Yleistä keskustelua sytytyksestä & tulpista

Näistä "kisasähköistä" joista paljon puhutaan, niin mitäs etua noilla varsinaisesti saavutetaan? Puhutaan kierroksista, mutta eikös sen määrää cdi ja sen sisällä oleva syttykäyrä, jotenka rajoittamaton boksi korjaa sen? Toki pienessä vauhtiksessa on pienempi inertia, tuo on kiistaton. Tosin siitä saatavasta hyödystä taas voi olla montaa mieltä. Tällöin jää jäljelle säädettävä sytytys? Millä tapaa ennakot ovat metsässä tiukemmissä koneissa? Tästä en ole foorumilta löytänyt oikeastaan mitään tietoa. Skootterissa on vielä etuna kapea kierroskaista ja vakiossakin voi perusennakkoa säätää triggeriä siirtämällä, joten kuinka paljon etua oikeasti saadaan ja miten?

Minkälaisia käyriä näissä vakiona on? Tokko ihan kiinteää kuitenkaan, joten vaikka muutamalla portaalla? Vai puhutaanko jopa yli viidestä portaasta? Interpoloidaanko väliarvoja, vai mennäänkö rappusin? Paljon ennakoita yleensä tarvitaan eri viriasteilla? Haluaako joku kisasähköt omaava hig-endisti julkaista syttykäyräänsä? Nopeasti miettien jos sytkä osaa interpoloida, niin skootteri pelaisi kahdella eri ennakolla jo melko hienosti

Parta779 kirjoitti:Juuri siellä. Se mihin tulee tulppa on kansi. Ja se mihin se kansi tulee on sylinteri.
Niissä kummassakin on tiivisteet.
Sylinterin alla on tiiviste joka tiivistää sylinterin lohkoon ja kannessa on tiiviste joka tiivistää kannen sylinteriin
Toivottavasti ymmärsit.
Niin ja siellä sylinterin sisällä on sitte tietenkin mäntä ja lohkossa sitte kampiakseli ja kiertokanki siinä välillä

Juu, tajusin kiitos Kunhan varmistin.
Vaihdoin sylinterin kummatkin tiivisteet ja nyt se suostuu välillä liikuttamaan jopa rengasta kun pidän kaasua pohjassa, mutta vain välillä . Pakoputkesta tuleva savu ei kylläkään ole enään niin paksua.

Kun irrotin koko sylinterin, niin tarkistin samalla männän kunnon. toinen niistä renkaista oli poikki ja mäntä oli sivusuunnassa vähän väljä. Onko tämä paha?

Ohan toi männänrengas poikki ainakin sellanen asia joka aivan takuulla vaikuttaa! Oliko männässä ja sylinterissä paljonkin väljää? Pystykö ihan reilusti heiluttamaan? Paljonko ajettu sylinteri sulla on? Ehkä joku edellinen omistaja laittanu väärän kokosen männän ja sen takia menee tehoja eikä meinaa lähteä liikkeelle.

Uusi mäntä sisään..

doge kirjoitti:

Parta779 kirjoitti:Juuri siellä. Se mihin tulee tulppa on kansi. Ja se mihin se kansi tulee on sylinteri.
Niissä kummassakin on tiivisteet.
Sylinterin alla on tiiviste joka tiivistää sylinterin lohkoon ja kannessa on tiiviste joka tiivistää kannen sylinteriin
Toivottavasti ymmärsit.
Niin ja siellä sylinterin sisällä on sitte tietenkin mäntä ja lohkossa sitte kampiakseli ja kiertokanki siinä välillä

Juu, tajusin kiitos Kunhan varmistin.
Vaihdoin sylinterin kummatkin tiivisteet ja nyt se suostuu välillä liikuttamaan jopa rengasta kun pidän kaasua pohjassa, mutta vain välillä . Pakoputkesta tuleva savu ei kylläkään ole enään niin paksua.

Kun irrotin koko sylinterin, niin tarkistin samalla männän kunnon. toinen niistä renkaista oli poikki ja mäntä oli sivusuunnassa vähän väljä. Onko tämä paha?

On.
En missään nimessä kehota käynnistämään jos siellä on toinen rengas poikki!!! tai pois kokonaan.
Jos mäntä on väljä kun laitat sen sylinteriin on uuden männän oston aika.
Mittauta sylinterin halkaisija jossakin ja osta sitte oikean kokoinen mäntä.

Saako näitä renkaita vaihdettua vai pitääkö koko mäntä uusia?

Vaihda koko mäntä ihan suosiolla. Tsekkaa myös ettei pytyssä ole naarmuja..

Kuten jo sanoin mittauta pytty ja vaihda mäntä.
Tai ei sitä pyttyä nyt pakko oo mittauttaa jos ihan vakio kampe on ostat vaan uuden männän.

Gasket: Eli kuten sanoit, pienempi vauhtipyörä (sekä säteeltään että massaltaan) on yksi suuri etu. Se pyörii vaivattomammin, koska siinä on pienemmät magneetit. Ja mitä pienempi inertia kampiakselilla on, sitä paremmin korkealauluinen kone toimii, ja tietenkin myös ottaa kierroksia paremmin. Isompi inertia toimii sitten paremmin "vääntökoneissa". Fysikaalista selitystä en lähde miettimään juuri heränneenä

Sitten päästään säädettävyyteen. Eli kun kisasähköissä ei ole paikkaa kiilalle, eli sytytysennakko on täysin vapaasti säädettävissä ensin vauhtipyörän paikalla, ja sitten staattorin asennolla. Kireämmissä koneissa (vakiosähköjä käytettäessä) ennakko on aivan liian myöhäisellä, joten palorintama ei kerkeä täysin levitä palotilassa, ja suurin paine saavutetaan liian myöhään yläkuolokohdan jälkeen. Ja sanomattakin selvää että silloin paine on pienempi kuin olisi mahdollista.

Ja vaikka vakiossa voidaan säätää perusennakkoa pienillä modifikaatioilla, se heittää metsään koko muun kierrosalueen kuin piikin. Eli jos oletetaan että kisakoneessa säädät ennakon sopivaksi (aikaisemmalle) vaikka 13 500 rpm -kierroksilla, kone todennäköisesti nakuttaa itsensä pidemmän päälle hajalle matalemmilla kierroksilla. Se tuskin käy hyvin tyhjäkäyntiä, ja käynnistyvyys on täyttä tuskaa. Tämä siis olettaen että käyrä käyttäytyy samalla lailla kuin ainakin Peugeotin vakio CDI:ssä, eli muttuu tasaisesti myöhäisemmälle koko ajan.

Sitten päästään kisasähköjen puolaan ja CDI-boksiin. Itse puolahan ei ole kovin ihmeellinen, tuottaa vain korkeamman jännitteen ja on suunniteltu toimimaan yhteen itse kisasähköjen CDI:n kanssa. Sisäiset eristeet ovat todennäköisesti paremmat korkeampia kierroksia sekä jännitettä ajatellen.

Kisasähköjen CDI-boksi eroaa normaalista viri-CDI:stä käyrän osalta. Siinä on paljon hienostuneempi syttykäyrä, joka ei todellakaan koostu muutamasta portaasta, vaan on portaaton koko alueellaan (interpoloitu). Myös digitaalisissa sähköissä joissa käyrälle voidaan määrätä ennakot tiettyjen kierroslukujen välein, käytetään interpolointia ennakon määrittämiseen. Kehtaisin väittää että kisasähköjen CDI:t toimivat vielä korkeammilla kierroksilla kuin perus viri-CDI:t.

Joissain kisasähköjen CDI-bokseissa on myös mahdollista vaihtaa sytytyskäyrää ajossa, normaali käyrä aiheuttaa vähemmän stressiä koneelle ja kireämpi käyrä voidaan ottaa käyttöön vaikka liikennevaloissa kun tekee mieli lähteä viivalle.

Itselläni on käytössä käyrän 2-mukainen syttykäyrä:

Paljonko sulla oikeen kiertää se kampe 16k?

Reilu 14 400 on max mitä se on kiertänyt ihan jalalla kierrättelemällä, ihan maksimeja en ole kokeillut. Tuo käppyrän Y-arvo on täysin suhteellinen perusennakkoon nähden.

Jees, no eipä tuo mäntä näytä niin hirveitä maksavan, mutta johtuuko ongelmat juuri tuosta männästä?

Kyllä. Jos rengas oli poikki.

Aa. Miten tän männän saa irti? Yritin naputella sitä tappia, mutta ei liikahtanutkaan enkä kehannu palion voimaakaan käyttää. Sorit tyhmistä kysymyksistä, mutta oon aika käsi näitten mopojen kans

Muista ottaa sokat ensin pois Ne on niissä koloissa pienissä urissa. Sen jälkeen voit vaikka pienillä pihdeillä työntää sitä tappia pois sieltä paikaltaan.