Kaunispään huipulla (Saariselkä). Hyvä kun tuli käytyä tuolla, sillä paluumatkalla huippu oli pilvessä. Sen sijaan en saanu kaipaamaani kahvia koneeseen, koska tunturin laen hienossa kahvilassa (näköala terdeltä on hieno) oli just alkamassa jokin yksityistilaisuus - kiitos henksulle, että sain kuitenki pikaisesti tutustua tiloihin. Kuvasta ei ehkä oikein saa käsitystä Lapin aina uudelleen hätkähdyttävän kirkkaasta ilmasta - jopa näin suttukelillä. Napapiiriltä aina vähä jälkeen Sodankylän oli ollu ajoittain kaatosateita (ukkoskuuroja), mut yllättäen Inariin tullessa alko aurinko paistella taas varovaisesti. Hetken aikaa jo ajattelin että huitasenpa Nordkap... oh cock, taas taivaan kraanat aukes. Käväsin sitten Kirkenesissä mistä ei jääny mieleen ku umpihumalainen norski joka tuli tankatessa jåådejåådeileen (siis oikeesti en ymmärtäny sanaakaan, vaikka ihan ystävällinen hän oli), mutta sade jatkuili rannikkotietä palaillessa, joten pakenin Sevettijärven reitille takas Suomeen.