Reilun vuoden takainen ajokorttiuudistus toi muutoksia myös moottoripyöräkortin hankkimiseen. Uudistus on puhuttanut mm. kortin muuttuneen korotuskäytännön osalta, selviää Trafin vastavalmistuneesta, moottoripyöräkorttiuudistuksen kyselytutkimuksesta. Hyvänä asia nähtiin, ettei moottoripyöräkorttia hankita enää varastoon vain helpon myöntämismenettelyn takia.
”Oli kortti hankittu uuden tai vanhan lain aikaan, niin näin kauden alkaessa kannattaa muistaa, että omaehtoinen ajoharjoittelu on aina kotiinpäin”, painottaa Trafin Jussi Pohjonen: ”Ajaessa kannattaa kiinnittää huomiota oikeaan tilannenopeuteen, etenkin näin keväällä, kun teissä voi olla routavaurioita, irtohiekkaa ja uria. Talven jälkeen kannattaa myös palauttaa mieliin, miten pyörän ominaisuudet muuttuvat kyydittävän kanssa.”
A1-kortin voi korottaa myös suoraan A-kortiksi
Tutkimuksessa tuli ilmi, että moottoripyöräkortin hankkineet pitivät peruskoulutusta hyvänä, mutta korotuskoulutukseen suhtauduttiin huomattavasti kriittisemmin. Myös kortin hinta puhutti.
Aikaisemmin moottoripyöräkortin sai korotettua luokasta toiseen hakemuksella, mutta nyt luokan korottamiseen tarvitaan koulutusta. Korottamisessa on mahdollisuus käyttää hyväkseen myös koulutuksen ja tutkinnon yhdistelmää.
”Vähemmälle huomiolle on jäänyt se mahdollisuus, että A1-kortin voi korottaa suoraan myös A-kortiksi ilman, että hakee välissä korotusta A2-luokkaan. Tässä tapauksessa täytyy suorittaa tutkinto korotukseen kuuluvien opetustuntien lisäksi ja A-kortin 24 vuoden ikärajan tulee täyttyä”, muistuttaa erityisasiantuntija Sampsa Lindberg.
Oletko holtiton vai pärjääjä? Pitäisikö koulutusta kehittää tutkintopainotteisempaan suuntaan?
Tutkimuksessa tulee ilmi, että motoristit ovat erilaisia kyvyiltään ja asenteiltaan ja tämä voitaisiin ottaa huomioon nykyistä paremmin myös moottoripyöräkoulutuksessa. ”Tutkintopainotteisella järjestelmällä voitaisiin vastata nykyjärjestelmää paremmin näihin kehittämistarpeisiin”, toteaa Lindberg.
Tutkimuksessa muodostettiin myös neljä ns. moottoripyöräilijätyyppiä vastaajien omaa osaamista ja riskinottoa koskevien vastausten perusteella. Reilu puolet eli 56 % tutkimukseen vastanneista oli sijoitettavissa näihin, lopuista vastaajista löytyi ominaisuuksia useista eri luokista.
Pärjääjät kokivat selviävänsä liikenteessä, mutta he eivät kuitenkaan yliarvioineet taitojaan. Epävarmatvälttivät riskejä ja toivoivat lisää harjoitusta korttia hankittaessa. Riskikuskit ajoivat reteästi, usein vielä korttiluokkaa tehokkaammalla pyörällä ja toivoivat pakollisen opetuksen vähentämistä. Holtittomatajelivat ilman turvavarusteita, joskus päihtyneinäkin eivätkä toivoneet lisäopetusta, vaikka arvioivat tuntevansa liikennesäännöt huonosti.
”Tavoitteenahan on, että yhä useampi moottoripyöräilijä kuuluisi pärjääjien luokkaan”, muistuttaa Pohjonen.
Autokoulujen erikoistuminen moottoripyöräkoulutusta antaviin jatkunee
Lakimuutos saattaa tuoda mukanaan myös autokoulujen erikoistumista ja jatkossa kaikista autokouluista ei välttämättä saisi moottoripyöräkorttiin tähtäävää opetusta.
”Moottoripyöräopetuksen laadun kannalta koulutuksen keskittymisestä on kuitenkin hyötyä, sillä kaksipyöräisellä ajolla ja sen opettelulla on omat erityispiirteensä, ja on hyvä, että opettajat ovat erikoistuneet juuri näihin. Vastaavaa erityisosaamista edellytetään myös ajokokeen vastaanottajalta”, toteaa Lindberg.
Moottoripyöräkorttiuudistuksen vaikutukset -tutkimus perustuu tilastotietoihin sekä moottoripyöräilijöille, autokouluille ja ajokokeen vastaanottajille tehtyjen kyselyiden tuloksiin. Tutkimuksen on tehnyt Linea Konsultit ja se löytyy kokonaisuudessaan Trafin tutkimussivuilta www.trafi.fi/tutkimukset2014 .
Moottoripyöräkorttiuudistuksen vaikutukset (pdf)