden takaista topicia samasta aiheesta, niin mun mielestä sieltä just paistaa läpi sellanen hyväksymisen hakeminen. monella on jutut just tollasia : "olin ajelemassa piikillä,vastaan tuli joku uudella kilokyykyllä ja moikkas mulle. pelasti kyllä koko päivän, eikä haitannu yhtää vaikka sato jääpuikkoja taivaalta koko matkan hangosta kemiin..." , "kyllä se aina tuntuu upeelta kun joku moikkaa ison pyörän puikoista, vaikka vaan ite ajan piikillä"...

väkisinkin tulee mieleen, että se on vaan aloittelevien kavereiden mielestä tosi upeeta kun kokeneemmat/vanhemmat moikkaa ja jos joku ei moikkaa, niin sitte rupee ärsyttämään ja sitä voi tulla kelailemaan vaikka tähän topiciin.