Tehonmittaus ja sen eri menetelmät

Hyvän näköstä hommaa
Minäki kävin eilen pyöräyttämässä kumit rumpuun. Se pitää vielä paistaa ja sorvata. Laitan kuvia varmaan ens viikonloppuna.

Mitäs oot ajatellu erektioniikka puolelle? Mitä softaa käytät?
Mä tallennan rullan kierrosnopeutta hall-anturilla ja moottorin kierroslukua induktiivisesti. Rullan kanava on jo valmiina ja moottorin ihan hyvässä vaiheessa. Molemmat kanavat syöttää 0,5 voltin kanttiaaltoa.
Nämä sitten 3,5 millin plugista äänikortille tai erilliseen tallentimeen. Ainakin alkuun kun tarkotus on käyttää GSF dynoa.

Kiitosta vaan.

Nuista sähköjutuista mä en suoraansanottuna tajua paljoakaan. Softaksi olisi tulossa se GSF Dyno, ja rullan nopeutta haistelee auton kampuralta napattu xx-2 triggeripyörä ja induktiivinen anturi. Moottorin pyörimisnopeus arvotaan joko rullan nopeudesta laskemalla, tai sitten tulpanjohdon ympärille käärityn piuhan avulla. Tuo triggeripyörä tosin voi tuottaa ongelmia, kun tasaisella pyörimisnopeudella signaali ei olekaan tasainen kahden tyhjän hampaan takia. Ei taida GSF sitä oikein tajuta.

Vaihtoehdoiksi taitaa jäädä kahden hampaan lisäys tyhjään kohtaan, tai joku koodinpätkä, joka manipuloi äänitiedoston sellaiseksi, että kahden pulssin Δt<αMax tai muuten "tyhjään" kohtaan lisätään ennen ja jälkeen olevien signaalien Δt arvoista lasketut t1 ja t2 arvot oletuksella Δα=0. Lienee tosin helpompaa täyttöhitsata ne pari hammasta lisää, kun ei sitä sijaintitietoa oikein tarvitse. Tiedä sitten mitä ongelmia tuo kierrosluvun mukana kasvava singnaalijännite aiheuttaa (näin mulle on ainakin sanottu). Signaalit ois tarkotus imasta koneeseen 2-kanavaisella RCA->3,5mm piuhalla, jahka tietää mitä sinne väliin pitää laitella. Tuo anturi pitää varmaan kytkeä johonkin omaan virtalähteeseensä myöskin...

Miks sulla muuten tulee se kumipinnoite siihen rullaan? Ei muissa dynoissa ainakaan näy moisia olevan, vaikka pyörityspinnan halkaisija on kutakuinkin samaa luokkaa. Vai onko tarkotuksena saada paremmin pitoja etenkin karkeille nappuloille?

Ainiin. Maalit on jo pinnassa.
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 803155.jpg
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 99c72c.jpg
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... b93fb9.jpg

Onko se anturikin siitä autosta? Aika iso näytteenottotaajuus saa olla kun triggeripyörä noin monihampaiselta näyttää? Ainakin jos haluaa kovaa pyörittää.

Mulla on virtalähteenä 12 voltin akku. Anturi toimii sillä ja sen jälkeen simppeli jännitteenjako. Samallainen mikä esitellään siellä GSF:n sivuilla.
Moottorin kierrosluvun haistelun elektroniikka onkin vähän monimutkaisempi. Tulpanjohdon kieritetyn langan sijaan ajattelin käyttää sellaista anturia, joita esim. ajoituslampuissa käytetään. Siitä sitten tyristorilla, ne555 ajastinpiirillä ja muutamalla muulla komponentilla saadaan 5 voltin kanttiaaltoa, joka pitää viedä taas jännitteenjaon kautta RCA:lle tms. Ja kun ajastinpiiri syö viittä volttia, niin se pitää akulta tiputtaa regulaattorilla.

Pitoahan se kumi lisää ja vierintävastusta siinä samassa... Ykkösprioriteettina oli lisätä rummun halkasijaa, joka taas vähentää vierintävastusta. Enpä oo laiskuuttani jaksanu laskea mikä se näiden summa loppupeleissä on. Suurempi halkasija sallii renkaalle kovemman pyörintänopeuden ja tippuu siinä samassa dynoakselin pyörintänopeuskin siedettävämmäksi. Jos se kumipinta on perseestä, niin mä vulkanoin jonkun teräskuoren vielä siihen päälle.

Anturikin on autosta joo, joku kolmipiuhainen muistaakseni. Internetin mukaan tuo pyörä ois 60-2 jaolla, joten jotain tuhannen pulssia siinä sekunissa tulisi. Tuleeko koneella nauhoittaessa jo 1000Hz liian korkeaksi taajuudeksi? Luulisi ainakin ettei se olisi missään määrin liikaa nykyajan laskentatehoille, tai mistäs minä tiedän. Ainakin Samaran ECU kykeni käsittelemään tuon tietovirran jollain tasolla.

Tuon GSF:n sivuilla olevan kytkentäkaavion vielä tajusin, mutta nuo ajastinpiirit sun muut meneekin jo ihan yli hilseen. Taidan ulkoistaa tuon moottorin kierrosluvun mittauksen jollekin muulle, ellen keksi jotain riittävän luotettavaa ja simppeliä siihen.

Miten paksu se kumikerros oikein on, jos sillä haetaan jo merkittävää vaikutusta rullan halkaisijaan? Ainakin näppituntumalla arvelisin, että kaikistellen se vierintävastus kasvaa, toki riippuen aika pitkälti minkälaista kumia siihen pintaan on vulkanoitu. Kulumiskestävyys, muodonmuutokset ja lämpeneminen myös vähän mietityttää. Tuleeko sulla muuten mitään jarrua tuohon, millä saa edes rullan pysäytettyä? Mopon rumpujarrut kun palaa ainakin hetkessä loppuun.

Huomenna näkee mikä on se suurin mahdollinen mitta, jolla rumpu tulee tasaiseksi. Johonkin reiluun 300mm:iin se asettuu kumikerroksen ollessa about 3cm.
Luonnonkumia (NR) mä siihen laitoin. Kovuus~60sha, eli suurin piirtein auton renkaan luokkaa. Eihän se yhtä paljoo myöten anna ku ei oo ilmaa sisällä. Kilometrejä ei varmaan kerry kovin kovaa tahtia, niin ei se kuluminen ehkä haittaa. Välillä pitää toki tarkistella rullan kehämittaa. Vähän ajatusta, mitä suurempi halkasija ja parempi pito rullassa edesauttaa:
http://www.land-and-sea.com/dyno-tech-talk/dyno_hp_limits.htm
http://www.land-and-sea.com/dyno-tech-talk/roll_diameter.htm

On mulla siihen akselin toiseen päähän tehty jo valmius jonkinmoisen jarrulevyn kiinnittämiselle. Joku pärrän levyjarru olis, mutta pitää varmaan haalia auton jarrut

300 millinen siitä rummusta nyt tuli:

Tässä näkyy mun triggeripyörä, 12 reikänen:

Kolmas viesti putkeen, liekö kiinnostaa enää ketään...
Sain dynon elektroniikan valmiiksi:

Ajoituslampun induktiivisella anturilla piiri syötti outputtiin törkeitä kahden voltin piikkejä, eikä aalto muutenkaan mitään kanttia ollut. Tein sitten pyykkipojasta kapasitiivisen anturin jolla jännitepiikit poistuivat. Ei sieltä kyllä vieläkään huippuluokan kanttiaaltoa tule. GSF:lle näyttää kuitenkin olevan aivan riittävän siistiä, joten saa olla.
Ehkä induktiivinen anturi toimis paremmin kun sen kytkis sytytyspuolalle menevään johtoon.

Miten jos löis väliin komparaattorin, eiks sillä saa aika nätisti kanttiaaltoa ulos ja jännitetasonki viilattua sopivaksi?

rossipoika kirjoitti:Ehkä induktiivinen anturi toimis paremmin kun sen kytkis sytytyspuolalle menevään johtoon.

Pistä se erottaen optoerottimella niin se toimii pelkkänä ohjaavana komponenttina tulpanjohdossakin. On paljon helpompi puskee pc:lle sisään esim reguloitua jännitettä.

Kyllähän täällä vielä mielenkiinnolla seuraillaan. Kumipinnasta tuli yllättävän siisti ja sähkötkin näyttää jo niin monimutkaisilta, että pakkohan niiden on toimia.

Täälläkin päin on edistystä havaittavissa. Kaikki pyörivät massat on mallinnettu 0,1mm tarkkuudella Inventorilla, helpoin tapa mitata inertiat vähintäänkin riittävän tarkasti. Tuloksena 4,77kg/m^2. Rullista painavampi on jo tasapainotettu jotakuinkin gramman tarkkuuteen ulkokehältä, kevyempikin on jo aika lähellä valmista.

Vanhasta muuntajasta löyty optoerotin, mutta motivaatio ei riittäny sen pidemmälle. Olkoon sähköt tuossa mallissa ainakin siihen asti, että mittaamaan pääsee.

Tuo kumipinta ei kyllä oo ollenkaan siisti. Jos olis jaksanu panostaa ja jäähdyttää rumpua ennen sorvausta, niin ei olis röpeltäny. Kovemmista kumeista saa ihan kiiltäviä tehtyä.

Mikä on Inventori? Onko sulla niin herkkä tasapainotuspukki, että noin tarkalle saa vai onko käytössä joku hienompi menetelmä?

Autocad Inventor, semmonen CAD-ohjelma kuten Solidworks, Catia, Solid Edge jne. Opiskelijalisenssillä ilmainen täysversio (kuvissa tosin watermarkit), kaupallisena maksanee jotain 5000€. Painopisteiden, hitausmomenttien ja massojen määrittely tapahtuu itsekseen mallinnettaessa. CFD simulointi ja kaikenlaisten rasitusten simulointikin onnistuu, jahka niistä jotain vaan tajuaa.

Tasapainotusta varten oli neljästä 6204:stä väsätty tasapainotuspukki, mutta pyörivätkin rasituksen alla huonommin kuin nuo dynoon tulevat laakerit. Menetelmä oli seuraava: Pyöräytys myötäpäivään->merkki ylimpään kohtaan->pyöräytys vastapäivään->taas merkkiä, toistetaan tarpeeksi kauan ja tulkitaan merkeistä minne teipataan painoja, taas pyörittelyä, merkkejä ja painoja. Kun merkit jakautuvat tasaisen epätasaisesti niin tasapaino on riittävä. M6 rikan painolla sai jo merkit painottumaan tiettyyn kohtaan, eli riittävän tasainen lienee kun merkit on satunnaisia.

Meikäläisen projektista otettiin jo ensimmäiset käppyrät pihalle. Voimanlähteenä oli hieman piristetty Helkama AX. Rullan ympärille olen saanut rungon jokseenkin valmiiksi, mutta tekemistä on vielä paljon. Eikä peräkärrykään välttämättä ole se lopullinen vaihtoehto "pyörätelineeksi".

Hyvin tuntu pelaavan. Ei täristänyt, vatkannut tai sutinut yhtään. Axun soikea takarengas kyllä hieman pompotti... Ei hajonnut tietokonekkaan vaikka suoraan koneeseen plugin työnsin. Kiinalaisessa ulkoisessa äänikortissa oli kait jotain vikaa, niin ei voinut sitä käyttää varmistimena.

Kakkosvaihteella kiihdytys kesti noin 20s huippujen ollessa 45km/h. Huipputehoja lupaili 2,5kw. Hitausmomentti yms. ovat kyllä aika pikaisia arvioita joita tulen tarkentamaan tulevaisuudessa.

video: https://www.youtube.com/watch?v=ldYnfnzQdHM&feature=youtu.be

Onnittelut ekasta käppyrästä.

Uskalsitko antaa yhtään enempää vauhtia, vai rakenteletko ensin jotain suojaa ainakin isomman kiekon ympärille? Minkälainen elektromystiikka siinä nyt on tarkalleen ottaen kiinni, jos vain viitsit valottaa?

Ja seuraavaan penkitykseen sitten jotain vähän kisasempaa vehjestä mukaan, eiks jeh.

Kiitoksia

Kokeilin mä kolmosella ja nelosellaki pyörittää, mutta en juuri kovempaa. Vieressä hääräilijöitä pelotti liikaa. Isojen kiekkojen (tässähän on mahdollisuus muuttaa inertiaa) ympärille pitänee joo jotain teräslevyä vääntää. Ja tuo runkopukki pitäs kiinnittää johonkin esim. tuohon kärryyn. Nyt se pysyi maassa omalla painollaan. Mopedin kiinnityskin pitää kehitellä järkeväksi.

Laskeskelinpa muuten, että jos levypinkan ulkokehällä on 20g epätasapainoa niin rullalla voi ajaa 500km/h ennen kuin akseliin kohdistuu yhtä suuri voima mitä keskiverto piikkisessä koneessa tulee männäntapille... Turvallista?

Elektroniikka: "Ääni" menee koneelle mikki liitännästä. Rightista tais olla rumpu ja leftistä moottori. Virtalähteenä 12V akku.
Rmmun kierrosluku on helpompi (välitykset tietäen tällä pääsee jo (jotain) mittaamaan). Eli induktiivinen anturi (12V) josta lähtee kolme johtoa. Kaksi käyttöjännitteelle (+ ja -). Kolmas on ulostuleva jännite, myös kaksitoista volttia. Googlaamalla anturin speksejä löytänee ehkä mikä on mikäkin. Ulostuleva/kolmas johto jännite liitetään GSF dynon sivuilla olevan Line in kaavion + napaan. Kaavion - napa kytketään samaan paikkaan induktiivisen anturin käyttöjännitteen - johdon kanssa eli 12V jännitelähteen - napaan. Kaavion line in navoista toinen 3,5mm plugin maapiuhaan ja toinen rightiin tai leftiin. Ja siinä se!

Moottorin kierrosluku on vaikeampi, enkä sitä jaksa yhtä juurta jaksaen tänne foorumille kirjoittaa. Mutta eteenpäin pääsee kun tekee jonkun tämän sivun kytkennöistä:http://www.sportdevices.com/rpm_readings/index.htm.
Mulla on periaatteessa aikalailla toi uppgreidattu versio ja liittimistä vaihtamalla saa valita induktiivisen tai kapasitiivisen anturin. Kapasitiivisen anturin tein pyykkipojasta ja induktiivinen on ajotuslampusta.
Nyt kannattaa huomata, että ton sivun piirit syö viittä volttia, jonka saat laittamalla regulaattorin (7805). Googlaamalla löytyy regun kytkiksiä. Tarviit ehkä pari konkkaa. Sen jälkeen toi sport devicen piirin out laitetaan taas tommoseen GSF dynon sivuilla olevaan line in kaavion mukaseen piiriin. Vastuksien koko pitää vain vaihtaa koska nyt tiputetaan 5->0,5 eikä 12->0,5. Vastuksien koossa pitää vielä huomioida, että ne555 piirin läpi menis sopivasti virtaa. En nyt muista ulkoa mun vastuksia, mutta voin ne tarkistaa jos homma siihen kaatuu.

Siitä sen pitäs lähtee jo selkenemään kun jaksaa hieman googlailla ja pohdiskella asiaa. Voin ehkä sitten osata paremmin vastata johonkin pikku kysymyksiin jotka tulevat eteen. Näin äkkiseltään mahdotonta selittää koko piiriä alusta loppuun. Olis ehkä pitäny schemat piirtää...

Ja seuraavaan penkitykseen sitten jotain vähän kisasempaa vehjestä mukaan, eiks jeh.

Oli siihen jo tonninen ninja tyrkyllä...