Yleinen Pro-virittäminen

tuo v-force on muuten aika näppärä idea. Minkäköhän takia kukaan ei ole tajunnut laittaa läppäventiiliä nurinkurin, eli että läpät aukeavat keskelle sen sijaan, että ne aukeavat kanavan seinämiä kohden?

MänTä kirjoitti:Onkohan jossain laskuria, jolla saisi selville oikean värähtelytaajuuden maksimikierroksille, sekä tietyn tyyppisestä materiaalista valmistetun läpän paksuudelle?

Blairin ohjelma Program 6.4 (.exe), nimeltään Reed Valve Design. Hakukoneella pitäisi löytyä jostain päin maailmanlaajuista verkkoa. Macdizzyn kommentit ohjelmasta täällä: http://macdizzy.com/19893hopup.htm

Tulipas tuossa kaverin kanssa puhetta derbin viriseteistä, ja heräsi sen pohjalta kysymys: Kireät Derbit ja mikroautot kiertää sen 18k rpm, ellei enemmänkin. Kysymys kuuluukin: Miten nuo moottorit eroaa normaaleista 12k rpm kiertävistä koneista. Tai oikeastaan, lisääntyykö aika-alat samassa suhteessa vai otetaanko teho ja kierrokset irti muilla keinoin? Tuntuu ettei mitään 215 asteisia pakoja enää kärsi tehdä, rupeaa hyötysuhteet ja muut tippumaan niin alas ettei kierrosten nostosta ole enää hyötyä.

Ainahan kierrostennosto pienentää hyötysuhdetta, kasvaneiden kitkavoimien yms.seurauksena.

Sitä voimaa kun on vaan hankala saada näin pienistä koneista muuten kuin kierroksilla irti, tehollisen keskipaineen nostossakin tulee aika pian rajat vastaan, jopa isommilla korporaatiolla kuiten kisatallit yms.

Asia tiedossa, mutta kyselinkin lähinnä niitä muutoksia, mitä tarvitaan että kone rupeaa toimimaan noilla kierroksilla. Ja eroja normi/vakiomoottoreihin. Vai onko siinä vain klassinen "viilaa pytystä huuhteluita sentti ylöspäin" keino?

Tume34 kirjoitti:Ainahan kierrostennosto pienentää hyötysuhdetta, kasvaneiden kitkavoimien yms.seurauksena.

Sitä voimaa kun on vaan hankala saada näin pienistä koneista muuten kuin kierroksilla irti, tehollisen keskipaineen nostossakin tulee aika pian rajat vastaan, jopa isommilla korporaatiolla kuiten kisatallit yms.

Betaversio kirjoitti:Asia tiedossa, mutta kyselinkin lähinnä niitä muutoksia, mitä tarvitaan että kone rupeaa toimimaan noilla kierroksilla. Ja eroja normi/vakiomoottoreihin. Vai onko siinä vain klassinen "viilaa pytystä huuhteluita sentti ylöspäin" keino?

Aukon tehollinen korkeushan ne kierrokset määrittää.

Sora00 kirjoitti:Aukon tehollinen korkeushan ne kierrokset määrittää.

Tehollinen korkeushan muuttuu siinä samalla?

Betaversio kirjoitti:

Sora00 kirjoitti:Aukon tehollinen korkeushan ne kierrokset määrittää.

Tehollinen korkeushan muuttuu siinä samalla?

"Ja eroja normi/vakiomoottoreihin".

Ymmärrät kait ajatuksen että korkeampi aukko toimii korkeammilla kierroksilla? Joten tässäkin tapauksessa aukot ovat vain korkeampia mitä vakiomoottoreissa. Tietenkin viimeistely on parempaa mitä jossain halvemmissa pytyissä, mutta luultavasti juuri tällä kuvaamallasi tavalla "sentti ylöspäin" pytyt on toteutettu.

Sora00 kirjoitti:

Betaversio kirjoitti:

Sora00 kirjoitti:Aukon tehollinen korkeushan ne kierrokset määrittää.

Tehollinen korkeushan muuttuu siinä samalla?

"Ja eroja normi/vakiomoottoreihin".

Ymmärrät kait ajatuksen että korkeampi aukko toimii korkeammilla kierroksilla? Joten tässäkin tapauksessa aukot ovat vain korkeampia mitä vakiomoottoreissa. Tietenkin viimeistely on parempaa mitä jossain halvemmissa pytyissä, mutta luultavasti juuri tällä kuvaamallasi tavalla "sentti ylöspäin" pytyt on toteutettu.

Ei niitä silti ihan lineaarisesti "sentti ylöspäin" vedellä. Ja eikös Tiittanenkin ollut sitä mieltä, ettei juuri pidä asteisiin perustuvasta aukkojen laskennoista, aika-alathan ne merkkaa.

Kyllähän ne aika-alat merkkaa, mutta tosiasiallisesti samanluontoset koneet kyllä menee asteiltaan suorastaan hämmästyttävän lähelle toisiaan. Ja kun aukkoja ei määräänsä leveämmäksi voi viilata, on lähdettävä korkeutta kasvattamaan jos huipputehoa siirretään ylöspäin. Siinähän se pelikenttä tulee määritettyä.

Esim nuo 100 cc mikroautothan on melko mielenkiintoisia, suora veto, eli yks vaihde, ja silti ne vetää kohtuullisen hyvin kurvistakin ulos, ja kierroskaista jatkuu sinne 18-20 000 rpm. Eikä ne aukot niissä kovin ihmeelliset ole. Että eiköhän se paljon putkella pelata tuo homma siihen malliin mitä se on.

Okei, tuossa tuli se mitä mietinkin, että mikä on aukkojen osuus asiaan ja mitä otetaan irti muilla keinoin. Noh, nyt on sekin asia selvä.

Ps. "Sentti ylöspäin" oli tuollainen yleistys minkä tarkoituksena oli selventää kysymystä.

Tuli tänään pähkäiltyä tällaista asiaa, että kun kaikissa kierroslukumittareissa on punaraja varoittamassa ylikierroksista, niin miten nämä ''ylikierrokset'' määritellään? Onko se raja, jossa osien esim. murtolujuudet tulevat vastaan? Entä kummalla iskusuhteella tämä raja tulee aikaisemmin vastaan, lyhytiskuisella vai pitkäiskuisella?

vezcu kirjoitti:...Onko se raja, jossa osien esim. murtolujuudet tulevat vastaan?...

Ei. Jos näin olisi, palaset lentelisi.
Ylikierrosalueella osien käyttöikä laskee reippaasti siitä, minkä vaatimustason valmistaja on sille määritellyt. Tietenkin murtolujuus ylittyy sitten jossain vaiheessa kierroksia lisättäessä, mutta ei varsinaisesti vielä ns. "punarajalla".

Ylikierrosalue on tehtaan tekemien kestävyystestien perusteella mittariin lätkäisty. Se ei määräydy pelkästään osien lujuudesta, vaan voitelulla ja lämpötilallakin on tässä merkityksensä.
Siten ei voi oikein perusteella että jokin iskusuhde olisi toista parempi tai sitä huonompi.

-Zone- kirjoitti:

vezcu kirjoitti:...Onko se raja, jossa osien esim. murtolujuudet tulevat vastaan?...

Ei. Jos näin olisi, palaset lentelisi.
Ylikierrosalueella osien käyttöikä laskee reippaasti siitä, minkä vaatimustason valmistaja on sille määritellyt. Tietenkin murtolujuus ylittyy sitten jossain vaiheessa kierroksia lisättäessä, mutta ei varsinaisesti vielä ns. "punarajalla".

Ylikierrosalue on tehtaan tekemien kestävyystestien perusteella mittariin lätkäisty. Se ei määräydy pelkästään osien lujuudesta, vaan voitelulla ja lämpötilallakin on tässä merkityksensä.
Siten ei voi oikein perusteella että jokin iskusuhde olisi toista parempi tai sitä huonompi.

Arvelisin että jos
1. huipputeho tulee koneella x vaikka 9000 rpm kohdalla
2. kone tuottaa mukavasti tehoa vaikka 10 000 rpm saakka
3. 10 000 rpm jälkeen tehokäyrä sukeltaa jyrkästi alas
4. moottori ei 10 000 rpm kohdalla joudu vielä kohtuuttomalle rasitukselle

...niin punaraja vetäistään 10 000 rpm kohdalle. Näin vedetään raja käyttökelpoisten ylikierrosten ja tarpeettoman/kuluttavan koneen huudattamisen välille.

En ehkä ymmärtänyt iskusuhdetta koskevaa kysymystä oikein, mutta kahdesta "samanlaisesta" ja samalla iskutilavuudella olevasta koneesta lyhytiskuinen (isompi iskusuhde) sietää enempi kierroksia. Eli punaraja voi olla koneen (tai ainakin männän) keston kannalta silloin ylempänä.

niin männän keskinopeushan määrittelee keston sävelet. Punaraja määritellään juurikin siihen kohtaan, missä ei enään kannata vinguttaa kulun parantamiseksi, vaan vaihtaa pykälää isompaa pesään. Poikkeuksiakin toki on, esim vanha nelivenasysteemillä varustetussa CB hondassa on punaraja ihan "väärässä paikkaa", kulkua kun riittäisi ylikin ja varsinkin käytettävyys kovaa ajettaessa hyötyisi ylikierroksista, mutta kone ei tosissaan tykkää punarajan ylittämisestä. Venttiilikoneisto ei pysy oikeen mukana ja vahingoittuu.