Re: Raisusta Raaseriksi
Kirjoittanut Tuna-71 » 24.6.2013 3:01
Kaippa sitä vois viimein jotain päivitellä.
Sitten viime päivityksen tallilla on ollut kaikenmaailman vehkeitä rassattavana (pari skootteria, muutama auto, serkun mopoproju, pienkoneita jne.). Kiirettä on siis pitänyt, mutta on se Raisukin saanut osansa rassauksesta. Josko sitä etenisi kronologisesti...
Sykerö
Sanotaanko näin että into loppui tuon 68cc pytyn kanssa. Imukaulan lyhennyksen jälkeen kierroksia alkoi löytymään kutakuinkin sen mitä pitikin, mutta vedot heikkeni kautta rantain - syynä luultavimmin väljäksi hoonattu pytty ja mäntä... Huippuja se ei tainnut kelata ainakaan enempää kuin aikaisemminkaan, vitosta ei vetänyt loppuun. Yläkerta otettiin tuttuun tapaan auki, ja sieltä löytyikin paskonut kiertarin alapää... Vanhalle kampuralle tuli vaan tunnit täyteen. Risiinipohjainen öljy oli palanut männän kylkiin tähän tapaan, ohipuhallusta on siis riittänyt.
Täytyy tuota Racing M öljyä kehua, ei ollut pytyssä/männässä enää mitään jälkiä leikkaumasta/kulumasta kun siirtyi sen käyttöön, ja osat oli paksun öljyn peitossa purettaessa. Raa´an kulumisen syynä oli varmaankin se Motulin kallis kartingöljy, ehkä se ei vain sovellu valuraudalle laisinkaan.
Tuo 68cc pytty päätyi hyllylle odottamaan uutta mäntää ja porausta seuraavaan ylikokoon, laadukasta mäntää löytyy Suomestakin, jahka saa aikaiseksi ostaa ja porauttaa. Kaasari ei muuten tulvinut, vaikka kulmaa sillä oli jo päältä 20 astetta imukaulan muokkailun jälkeen.
Raisu
Kevään tullen tuli kunnostauduttua mopojen parissa, olihan kausikin jo avattu uskollisen Pappatunturin voimin. Sykeröstä napattu kone leväytettiin, ja sisään asennettiin uusi Forten kampura (jossa oli laakerikaulojen välillä melkein kympin heitto halkaisijoissa...). Kone nippuun ja sisään tutut ja turvalliset Superbaikit.
Kevättalvella ostettu 52mm mäntä sai osakseen pyöristelyä ja täyttöhitsausta (tulipa muuten todettua että alumiinia pystyy hitsaamaan Alu Migillä täysin ilman suojakaakasua, jälki on karua mutta huokosia ei jäänyt ja hyvin suli yhteen
). Tällä kertaa männänrenkaan katkoskohtaa ei tullut siirrettyä, vaan se jätettiin rohkeasti välihuuhtiksen kohdalle (renkaaseen reilu pyöristys). Pytystä tuli hieman täyttöhitsattua pakokanavan yläosaa aukon luota, olihan se vieläkin ruma, mutta parempi kuin ennen.
Kevättalvella tuli myös ostettua Malossin aitoa hiilikuituläppälevyä. Paksuuden piti olla 0,40mm, mutta digitönäri väitti paksuudeksi 0,32mm. Noh, eipä siinä auttanut kuin väsätä pellistä rajoitinläpät ja leikellä hiilarit muotoonsa. Rajoittimet antaa nostoa muistaakseni jotain 7mm pintaan.
Ja toisesta kulmasta: http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... e4a350.jpg
Talven aikana tuli myös pähkäiltyä tuota palotilaa. MSV:n totesin liian suureksi, ja ajattelin että se saattaisi leikata kierroskaistaa pois. Muotoilun oli muututtava, joten vanhasta kupumännälle suunnitellusta palotilasta tuli muovailtua uusi. SR 35%, välys 0,7mm, squishin kulma 2 astetta, PS 7:1 ja MSV 16m/s.
Paketti kasaan kolmella alatiivisteellä, 35 numeroa isommalla tk-suuttimella (oli näköjään järkyn pieni tk-suutin viime kerralla) ja vaimennetulla putkella. Öljynä Racing M. Kiituri lähti kevyellä tökkäisyllä käyntiin, pitäen kuitenkin epämiellyttävää sirinää. Kevyttä sisäänajoa ja kaasu auki.... KIERROKSET, NE LÖYTYIVÄT! Raisu kiljui kuin pistetty sika ja vetikin melko napakasti. Testin edetessä sirinä kuitenkin paheni ja lopulta puristukset katosivat kokonaan. Takaisin pajalle ja yläkerta auki. Totuus oli epämiellyttävä: triplapaon välirivat olivat ottaneet lämpöä ja syöneet männänrenkaaseen syvät urat, jumittaen lopulta renkaan uran pohjaan. Rissapohjainen öljy kuitenkin yllätti positiivisesti: mistään ei löytynyt leikkaumaa/hälyttävää kulumaa. Mäntäkin näytti varsin hyvältä.
Noh, tallilta löytyi yksi vähän käytetty 52mm rengas, joka sai osakseen paljon pyöristelyä. Samalla väliripoja tuli kevennettyä melkoisesti ja mäntään tehtiin ripojen kohdalle pienet öljytaskut. Paketti nippuun kahdella alatiivisteellä ja 0,5mm tiputetulla kannella (PS tällöin 7,7:1). Testipaikalla hämmennys oli suuri. Kierrokset olivat kadonneet... Parin varatulpan jälkeen ne yllättäen taas löytyivätkin, ja testit saatiin jatkumaan.
Suoran päässä kaasu auki ja ykkösellä piikille.... kone jumiin.
Tässä vaiheessa luultiin että kiinankammen kiertari antoi periksi, sillä kampuraa ei saanut pyöräytettyä kovinkaan paljoa. Helpotus oli suuri kun kannen aukaisussa selvisi seuraavaa: rengas oli juminut pakopuolelta uran pohjaan, irroittanut palan männänlakea ja juminut männän kantta vasten. Kampura oli pysynyt rytäkässä ehjänä, joten ei hätää. Väliripoja oli varmaan tullut kevennettyä liian reippaalla kädellä, jolloin männän yläreuna oli päässyt keikkaamaan pakoaukkoon.
Noh, kierrokset löytyi viimein, mutta tehoalue alkaa aivan liian ylhäältä (toisin kuin aiemmin kantta ja läppiä lukuunottamatta lähes identtisellä setillä), vitosta se ei jaksanut vetää loppuun ja huipuiksi tuli 115km/h@13300rpm nelosella. Käppyröiden perusteella neloselle vaihdettaessa kierroksia oli ollut n.14800, joten kyllä se naukuu. Huuhtelukuvio oli muuten tosi symmetrinen, hyvä juttu siis. Katkoskohdan sattuminen välihuuhtelun kohdalle ei näyttänyt tekevän mitään ongelmaa.
Luulen että kierrokset löytyi joko kannen muotoilun tai läppien takaa. Hiilariläpillä pumppaushäviöt saattavat olla sen verran pienemmät, että soppaa pääsee enemmän männän päälle, ja sitä myöten kone käy kuumempana ja putki toimii kaikistellen korkeammilla kierroksilla. Toisaalta erilainen palotilan muotoilu voi myös nostaa pakolämpöjä aikalailla, johtaen korkeampaan kierroskaistaan. Se on ainakin varmaa, että nykyinen läppäsysteemi kestää kierroksia.
Tässä vähän testivideota: http://www.youtube.com/watch?v=ga6xkCUZ ... e=youtu.be
Kun kierrokset löytyi, niin sitämyöten löytyi myös motivaatiota muokata pakopuolta parempaan kuosiin. Pakokanava tuli sahailtua pois ja sisältä löytyi paljon rappuja ja äkkinäisiä poikkipinta-alan muutoksia (tuo pakopuoli kun on vuosi sitten tehty melko hätäisesti ja päissään...). Pakoripoja tuli myös levitettyä reilusti täyttöhitsaamalla, olivat niin kovin kapeat. Monta tuntia hitsaus-hiekkapuhallus-viilaus aktia, ja melkolailla valmista tuli. Porauksen jälkeen viimeistely täysin symmertiseksi, pienet huokoset saavat jäädä, kerta ovat niin pieniä. Oli muuten pakokanavasta suora vuoto jäähdytysripojen väliin, tuli tukittua kun puhkui aika urakalla kaasuja pihalle, tiedä miten paljon vaikuttaa vetoihin/seoksiin.
Ennen
Jälkeen
Sylkkäputken puolelta ennen: http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 7a6270.jpg
Ja jälkeen: http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 19e39a.jpg
Vein pytyn ennen juhannusta porattavaksi, eivät osanneet sanoa onnistuuko porautus, mutta ainakin yrittävät. Männäksi tuli 52,2mm ikunnallinen tasalakimäntä, kun ei löytynyt ikkunattomia 52mm isompina. Tuo 52,2mm ikkunamäntä vaikuttaa kyllä aika surkealta, valun keernat on aseteltu huolimattomasti, seinämäpaksuudet ovat järkyttävän suuria ja ikkunoiden nurkat edelleenkin teräviä. Männäntapin kiinnitytskohdissa oli tällä kertaa uusi värikoodi: toisella puolen oranssi ja toisella puolen punainen tussin jälki. Epäilen että tuo halkeaa, ellei ikkunoiden nurkkia täyttöhitsaa. Mäntä joutaa näillä näkymin dieetille.
Pajat.net
Pajat.net aiheista voisin kirjoittaa ihan oman viestinsä, myöhemmin. Sanottakoon kuitenkin tuosta Racing M öljyn testistä seuraavaa: Testipurkki oli useita kuukausia ulkona, välillä kovassakin pakkasessa, mutta kertaakaan pohjalle ei erottunut minkäänlaista sakkaa ja neste pysyi homogeenisena. Väri alkoi muuttumaan melko nopeasti tummanruskeaan suuntaan, etenkin auringonvalon siihen vaikuttaessa. Samoin haju muuttui hieman tunkkaisemmaksi muutaman kuukauden aikana. Raisun bensoja sekoitellessa tuli huomattua että seos muutti värinsä tummaksi jo muutaman tunnin aurinkokylvyn jälkeen, liekö polymeroituu vaiko mitä...
Juuh... Tulipas tekstiä, myöhemmin lisää...
Sitten viime päivityksen tallilla on ollut kaikenmaailman vehkeitä rassattavana (pari skootteria, muutama auto, serkun mopoproju, pienkoneita jne.). Kiirettä on siis pitänyt, mutta on se Raisukin saanut osansa rassauksesta. Josko sitä etenisi kronologisesti...
Sykerö
Sanotaanko näin että into loppui tuon 68cc pytyn kanssa. Imukaulan lyhennyksen jälkeen kierroksia alkoi löytymään kutakuinkin sen mitä pitikin, mutta vedot heikkeni kautta rantain - syynä luultavimmin väljäksi hoonattu pytty ja mäntä... Huippuja se ei tainnut kelata ainakaan enempää kuin aikaisemminkaan, vitosta ei vetänyt loppuun. Yläkerta otettiin tuttuun tapaan auki, ja sieltä löytyikin paskonut kiertarin alapää... Vanhalle kampuralle tuli vaan tunnit täyteen. Risiinipohjainen öljy oli palanut männän kylkiin tähän tapaan, ohipuhallusta on siis riittänyt.
Täytyy tuota Racing M öljyä kehua, ei ollut pytyssä/männässä enää mitään jälkiä leikkaumasta/kulumasta kun siirtyi sen käyttöön, ja osat oli paksun öljyn peitossa purettaessa. Raa´an kulumisen syynä oli varmaankin se Motulin kallis kartingöljy, ehkä se ei vain sovellu valuraudalle laisinkaan.
Tuo 68cc pytty päätyi hyllylle odottamaan uutta mäntää ja porausta seuraavaan ylikokoon, laadukasta mäntää löytyy Suomestakin, jahka saa aikaiseksi ostaa ja porauttaa. Kaasari ei muuten tulvinut, vaikka kulmaa sillä oli jo päältä 20 astetta imukaulan muokkailun jälkeen.
Raisu
Kevään tullen tuli kunnostauduttua mopojen parissa, olihan kausikin jo avattu uskollisen Pappatunturin voimin. Sykeröstä napattu kone leväytettiin, ja sisään asennettiin uusi Forten kampura (jossa oli laakerikaulojen välillä melkein kympin heitto halkaisijoissa...). Kone nippuun ja sisään tutut ja turvalliset Superbaikit.
Kevättalvella ostettu 52mm mäntä sai osakseen pyöristelyä ja täyttöhitsausta (tulipa muuten todettua että alumiinia pystyy hitsaamaan Alu Migillä täysin ilman suojakaakasua, jälki on karua mutta huokosia ei jäänyt ja hyvin suli yhteen
). Tällä kertaa männänrenkaan katkoskohtaa ei tullut siirrettyä, vaan se jätettiin rohkeasti välihuuhtiksen kohdalle (renkaaseen reilu pyöristys). Pytystä tuli hieman täyttöhitsattua pakokanavan yläosaa aukon luota, olihan se vieläkin ruma, mutta parempi kuin ennen.Kevättalvella tuli myös ostettua Malossin aitoa hiilikuituläppälevyä. Paksuuden piti olla 0,40mm, mutta digitönäri väitti paksuudeksi 0,32mm. Noh, eipä siinä auttanut kuin väsätä pellistä rajoitinläpät ja leikellä hiilarit muotoonsa. Rajoittimet antaa nostoa muistaakseni jotain 7mm pintaan.
Ja toisesta kulmasta: http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... e4a350.jpg
Talven aikana tuli myös pähkäiltyä tuota palotilaa. MSV:n totesin liian suureksi, ja ajattelin että se saattaisi leikata kierroskaistaa pois. Muotoilun oli muututtava, joten vanhasta kupumännälle suunnitellusta palotilasta tuli muovailtua uusi. SR 35%, välys 0,7mm, squishin kulma 2 astetta, PS 7:1 ja MSV 16m/s.
Paketti kasaan kolmella alatiivisteellä, 35 numeroa isommalla tk-suuttimella (oli näköjään järkyn pieni tk-suutin viime kerralla) ja vaimennetulla putkella. Öljynä Racing M. Kiituri lähti kevyellä tökkäisyllä käyntiin, pitäen kuitenkin epämiellyttävää sirinää. Kevyttä sisäänajoa ja kaasu auki.... KIERROKSET, NE LÖYTYIVÄT! Raisu kiljui kuin pistetty sika ja vetikin melko napakasti. Testin edetessä sirinä kuitenkin paheni ja lopulta puristukset katosivat kokonaan. Takaisin pajalle ja yläkerta auki. Totuus oli epämiellyttävä: triplapaon välirivat olivat ottaneet lämpöä ja syöneet männänrenkaaseen syvät urat, jumittaen lopulta renkaan uran pohjaan. Rissapohjainen öljy kuitenkin yllätti positiivisesti: mistään ei löytynyt leikkaumaa/hälyttävää kulumaa. Mäntäkin näytti varsin hyvältä.
Noh, tallilta löytyi yksi vähän käytetty 52mm rengas, joka sai osakseen paljon pyöristelyä. Samalla väliripoja tuli kevennettyä melkoisesti ja mäntään tehtiin ripojen kohdalle pienet öljytaskut. Paketti nippuun kahdella alatiivisteellä ja 0,5mm tiputetulla kannella (PS tällöin 7,7:1). Testipaikalla hämmennys oli suuri. Kierrokset olivat kadonneet... Parin varatulpan jälkeen ne yllättäen taas löytyivätkin, ja testit saatiin jatkumaan.
Suoran päässä kaasu auki ja ykkösellä piikille.... kone jumiin.
Tässä vaiheessa luultiin että kiinankammen kiertari antoi periksi, sillä kampuraa ei saanut pyöräytettyä kovinkaan paljoa. Helpotus oli suuri kun kannen aukaisussa selvisi seuraavaa: rengas oli juminut pakopuolelta uran pohjaan, irroittanut palan männänlakea ja juminut männän kantta vasten. Kampura oli pysynyt rytäkässä ehjänä, joten ei hätää. Väliripoja oli varmaan tullut kevennettyä liian reippaalla kädellä, jolloin männän yläreuna oli päässyt keikkaamaan pakoaukkoon.
Noh, kierrokset löytyi viimein, mutta tehoalue alkaa aivan liian ylhäältä (toisin kuin aiemmin kantta ja läppiä lukuunottamatta lähes identtisellä setillä), vitosta se ei jaksanut vetää loppuun ja huipuiksi tuli 115km/h@13300rpm nelosella. Käppyröiden perusteella neloselle vaihdettaessa kierroksia oli ollut n.14800, joten kyllä se naukuu. Huuhtelukuvio oli muuten tosi symmetrinen, hyvä juttu siis. Katkoskohdan sattuminen välihuuhtelun kohdalle ei näyttänyt tekevän mitään ongelmaa.
Luulen että kierrokset löytyi joko kannen muotoilun tai läppien takaa. Hiilariläpillä pumppaushäviöt saattavat olla sen verran pienemmät, että soppaa pääsee enemmän männän päälle, ja sitä myöten kone käy kuumempana ja putki toimii kaikistellen korkeammilla kierroksilla. Toisaalta erilainen palotilan muotoilu voi myös nostaa pakolämpöjä aikalailla, johtaen korkeampaan kierroskaistaan. Se on ainakin varmaa, että nykyinen läppäsysteemi kestää kierroksia.
Tässä vähän testivideota: http://www.youtube.com/watch?v=ga6xkCUZ ... e=youtu.be
Kun kierrokset löytyi, niin sitämyöten löytyi myös motivaatiota muokata pakopuolta parempaan kuosiin. Pakokanava tuli sahailtua pois ja sisältä löytyi paljon rappuja ja äkkinäisiä poikkipinta-alan muutoksia (tuo pakopuoli kun on vuosi sitten tehty melko hätäisesti ja päissään...). Pakoripoja tuli myös levitettyä reilusti täyttöhitsaamalla, olivat niin kovin kapeat. Monta tuntia hitsaus-hiekkapuhallus-viilaus aktia, ja melkolailla valmista tuli. Porauksen jälkeen viimeistely täysin symmertiseksi, pienet huokoset saavat jäädä, kerta ovat niin pieniä. Oli muuten pakokanavasta suora vuoto jäähdytysripojen väliin, tuli tukittua kun puhkui aika urakalla kaasuja pihalle, tiedä miten paljon vaikuttaa vetoihin/seoksiin.
Ennen
Jälkeen
Sylkkäputken puolelta ennen: http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 7a6270.jpg
Ja jälkeen: http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 19e39a.jpg
Vein pytyn ennen juhannusta porattavaksi, eivät osanneet sanoa onnistuuko porautus, mutta ainakin yrittävät. Männäksi tuli 52,2mm ikunnallinen tasalakimäntä, kun ei löytynyt ikkunattomia 52mm isompina. Tuo 52,2mm ikkunamäntä vaikuttaa kyllä aika surkealta, valun keernat on aseteltu huolimattomasti, seinämäpaksuudet ovat järkyttävän suuria ja ikkunoiden nurkat edelleenkin teräviä. Männäntapin kiinnitytskohdissa oli tällä kertaa uusi värikoodi: toisella puolen oranssi ja toisella puolen punainen tussin jälki. Epäilen että tuo halkeaa, ellei ikkunoiden nurkkia täyttöhitsaa. Mäntä joutaa näillä näkymin dieetille.
Pajat.net
Pajat.net aiheista voisin kirjoittaa ihan oman viestinsä, myöhemmin. Sanottakoon kuitenkin tuosta Racing M öljyn testistä seuraavaa: Testipurkki oli useita kuukausia ulkona, välillä kovassakin pakkasessa, mutta kertaakaan pohjalle ei erottunut minkäänlaista sakkaa ja neste pysyi homogeenisena. Väri alkoi muuttumaan melko nopeasti tummanruskeaan suuntaan, etenkin auringonvalon siihen vaikuttaessa. Samoin haju muuttui hieman tunkkaisemmaksi muutaman kuukauden aikana. Raisun bensoja sekoitellessa tuli huomattua että seos muutti värinsä tummaksi jo muutaman tunnin aurinkokylvyn jälkeen, liekö polymeroituu vaiko mitä...
Juuh... Tulipas tekstiä, myöhemmin lisää...
Ja propsit tästä reportaasista! 
