Virittämisen seuraukset

Poliisi ratsaa mopoja

Usein kysytään, mitä seurauksia mopon virittämisellä on. Seuraavassa keskeisimmät asiat tästä aihepiiristä.

Mikä on mopo?

Laki määrittelee mopoksi kaksi-, kolmi- tai nelipyöräisen enintään 50cc otto(bensiini-)moottorilla varustetun kulkuneuvon, jonka rakenteellinen huippunopeus on korkeintaan 45km/h. Muulla kuin bensiinimoottorilla varustetussa mopossa moottorin kokoa ei ole rajoitettu, mutta siitä saatava teho saa olla korkeintaan 4kW. Mikäli mopoa on viritetty poistamalla kuristukset tai tekemällä muita muutoksia niin, etteivät nuo ehdot enää täyty, kyseinen menopeli ylittää ajoneuvoluokkansa vaatimukset.

Virittäminen

Mikäli sylinteritilavuus on enemmän kuin 50cc (kevyissä nelipyörissä moottorin teho yli 4kW) tai huippunopeus ylittää 45km/h, kyseessä on viritetty mopo joka oikeuskäytännössä rinnastetaan yleensä rekisteröimättömään kevytmoottoripyörään. Tämä johtaa rekisterikilpien poistoon ja uudelleenkatsastukseen. Mikäli kuljettajalla ei ole vähintään A1-korttia, hän on syyllistynyt ajo-oikeudetta ajamiseen. AKE saattaa vaatia suoritettavaksi kevytmoottoripyöräverot, oikealta nimeltään autovero ja lisäksi poliisi voi määrätä sakkoja rakenteellisten muutosten ja muiden rikkeiden takia. Huippunopeus mitataan yleensä poliisin koeajamana tutkaan molempiin suuntiin samalla tieosuudella. Käsitellään näitä kohtia erikseen.

Ajo-oikeudetta ajaminen

Mikäli kuljettajalla ei ole vähintään A1-korttia, kyseessä on ajo-oikeudetta ajaminen. Käytännössä tämä merkitsee samaa kuin kevytmoottoripyörällä ajo ilman piikkikorttia. Seurauksena on yleensä ajo-oikeuden menetys, kansankielellä kortin hyllytys. Tällöin et saa kuljettaa 'mitään ajokortin vaativaa moottoriajoneuvoa', et siis myöskään traktoria tai moottorikelkkaa, vaikka sinulla olisi T-kortti. Ajokiellon aikana et myöskään voi saada ajokorttilupaa seuraavan ajokortin suorittamista varten.

Autovero

Kaikista moottorikulkuneuvoista, poislukien mopot, peritään uutena autoveroa. Koska mopo ei virittämisen jälkeen ole täyttänyt ajoneuvoluokkansa vaatimuksia, valtiolla on oikeus vaatia siitä suoritettavaksi tämän kevariveroksikin kutsutun veron. Liikenteen turvallisusvirasto Trafi määrittelee tavallisesti verojen suuruuden, joka vaihtelee tyypillisesti noin 200-350 euron välillä. Verot on oikeus periä aina kun mopon rakenteellinen huippunopeus ylittää 45km/h (tai sylinteritilavuus 50cc), mutta käytännössä poliisit usein ilmoittavat Trafille vain, jos mopon huippunopeus ylittää 65km/h tai sylinteri on vaihdettu isompaan. Trafi myös verottaa käytäntönsä mukaan vain yli 65km/h kulkevat mopot. Laki mahdollistaa ajoneuvon verotuksen useampaan kertaan, joten varmuutta siitä, että verot perittäisiin vain kerran, ei ole. Nykykäytäntö viimeisimpien tietojen mukaan on, että verot peritään jokaisen kiinnijäämisen, joka täyttää em. määritykset, seurauksena.

Rakenteelliset muutokset

Mopoon ei saa vaihtaa tai tehdä muutoksia pakoputkeen, voimansiirtoon, moottoriin tai muihin sen toimintaan vaikuttaviin osiin, jos nämä nostavat mopon huippunopeutta enemmän kuin 5km/h tai jos rakenteellinen huippunopeus ylittää 45km/h. Käytännössä siis kaikki toimenpiteet, joiden seurauksena mopo kulkee enemmän kuin 45km/h, ovat kiellettyjä.

Rekisteröimättömällä ajoneuvolla ajo

Koska mopo ei virittämisen seurauksena täytä enää ajoneuvoluokkansa vaatimuksia, se muuttuu rekisteröimättömäksi ajoneuvoksi. Poliisi voi määrätä sakkoja joko rekisteröimättömällä ajoneuvolla ajosta tai ajoneuvoon kuulumattomien rekisterikilpien käyttämisestä.

Uudelleenkatsastus

Koska mopo on ollut ajoneuvoluokkansa määräyksiä täyttämätön, se määrätään tavallisesti katsastukseen, tarkemmin ottaen valvontakatsastukseen. Katsastuksessa varmistetaan mopon olevan jälleen tieliikennekelpoinen, eli kaikki vaadittavat valaisimet, jarrut (ja muut vaadittavat varusteet) tarkistetaan ja ennenkaikkea mopon kulkupuoli, jonka on luonnollisesti oltava täysin vakio jos haluaa mopon pääsevän katsastuksesta läpi. Jokainen katsastusyritys maksaa, joten kannattaa pyrkiä pääsemään jo ensimmäisellä kerralla läpi.

Muut rikkeet

Lisäksi poliisi voi määrätä sakkoja mahdollisista muista rikkeistä, kuten toimimattomista valoista, vilkkujen tai peilin puuttumisesta ja muista ajoneuvon puutteista, ylinopeudesta ja muista liikennesääntöjen rikkomisista, pakoon lähtemisestä eli pysähtymismerkin noudattamatta jättämisestä sekä mahdollisesti virkavallan vastustamisesta. Karkuun ajaminen saatetaan tulkita liikenteen vaarantamiseksi. Useimmiten rikkeistä jää poliisin rekisteriin merkintä, joka voi myöhemmin vaikuttaa esimerkiksi tiettyjen työ- tai opiskelupaikkojen saantiin.

Summa summarum

Kaikkinensa viritetyllä mopolla ajaminen voi siis käydä hyvinkin kalliiksi. Useiden satojen eurojen sakkojen, verojen, kortin menetyksen ja kortinsuorittamiskiellon lisäksi kiinnijäämisestä aiheutuu melkoinen määrä ylimääräistä vaivaa, vanhempien suuttumuksesta puhumattakaan. Toisaalta tavallisessa puhallus- tai nopeusratsiassa nopeusrajoituksia ja muita liikennesääntöjä noudattanut mopoilija voi hyvinkin päästä kuin koira veräjästä. Yleisesti ottaen karkuun lähtemistä ei katsota hyvällä. Kohtelias suhtautuminen virkavaltaan on kääntäen verrannollinen sanktioiden määrään, eli asiallisesti puhumalla saattaa välttyä suurimmilta sakoilta. Kannattaa myös muistaa, että poliisit ovat loppujen lopuksi vain tekemässä työtään, eikä heillä sinänsä ole mitään tekemistä esimerkiksi lainsäädännön kanssa.

Esimerkkiyhteenveto mahdollisista seuraamuksista

• autovero 230 €
• sakot noin 100 €
• muutoskustannukset takaisin mopoksi
• korotettu liikennevakuutusmaksu
• katsastus noin 50 €
• ajokielto
• mahdollinen luottotietojen menetys, jos veroa ei maksa

(Esimerkki perustuu Trafin tiedotteeseen 19.4.2012)

Artikkelin on alunperin kirjoittanut Vauhtiviivatarra.