Moottorin alakerta

Etkös sinä ollut tekemässä RM80:n pytystä sitä? Mites se mieli niin muuttuu?

Btw, laskin joskus, että jotta 49mm porauksella iskutilavuus olis alle 55cc, iskunpituuden pitäisi olla alle 30mm.

Eri variaatoiden kokeileminen on P+ pytyillä halpaa kuin mikä, eikai nyt rm sylinteriä mäntää kukaan sellaiseen voi uhrata, vasta lopulliseen kappaleeseen, mitä käsitit väärin?
En ole vielä ehtinyt perehtyä niin paljon että olisin muutaman minuutin laskea, mutta tosi on että tuohon iskunpituuden liialliseen lyhyyteen homma voi kaatua.

Kehoitetaanhan useassa oppaassa hitsaamaan alin rengasura umpeen tigillä. Homma vaatii oikein seostetun lisäaineen joka täsmää valua. Olikohan noissa valumännissä piitä, magnesiumia ja mitä vielä? Joku varmaan tietää senkin. Alumiini on siinä suhteessa mukava metalli, että se on niin löysää kökköä. Tuo suoraksi sorvaaminen vähän ihmetyttää, mutta ei kait se haittaa jos itse männän kylkiin ei kosketa. Paras olisi tietenkin, että mäntä pysyisi ryhdissään. Hitsatessa männän voisikin siis puristaa johonkin jigiin jolloin mäntä ahistaa kyljistään jigiin ja mahdollisesti kieroumat vältettäisiin suurelta osin.

Alumiinilla ei pitäisi mitään suurempia lamellirepeämiä jne tapahtua, kun kerta koko mäntä käy kuumana hitsattaessa.

tarkoitin suoraksi sorvaamisella lähinnä männänrenkaan yläpuolella olevaa aluetta ja mahdollisesti muuttunutta männänrengasuraa.
Ennen hitsaustahan mäntä (tai lohko tms. alumiini kappale) täytyy lämmittää esim kaasulla todella kuumaksi.
Päästö uunissa voisi tehdä sen jäähdytyksen sitten pikkuhiljaa.

Tuli tässä mietityksi että kestääköhän tälläinen okinoin kiertokanki, kun siihen tekee ne voitelu urat? onko kukaan kokeillut vastaavaa, jos on niin kertokaa kokemuksia niin mietitään että kannattaako näin tehdä.

Olisi todennäköisesti mahdollista tehdä kampiakseli cnc-työstönä. Suikan mottiinhan se täytyisi mitoittaa, muttei tietenkään samalla iskulla kuin pv.

Materiaaleista enemmän tietävät osaavat sanoa millaisesta aineesta se olisi järkevin tehdä. Kuinka käsittelisin laakerikaulat? Entäpäs tasapainotus? ja muita tekiöitä..

Eikö nuo kammet ole jotain valutavaraa alunperin. Kova teräs käy varmaan hyvin, täytyy olla sitkeää eli lisäaineistettu teräs ei olisi huono juttu. Maksaa varmaan mansikoita.

voiskohan käydä esim kuorma autojen ym perä akselit ? , ne vois ihan hyvää raakaainetta olla , ite tein tänään sellasesta 80mm akselista yhen avarrustyökalun jyrsimeen , luulen että ois ihan hyvää oon aika varma että on sitkeempää ja kestävämpää , kokeile vaikka samalla tehdä useasta eri raakaaineesta kun kerran cnc teet

Nythän liikutaan jo legendojen jalanjäljissä. Nimittäin, ei sen enempää eikä vähempää kuin Burt Munro itse tapasi viilata kiertarinsa vanhoista akseleista!!

Siinä tulikin päivän historiatrivia...

julpero kirjoitti:voiskohan käydä esim kuorma autojen ym perä akselit ?

sape kirjoitti:Olisi todennäköisesti mahdollista tehdä kampiakseli cnc-työstönä. Suikan mottiinhan se täytyisi mitoittaa, muttei tietenkään samalla iskulla kuin pv.

Materiaaleista enemmän tietävät osaavat sanoa millaisesta aineesta se olisi järkevin tehdä. Kuinka käsittelisin laakerikaulat? Entäpäs tasapainotus? ja muita tekiöitä..

Paras suomesta saatava vaihtoehto siihen hommaan on SFS-EN standardin mukainen 34CrNiMo6 nuorrutusteräs jossa 500 c päästölämpötilalla ja öljysammutuksella saa jo itsessään laakeripintoihin tarpeellisen kovuuden. Murtolujuus ja murtovenymä arvot on erittäin hyvät ja materiaalille tulee 90 millisenä pätkänä ja 200 pitkänä jotakuinki 70-80 euroa. Vastaus on tietysti vuosisadan myöhässä mutta laitan kuitenkin tiedon tänne muille kammensorvaajille.

Olettekos sovitellut pv:n kampuran päähän toista vauhtipyörää, esim kasikymppi rosseista? Virtapuolta pitäisi vähän päivitellä.. muistelin että 80-luvun 80cc yz:ssä kartio taisi olla samanmoinen. Passeli aluslevy oliskin sitten vain sovittelukysymys.

Pikku hifistelynä vielä ajattelin vaihtaa mg-puolen runkolaakerin "rullamalliksi". Muuta hyötyä ei taida olla kuin pidempi käyttöikä ja sekin sinällään tässä hommassa on melko merkityksetöntä. Malli 204 / ET NJ , mitat vastaa 6204 laakeria. Rullalaakereista voipi ajankuluksi lueskella http://www.schaeffler.fi/content.schaef ... h_cage.jsp

sape kirjoitti:Olettekos sovitellut pv:n kampuran päähän toista vauhtipyörää, esim kasikymppi rosseista? Virtapuolta pitäisi vähän päivitellä.. muistelin että 80-luvun 80cc yz:ssä kartio taisi olla samanmoinen. Passeli aluslevy oliskin sitten vain sovittelukysymys.

Pikku hifistelynä vielä ajattelin vaihtaa mg-puolen runkolaakerin "rullamalliksi". Muuta hyötyä ei taida olla kuin pidempi käyttöikä ja sekin sinällään tässä hommassa on melko merkityksetöntä. Malli 204 / ET NJ , mitat vastaa 6204 laakeria. Rullalaakereista voipi ajankuluksi lueskella http://www.schaeffler.fi/content.schaef ... h_cage.jsp

Iikalla ja kumppaneilla on kx60/kx80 innerotori sähköt kilpamopossaan, meni kuulemma aivan bolt on.

Tossa kun noita erilaisia moottoreita purkanut ja kasannut.. tai viritellyt/viilaillut, niin on välillä tullut ihmeteltyä, että mistä johtuu noiden uusenduroiden (AM6/Rabasa) moottoreiden läppäkanavan suuntaus?
Eli läppäkanavalta tuleva polttoaine-ilmaseos ohjataan kampikammion kautta huuhtelukanaviin.. en ole oikein sisäistänyt sitä, että miten tuollaiseen on päädytty?
Onko se todettu jollain tapaa paremmaksi tehon tai polttoainetalouden puolesta?

Sitten kun vertailee nykyaikaiseen crossiin läppäkanavaa ja kampikammiota, niin huomaa melkoisen eron Honda CR250

EBS050 lohko / muokattu | tässä kuva miun muokkaamasta lohkosta..
Läppäkanavan muokkasin ohjaamaan polttoaine-ilmaseoksen suoraan huuhtelukanaviin.

Oletan, että näin on mahdollista saada parempi teho, koska imuvaiheessa polttoaine-ilmaseos pääsee nopeammin huuhtelukanaviin läpiltä/läppäkanavasta.
Toisaalta joku viisaampi mies joskus kertoi, että polttoaine-ilmaseos on jo huuhtelukanavissa ennen imuvaihetta.
Tällä myöskin perusteli huuhtelulähtöjen ja sylinterin huuhtelukanavien välisen (mahdollisen) portaan tasoittamisen tarpeettomuuden.

J11 kirjoitti:Oletan, että näin on mahdollista saada parempi teho, koska imuvaiheessa polttoaine-ilmaseos pääsee nopeammin huuhtelukanaviin läpiltä/läppäkanavasta.

Oikeastaan koko asialla ei ole tehon kannalta juurikaan merkitystä kunhan se seos on vaan siellä läppävenan kampikammion puolella. Mitä enemmän siellä on seosta sitä nopeammin kampikammion paine nousee männän tullessa alas ja tämä paine on se voima joka seoksen ajaa huuhtelukanavista männän päälle.

Seoshan kun virtaa parhaimmillaankin joka tapauksessa sylinteriin vasta kun huuhteluaukot aukeaa. Esim nyt vaikkapa 110ast.Jykk kun mäntä on tullut niin alas. Suurilla kierroksilla tapahtuu väistämättä aina huuhteluviivettä joten edes tuokaan ei ole enää se piste jossa virtaus alkaa. Vaikka männän yläpuolinen palopaine laskeekin nopeaan kun pakoaukko aukeaa ulosvirtaava pakokaasu hidastaa omalta osaltaan tuoreen seoksen virtausta sylinteriin ja vastaavasti akk:n jälkeen virtaus jatkuu inertiasta johtuen vaikka mäntä jo nouseekin jos huuhteluaukot on edelleen auki.

Ei se läppäventtiilin suuntaus silti mikään merkityksetön juttu ole. Suuntaus olisi hyvä olla sellainen että seoksen törmääminen kampiakseliin tai lohkoihin ei hidasta seosvirtausta läppävenan läpi ja taas toisaalta sen olisi hyvä virrata suoraan päin kiertokangen alapäätä. Sisään virtaava "kylmä" seos kun vie lämpöä pois kiertokangen laakerista. Asiat on siten paljon monimutkaisempia kokonaisuudessa kuin pelkästään joku läppäventtiilin suuntauskulma. Tietty jos tuijotetaan pelkkiä moottorista saatavia tehoja, mutta kun sitä moottoria tehdessä ja viritettäessä joudutaan huomioimaan muutakin.

Jos asiat oikeasti kiinnostaa, niin lataappa ja lue tiittasen kirja. Se on edelleen paras kotimaankielinen teos 2T moottorin virittämisestä vaikka onkin jo ikivanha kirja. - http://www.mediafire.com/download/4i1zj ... ikirja.pdf

J11 kirjoitti:Tällä myöskin perusteli huuhtelulähtöjen ja sylinterin huuhtelukanavien välisen (mahdollisen) portaan tasoittamisen tarpeettomuuden.

Ihan huuhaata. Kaikissa kohtaa missä seos vain virtaa, terävät kynnykset ja muut portaat jotka haittaavat virtausta, ovat pahaksi. Tiittasessa lisää tästäkin. Tuossa alleviivatussa kohdassa tulee huomioida että tarkoitan todellakin sitä, mikäli portaasta on virtaukselle haittaa.

Porrastuksia kun voidaan käyttää joskus hyväksikin. Esim sitä on käytetty monesti autojen pakosarjoissa jossa pyritään estämään takaisinvirtausta sylinteriin päin, ei estää virtausta sylinteristä poispäin. 2T moottorin huuhtelukanavissa portaat ovat haitaksi.

Tähän väliin semmoinen huomio että tehokkaita pelejä väittävät huuhtelevansa ysinomaan pakoputken voimalla tehoalueen vallitessa. Tällöin lienee erinomaisen tärkeää saada virtaus sujumaan läpiltä/imuakolta huuhteluille.

Ovat muummoassa kehitelleet systeemejä joilla läpät poistetaan käytöstä korkeammilla kierroksilla. KKPS:sää ovat suurennelleet kanssa.