2-Tahtisen Pakoputki

JariVV kirjoitti:Olettekos muuten huomanneet suorituskyvyssä eroja kun ensin testaa konetta tällasella suoralla putkella ja sitten kun se on väännetty mutkille paikalleen? Mihin alueisiin vaikuttanut ja miten jos jollakulla kokemusta?

Kokemusta on, mutta ei sitä oikein voi ennustaa, vaikka jossain simuissa kyllä on siihenkin työkalut. Wanha Kansa sanoo että vastakartio on kaikkein herkin muutoksille. Esimerkiksi, yhden viissatkun krossin kans kävi melko huonosti. Tein siihen putken ja se toimi ihan suorastaan helvetin hyvin, mutta kävi ilmi että putki ottaa kaarteissa maahan. Noissahan putki on vajaa puolitoista metriä pelkkää mutkaa. Sitten tein siihen uuden vastakartio-osan, joka taittui ylemmäksi, ja voila, sen jälkeen putki ei pelannut enää sinnepäinkään.

Nuo mopojen alakauttaset on onneks melko suoria, yks 90+ asteen mutka.

JariVV kirjoitti:Uudesta reed-läpällisestä stroukkimoottorista kuva uuden vastatehdyn vielä suorana olevan putken kanssa:



Olettekos muuten huomanneet suorituskyvyssä eroja kun ensin testaa konetta tällasella suoralla putkella ja sitten kun se on väännetty mutkille paikalleen? Mihin alueisiin vaikuttanut ja miten jos jollakulla kokemusta?

Hyvältä näyttää. Blairillako mitoitit tuubin vai millä? Tarviiko tuota putkea muuten muuttaa, tuollaisena suorana se toimisi myös keulimisen estäjänä...
Mulla ei ole kokemusta putken mutkistamisen vaikutuksesta, mutta Sarvihan heitti hyvän varoituksen sanan. Ja tuo Sarven vastakartiota koskeva kommentti pitänee ottaa erityisesti korvan taa ja välttää mahdollisuuksien mukaan putken muodon kanssa kikkailua.

Itse olen huomannut, että niin kauan kun lieriö ja vastakartio pysyvät suorina niin teho säilyy parhaiten. Eli että diffuusoria voi kääntää mutta sen jälkeen putken kääntämistä tulisi välttää viimeiseen asti. Tää on tosin vaan omaa mutuani.

Mutkautettu putki:

Hieno! Millä hitsasit? Ja joko kokeilit, muuttuiko toiminta suoraan putkeen verrattuna?

Migillä oon kaikki saumat soittanu kasaan. En oo kokeillu vielä miten hönkii.

37,7 kuutioisen koneen männän ensiliikkeet:

http://www.youtube.com/watch?v=TrIAsJr50mQ

No tuli kokeiltuu tehdä putki omaan uuteen mikroautooni. Moottorina Kawan KX500 vuodelta 1988. Motti tuli tehtyä läpi kokonaan ja patskarilla haen lisää kierroksia ja tehoa.

Tältä näyttää:

Aika "jyrkän" ja lyhyen näkönen putki 500 cc koneeseen. Tommosen odottas näkevänsä ennemmin kovakierroksisessa kisapiikissä.

Missä pitäs olla huipputehon kiekat, miten pelaa?

10t kohdille määritin huipputehon ja 75-85 heppaa olis tavoite. En ole vielä käynnistänyt tota.

Hyvä kun vastasit Sarvi. Mä tarttisin sun apuasi seuraavan putken suunnitteluun tälle samalle moottorille. Voiko saada puhelinnumeroa?

Laitappas vähän privaa noista suunnitelmistas niin katotaan. Periaatteessa sen verran eksoottinen projekti että voisin kiinnostuakkin.

Sarvi,

laitoin privaa.

Hmm... Mikroauton suorituskyvyltä edellytettävät ominaisuudet ja niiden vaikutus moottorilta vaadittavan käyttökelpoisen kierroslukukaistan leveyteen - teoria & käytäntö. Mielenkiintoista. Tehoreserviä tuollaisessa varmaan on aika lailla, mutta toisaalta yksipyttyistä viissatasta ei varmaan voi tai ainakaan kannata kierrättää ihan älyttömästi? Niin tai näin, laittakaa sitten ihmeessä jotain raporttia tuloksista ja pohdintaa aiheesta. Jos oikein hifistelisi eli aikoisi kisata ihan tosissaan, niin sitä varmaan saisi askarrella oman putkensa jokaiselle yksittäiselle radalle.

Olet oikeassa Nalle. Tarkoitus onkin lähteä hakemaan ensisijaisesti laaja-alaista putkea jonka vääntö- ja tehoalue osuisi mahdollisimman sopivaan ikkunaan tälle moottorille. Kyseessähän on motocross-moottoreiden kiistaton kuningas, joka on 1986-88 vuosimalli tästä moottorista. Tälle ei edelleenkään pärjää mikään nykymoottorikaan.

Oma tarkoitukseni on dynottaa oma putkeni ja edellinen vääntöputki mikä mulla on. Sekä dynottaa mahdollinen yhteistyöputki Sarvi-Perkeleen kanssa sikäli kun pääsemme yhteistyöstä ymmärrykseen ja sopimukseen hänen kanssaan.

Kyllä mä tänne sitten raportoin kun tuloksia on tarjolla käyrien kanssa.

Saiskohan tänne jotain keskustelun tynkää heräteltyä? Tuolla yleispuolella on jotkut ihmetellyt mitkä putken mitat vaikuttavat käyttöalueen laajuuteen yms. Mulla on mitat otettuna kolmesta crossiputkesta. Mitat ovat halkaisijoita 50mm välein.

Kawasaki kx 65 HGS: 30, 30, 30, 33, 36, 39, 43, 49, 59, 70, 81, 92, 93, 84, 71, 46, 21, 19
Kawasaki kx 125 Pro Circuit: 40, 41, 43, 45, 47, 50, 56, 64, 74, 86, 98, 108, 115, 114, 102, 90, 78, 56, 32, 25
KTM 250 SX FMF: 40, 40, 40, 42, 44, 46, 48, 50, 54, 59, 67, 75, 82, 89, 97, 105, 111, 112, 109, 101, 89, 77, 64, 48, 33, 25

Elikkä siis kyseessä on kolmen eri kokoluokan pyörät, joiden tehokäyrät ovat jokseenkin erilaiset. Jotain osviittaa:
http://www.scalvinipipes.com/ScalviniDyno-KX65.html
http://stwww.dirtrider.com/wp-content/blogs.dir/15/files/16605/8641253.jpg
http://www.motot.net/galleria/kuvat/kayttaja/7/65914/vanhajauusikppyr.jpg

Kun näitä mittoja pyörittelee, niin huomataan, että kx 65:n putkessa diffuuseri osion jyrkimmät kulmat sijoittuvat paljon etäämmälle putkessa kuin muissa. Toisin sanoen torvivakio on suurempi. Kyseisessä pelissä ei ole pakoaukonsäädintä toisin kuin isommissa vehkeissä. Suuremmalla torvivakiolla on kait saatu parempi vääntö ennen huipputehoa, eli levitettyä tehokaistaa alaspäin.
Mielenkiintoista olisi päästä vertaamaan saman kokoluokan pyöriä, ilman säädintä ja säätimen kanssa. Yamaha yz 85:ssa ei ole pa-säädintä kun taas muissa saman kokoisissa on. Pakoputketkin ovat aika erilaiset:
Kiva olisi saada oikeat mitat, mutta kyllähän jo silmämääräisesti huomaa exponentiaalisemman diffin. Ja olisiko tuo yz:n putki lyhyempikin?
Vastakartio näyttää olevan jyrkempi laitteissa joissa pa-säädintä ei ole. Olisiko syynä tähän se, että yritetään kompensoida tehovajetta joka suuremmasta torvivakiosta aiheutuu. Tehokäyrissä jyrkkä vastakartio näkyy tehon nopealla notkahtamisella huipputehon jälkeen; piikki ja puolikas sinnittelee vielä 1500rpm elossa huipputehon jälkeen.

Jotakin erittäin karkeita ja yleistettyjä päätelmiä putken mitoituksesta:
-suurempi torvivakio venyttää tehokaistaa alaspäin
-loivempi vastakartio venyttää tehokaistaa ylöspäin ja tasoittaa koko käyrää
-suurempi torvivakio vaatii lyhyemmän viritetyn pituuden antaakseen huipputehon samoilla kierroksilla
-suurempaa torvivakiota käytettäessä olisi syytä lisätä myös putken maksimi halkaisijaa jos tavoitellaan samaa huipputehoa (jossain suhteessa ja johonkin rajaan saakka)
-pakoputken maksimi halkaisija on myös jollain tavalla sidoksissa bmeppiin ja pakopulssin voimakkuuteen