Järeä monkey, 187cc turbo

8 satkun heitto kampurassa kuulostaa aika kovalta. Jos vauhtipyörä vippaa sen verran niin on jo aika kovat voimat. Aika pelleilyä ellei ammattifirma saa tuon suoremmaksi..
Kun mittatarkkuudella ei ole merkitystä niin halvatkin kellot on oikein hyviä.

On kyllä aika iso heitto tuo 8 satkua. Muistaakseni kahden satkun heitto on max.

Entiiä onko kampura vähä kiero alkuunsakki, kun tuossa oli kuulemma semmonen ongelma, että jos toiselta puolelta on vaikka 0, niin toisella puolella heittoa ois 0.16.
Katon tuota vielä ite, kun saan mittarin Ainakin se liikahtaa pienelläki kolauksella.
Tuo sai kyllä lämpöä ja vähän vasaraa kun mangeeton irrotin, mut koitan mitata laakereiden vierestä.
Vertaan ainaki uuteen kampuraan ensin että minkalaiset heitot siinä on, se uus kampura ei vain sovi tuohon ja on pitemmällä iskulla.

jos oikeesti nuin paljo heittää ni ei kyllä kannata paikoilleen laittaa .. ite vaihoin 65cc rossiin uuden kiertokangen enkä saanu ku johonki 5 sadasosan sisään ja sitä kun pyöritteli ku lohkot oli kasassa nii eihä se oikeen pyäriny vaikka nii vähä heitti aika vaikee saaha kohilleen ku pitää mittailla monesta paikasta ja olla kunnolliset pukit ym ja hakkasin vahingossa vielä ihan lommoille kampuran pinnan nii oli vielä vaikeempi kellotella

joku näköjään tehny tuommosen topikin

viewtopic.php?f=15&t=81323

Nyt on mittakello ja vehkeet, siitä juttua kunhan kampuratelineen teen.

Pitkän oottelun jälkeen tuli öljyjäähy, samalta paperilta tullu kuin tuo vanhaki, mut pikkasen paremman näkönen Voi olla että tilaan toisenki, kun noitahan tulee kaksi ja tuo toinen on niin resu. Hintaa oli kumminki alle 45e ja osas tullinkin kiertää.

Ketju näyttää hyvältä, että kyllä se sielä pyörii.

En vaan tiiä että kumman kannen laittais

Muuta vertailua.

Hahah ! Näyttää kyllä erityisen hyvältä. Innolla odotan

Suosittelen lämpimästi oikeanpuoleista kantta, onhan siinä selvästi pienempi palotila -> lisää tehoa Ei voi ku ihailla noita kommeita osasia!

Aika pieni ero seteillä

aika järee kansi, toiko ois nelivenane viel

Liika isot venat ei auta, kun niistä ei mahtuis tulemaan seosta läpi. En nyt aivan selvillä noista asioista ole, mutta yksi iso reikä virtaa enemmän mitä kaksi pienempää, vaikka niiden yhteenlaskettu pinta-ala ois isompi?
Pikasella kokeilulla 4v kannessa imuvenojen pitäis olla 23mm, jotta ois sama virtaus, mutta siltikin 2v kannella on tasasempi virtaus ja joka puolelta venoista tulee tavaraa, toisinkuin 4v kannessa jossa venat on ihan vierekkäin, niin keskiosasta ei tule tasesti ja jos venat on liika lähellä pytyn seinämiä, niin ei toimi.
Tähän ei kannatakkaan laittaa mitään kallista kantta, kun täydelliseen koneentuhoon on 50% mahollisuudet, tuo kansi oli hyvin halpa, niin voi paremminki nauraa ja oppia siitä, jos kilahtaa.

Pitää paikkansa, virtaavan kanavan reunoilla on aina kerros turbulenttista kaasua, sekä turbulenttisen ja laminaarisen virtauksen rajapinta. Vasta laminaarisen virtauksen alueella tapahtuu itse virtaus.

Tyylikäs projekti, ja erittäin hyviä kuvia. Tätä on ilo seurata

jkoljo kirjoitti:Pitää paikkansa, virtaavan kanavan reunoilla on aina kerros turbulenttista kaasua, sekä turbulenttisen ja laminaarisen virtauksen rajapinta. Vasta laminaarisen virtauksen alueella tapahtuu itse virtaus.

No ei se nyt ihan näin mene. Virtaus itsessään voi olla laminaarista tai turbulenttista (vaikka koko putken täydeltä), ja sillä ei sinänsä ole mitään tekemistä siihen virtaako se tavara vai ei. Totta on tietysti se, että monessa tapauksessa turbulenssi haittaa virtausta, toisinaan se taas voi olla hyödyllistä (esim golfpallo).

Sen sijaan aina kun virtausta tapahtuu jonkun kappaleen lähellä, syntyy rajakerros, jossa virtauksen nopeus on sitä hitaampi mitä lähempänä kappaleen pintaa ollaan. Turbulenssi voi jopa ohentaa rajakerrosta.

Ja nythän on kyse yksinomaan siitä, kuinka yksi kanava on parempi kuin kaksi yhteiseltä pinta-alaltaan samankokoista. Ja virtauksen turbulenttisuudella on todellakin merkitystä kaasun virtaukseen. Virtauskanavan keskellä olevan virtauksen nopeus on suurempi, kuin reunalla. Virtaustyypin rajapinnan sijainti ynnä muut goflpallot ovat sitten aihe, josta voi väitellä jossain ihan muualla. Eli toisinsanoen yritetään pitäytyä aiheessa.

jkoljo kirjoitti:Ja nythän on kyse yksinomaan siitä, kuinka yksi kanava on parempi kuin kaksi yhteiseltä pinta-alaltaan samankokoista. Ja virtauksen turbulenttisuudella on todellakin merkitystä kaasun virtaukseen. Virtauskanavan keskellä olevan virtauksen nopeus on suurempi, kuin reunalla. Virtaustyypin rajapinnan sijainti ynnä muut goflpallot ovat sitten aihe, josta voi väitellä jossain ihan muualla. Eli toisinsanoen yritetään pitäytyä aiheessa.

No ehkä tosiaan olisi syytä yrittää pitäytyä aiheessa. Aika monta ristiriitaisuutta olit saanut noinkin lyhyeen viestiin laitettua:

Virtauskanavan keskellä olevan virtauksen nopeus on suurempi, kuin reunalla.

vs.

Virtaustyypin rajapinnan sijainti ynnä muut goflpallot ovat sitten aihe, josta voi väitellä jossain ihan muualla.

Näkisin että nimenomaan rajakerroksen paksuudesta johtuu missä määrin virtaus "keskellä" on nopeampaa. Samoin rajakerroksen paksuus määrittää kuinka iso halkaisija "keskellä" on. Rajakerroksen paksuuteen taas vaikuttaa mm. pinnankarheus, mikä johtaa keskustelun sujuvasti takaisin golfpalloihin. Tiedetään joidenkin hinkanneen imukanavistoon vastaavaa kuoppapintaa.

Ja nythän on kyse yksinomaan siitä, kuinka yksi kanava on parempi kuin kaksi yhteiseltä pinta-alaltaan samankokoista.

Ja tämäkin johtuu yksinomaan siitä, että kahden kanavan tapauksessa rajakerrosta aiheuttavaa pinta-alaa on enemmän. Eli suurempi osa massasta liikkuu hitaammin.

Lisäksi virtausnopeudet koneessa ovat sen verran suuria että voidaan vahvasti epäillä löytyykö sieltä sanan varsinaisessa merkityksessä laminaarista virtausta mistään.

Mutta jokainenhan saa minun puolesta tulkita asioita ihan niinkuin parhaaksi näkee ja kokee, ja edetä muutenkin Taiteellisen Wirittämisen hengessä. Se on siitä hyvä viitekehys, että sen mukaan on kertakaikkiaan mahdotonta poiketa asiasta.

Jep, olen itsekkin seuraillut projektia, jossa kanaviin tehdään pientä kuoppaa rajakerrokseen vaikuttamiseksi.

Ja tämäkin johtuu yksinomaan siitä, että kahden kanavan tapauksessa rajakerrosta aiheuttavaa pinta-alaa on enemmän. Eli suurempi osa massasta liikkuu hitaammin.

Näinhän se on, olen aivan samaa mieltä. Kirjoitin väitelauseeni siinä tarkoituksessa, että pitäisin asian mahdollisimman yksinkertaisena, pistemäisenä tarkasteluna reuna vs. kanavan keskipiste. Myönnettäköön että yksinkertaistin hieman liikaa.