Palezu racing - samurai AM6

Melko tasainen tuo sinun käyräsi, ei näytä olevan samanlaista tehokuoppaa kuin Nevssonsin Derbissä. On varmaan kiva ajella kun löytyy vetoja tasaisesti verrattuna repäisevään piikkiin. 16mm kaasari voi olla hiukan liian pieni, mutta saahan esim noita 17.5mm lorttoja suht edullisesti käytettynä. 19-21mm varmaan aika maksimi noille kuutioille?

Ei se kovin tasaisesti silti vedä, aika lailla just repäisee tuosta 8000 kierroksilta Käyrässä se ei kai näy niin selvästi, mutta ajossa tuntee selvästi että ensin vääntö on tasaista mutta juuri ennen piikkiä se heikkenee selvästi ja sen jälkeen lähtee. Auttoi muuten neulan nosto aika lailla siihen tehokuoppaan, nyt tuntuis jopa ajettavalta tuo tehoalue.

Itse asiassa 21 millinen lortto löytyisi joutilaana mutta siitä puuttuu liuta osia.. Ei se 21mm maksimi ole 50cc:lle, youtubessa jollakin hullulla on 50cc:n kanssa 32mm kaasari mutta tehoja onkin yli 20hp takaselta

21 millinenhän on viellä täysin kohtuullinen ja perusteltu. Kiinni vaan sanon mä.
Dokumentoi muuten muutos huolella Kiinnostaa kovin.

MItes teikäläisen pelistä löytyy pakoaukolta pinta-alaa ja paljokonko halkaisija laipalta? Ihan näin vaan mietin noita blairin suosituksia peräpillin kertoimeksi Bmepin suhteen. Niin pikkuselta se 14mm pilli vaikuttaa.

Ledinauha kirjoitti:ei näytä olevan samanlaista tehokuoppaa kuin Nevssonsin Derbissä.

Se on pienempi kunnolla lämmenneessä koneessa, mä lupaan

Mutta juu tasanen on käyrä. Siitä pisteet.

Portmap analyzerin mukaan pakoaukolla on suoraa pinta-alaa se 300mm2 mikä vastaa 19,5mm ympyrää. Pakokanavan halkaisija oli taas jotain 23-24mm, sitä en muuten edes avartanut yhtään. Turha poikkipinta-alan muutos lienee siinä, sais olla pienempi tuo pakokanava. Putken halkaisija alkupäästä on kans se 24mm.

Putken oon mitoittanu tekemälläni laskurilla joka perustuu mr.Overmarsin kaavaan(yllätys) ja olen lisännyt siihen itse moniosaisen diffin laskennan. Se antaa kyllä älyttömän pieniä arvoja peräpillille, itse asiassa tuohonkin putkeen alunperin piti olla 10mm loppurööri mutta en vissiin itsekään suostu uskomaan että se on hyvä kun rälläköin sen samantien "edes" 12 milliseksi Oon mä noita halkaisijoita pari kertaa kokeillut erilaisia(toisella putkella) eikä vaikutusta tuntunut liiemmälti olevan mihinkään. Mutta laskurin antama mehupillireikä on edelleen kokeilematta kummallakin putkella. Ei se kyllä huonosti nytkään kulje niin miksei se voiskin toimia.

No eipä tuo peräpilli enää niin pieneltä vaikuta. Itsellänihän on derbissä tuota kohtisuoraa pinta-alaa pakoaukolla tuplasti enempi, jos nyt ruvetaan kaluja vertaamaan.

Tiittasen tuntemuksillakin tuo peräpilli olisi pienimmilläänm 0.53 pakoputken alun halkaisijasta. Blairilla on sitten ne omat näkemyksensä.

Noissa Am6 läppäkoneissa käyttävät 19-26mm (26mm esim. Fantic) kaasuttimia ihan surutta. Huomaat eron 16mm lorttonin ja vaikkapa 20mm mikunin välillä selvästi. Kovin pirteämpi on mopo heti joka kierrosalueella.

Tehosuuttimet on nykyaikaa. Tais olla Kreidlerin luistiohjattu 50cc kone jossa dynon mukaan paras teho saatiin jopa 32mm kaasuttimella. Noh, ne on taas asia erikseen, mutta jos talous kestää niin uutta kaasutinta vaan. PWK:oot todettu hyviksi.

Noita 28mm PWK kopioitahan saa alle neljälläkympillä eBaysta. 21mm on sitten about 10€ kalliimpia. Lienee kuitenkin jonkunlainen ero esim. säätämisessä noilla kopioilla vrt. aito Keihin?

Vastataan edelliseen: minä en enää rahojani laita ns. Merkkikaasuttimiin, PWK oli varsin loistava keksintö. Heitin kiinni, soppeli P-suutin kehiin, neula kohdalleen ja toimuus hipoo täydellisyyttä.

Palezun käyrässä alkaa olemaan jo höyryveturiin verrattavaa sitkeyttä.

Palezu kirjoitti:Ainakin se 7hp on pakko saada rikki noilla kierroksilla. Ei tää tehon metsästys tosiaan helppoa oo, saa nähdä kauanko saa raapia päätä sen eteen

Nälkä kasvaa syödessä

Jos isompaa kaasutinta meinaat vaihtaa, niin siellä tulee läppäpuolella heti uusia rajotteita. Esim. Am6:sen stufferin pinta-ala ei tainnut riittää kuin 16mm kaasuttimelle. Sieltä imupuolelta sitä tehoa on kuitenkin odotettavissa.

Putken oon mitoittanu tekemälläni laskurilla joka perustuu mr.Overmarsin kaavaan(yllätys) ja olen lisännyt siihen itse moniosaisen diffin laskennan.

Blairin kaavojen mukaan diffi?

Oon mä noita halkaisijoita pari kertaa kokeillut erilaisia(toisella putkella) eikä vaikutusta tuntunut liiemmälti olevan mihinkään.

Siihen voi olla kaksi syytä. Joko peräpilli on joka kerta tolkuttomasti liian iso. Tai sitten putki/moottori ei toimi niin kuin sen kuuluisi toimia. Silloin peräpilliin pätee yleensä sääntö isompi=parempi.
Rehellisesti en minäkään persdynolla oo mitään selvää eroa huomannut "turboruuvia" pyörittämällä. Kyllä sen dynossa tai kiihdytysajassa pitäis näkyä. Tai ehkä en oo vaan uskaltanu vääntää ruuvia tarpeeks tiukalle...

Eikös tuon Öövermarssin pitänyt olla aika viisas/muutenkin perillä noista putkihommista? Koitin hänen kaavallaan pyöritellä putkea yhdessä SolidWorksin kanssa ja antoi 1-osaista diffiä se kaava. Eikös se oo jo kuitenkin aika vanhanaikainen systeemi se..?

1-osaista diffiähän se antaa. Ilmeisesti sillä saa paremman huipputehon, ja kaverin puheista päätellen vääntöaluetta ei tarvi putken avulla laajentaa kun se voidaan tehdä muilla keinoin (pakoaukonsäädin ja ohjelmoitava sytytysennakko). Tommonen ohjelmoitava cdi ois kyllä melko kova sana näihinkin, tuli joskus benellin kanssa huomattua kuinka paljon paremmin se väänsi tehoalueen alapuolella kun ennakkoa ruuvasi aikasemmalle.

Blairin kaavojen mukaan diffi?

Ei ole kun ihan oma kehitelmä. Ei siinä kyllä mitään erikoista ole, tein vaan jonkunlaisen jolla saa sen näyttämään "exponentiaaliselta".

Ei taida tullakkaan enää 16mm lorttoa kun tuli tuossa eilen tilattua kiinasta 19mm PHBG kopio, oli niin halpa etten voinut olla ostamatta Saa nähdä onko se sitten paska, ainakin samurain kiinasta tilattu kaasari oli hyvä.

Nälkä kasvaa syödessä

Näinpä, ei se tuo 7 heppaakaan varmasti sitten riitä mihinkään.. Oikeastaan kun asiaa alkaa tarkemmin miettimään niin ei tässä mopon virityksessä oo mitään järkeä, vaikka rahaa ja aikaa käyttäis kuinka niin tehoja ei siltikään saa likimainkaan riittävästi ainakaan 50cc pytyllä. En tiiä, kai se pitää aina joku harrastus olla

Vähän epäilen tuon yksiosaisen diffin parempaa tehonantoa. Ensinnäkin jo siksi että niitä ei liiemmälti enää nää vaikka vähän pakoaukonsäädintä vehkeissä olisikin ja toiseksi back to basicsinä tämmöinen kuva tiittasen opuksesta:

Näkeekö muuten kukaan muu tässä kuvassa mahdollista hiljaista arvellusta syyksi yhteen yksioisaisia diffejä koskevaan ilmiöön jota kukaan ei oikeen tunnu osaavan selittää?

Mutta siis tommonen pyörteily syönee turhaan pakopulssin voimaa.

E: ja sitten on sekin, että kumman saa paremmin hyötykäyttöön, yksiosaisen diffin monttumaisen paluuaalloon vai monioisaisen diffin enemmän tai vähemmän pitkän ja tasaisen imasun.

Onhan se hienoa sitten 2050 kertoilla mopopojille kun "minun mopossani oli silloin 2010-luvulla 10 heppaa takarenkaalta mikillä äänitettynä". Ja joillekin yli 50cc ei vain ole enää mopo.

Ja tuo Tiittasen kuva lienee kyllä oikeassa, mutta luin nopeasti tuon Overmarsin kirjoituksia ja jossain taisi vilahtaa että hän uskoo saavansa samat tehot yksiosaisellakin diffillä / ei olisi merkitystä virtauksiin.

nevssons kirjoitti:Vähän epäilen tuon yksiosaisen diffin parempaa tehonantoa. Ensinnäkin jo siksi että niitä ei liiemmälti enää nää vaikka vähän pakoaukonsäädintä vehkeissä olisikin ja toiseksi back to basicsinä tämmöinen kuva tiittasen opuksesta:

Näkeekö muuten kukaan muu tässä kuvassa mahdollista hiljaista arvellusta syyksi yhteen yksioisaisia diffejä koskevaan ilmiöön jota kukaan ei oikeen tunnu osaavan selittää?

Tässä nyt varmaan haet sitä, että miksi se aalto tuntuu heijastuvan aina 1/3 kohdalta? Voihan se olla, että tuolla pyörteilyllä on jotain osuutta asiaan, mutta mitä käy pyörteilylle kun diffin mittoja muuttaa? Ehkä tuohon piirrokseen on vaan sattunut hämäävä vaikutelma.

Mutta siis tommonen pyörteily syönee turhaan pakopulssin voimaa.

E: ja sitten on sekin, että kumman saa paremmin hyötykäyttöön, yksiosaisen diffin monttumaisen paluuaalloon vai monioisaisen diffin enemmän tai vähemmän pitkän ja tasaisen imasun.

Ei se pyörteile kun yksosasen diffin eteen laitetaan semmonen torvimainen "sovituspala".
Jos ajatellaan yhtä kierroslukua, niin kuin noissa pa-säätimellisissä voidaan ajatella, niin eihän tommosella pitkällä tasasella harvennusaallolla tee mitään. Mitä järkeä on imeä huuhteluaukoista jotka on kaks milliä auki? Hirveesti häviöitä, hyi!
Sen sijaan kun sylinteriin tuodaan monttumainen harvennusaalto AKK:n tuntumassa niin alkaa pelit soimaan
Summailkaa nyt vähän näitä crossiputkien mittoja ja koittakaa spekuloida niistä blairimainen diffi, ette onnistu.

Kawasaki kx 125 Pro Circuit: 40, 41, 43, 45, 47, 50, 56, 64, 74, 86, 98, 108, 115, 114, 102, 90, 78, 56, 32, 25
KTM 250 SX FMF: 40, 40, 40, 42, 44, 46, 48, 50, 54, 59, 67, 75, 82, 89, 97, 105, 111, 112, 109, 101, 89, 77, 64, 48, 33, 25

Sen sijaan ne noudattelee lähemmin tätä (Aprilian) putken muotoilua:http://www.pit-lane.biz/t117p920-gp125-all-that-you-wanted-to-know-on-aprilia-rsa-125-and-more-by-mr-jan-thiel-and-mr-frits-overmars-part-1-locked
Pitää varmaan olla rekisteröitynyt, että näkee

Hyvää tekstiä taas vaihteeksi

rossipoika kirjoitti:Tässä nyt varmaan haet sitä, että miksi se aalto tuntuu heijastuvan aina 1/3 kohdalta? Voihan se olla, että tuolla pyörteilyllä on jotain osuutta asiaan, mutta mitä käy pyörteilylle kun diffin mittoja muuttaa? Ehkä tuohon piirrokseen on vaan sattunut hämäävä vaikutelma.

Tätähän mä tässä pohdni, ei silleen että itse edes viitsisin asialla liiemmälti päätä vaivata, vaan sillä että Tiittanen joka on melko tarkka piirtäjä valitsi aika lailla tuon 1/3 kohdan suurimmalle leviämiselle. Se sai meikäläisen leikittelemään ajatuksella että joku mahdollinen piilomerkitys voisi löytyä

rossipoika kirjoitti:Ei se pyörteile kun yksosasen diffin eteen laitetaan semmonen torvimainen "sovituspala".

No prkl, miksi tämä ei edes ole käynyt mielessä tätä pohtiessa Pyöristelenhän mäkin putkista(putkesta)ni terävimmät kulmat pois.

Ledinauha kirjoitti: luin nopeasti tuon Overmarsin kirjoituksia ja jossain taisi vilahtaa että hän uskoo saavansa samat tehot yksiosaisellakin diffillä / ei olisi merkitystä virtauksiin.

Tässä valossa rupee vaikuttamaan että jätkällä on ihan syyt ja perusteet yksiosaisissa pysyä. Tulipahan nyt tämäkin aihe keskusteltua