ČČeská zbrojovka (Strakonice) a.s., lyhyemmin ČZ a.s., eli Tšekkiläinen Asetehdas Oy on vuonna 1919 perustettu, Prahassa kotipaikkaansa pitävä moniala-teollisuusyritys. Yritys perustettiin asetehtaaksi, ja se on tunnetuin automaattipistooleistaan mutta myös työstökoneistaan ja ČZ-moottoripyöristä sekä Cezeta-skoottereista. Muista samankaltaisista erottuakseen yhtiö käyttää usein pitkää Česká zbrojovka Strakonice-nimeä, ja moottoripyörien kultakaudella sen nimi oli pääasiallisen tuotteensa mukaisesti České závody motocyklové (ČZM).

Historiaa

Alku automaattipistoolien valmistajana

Arkkitehti Karel Bubla perusti Škoda-yhtiön alaisuudessa Strakonicessa vuonna 1919 Jihočeská zbrojovka- l. Eteläböömiläinen Asetehdas-nimisen yhtiön, minkä vuonna 1920 alkanut automaattipistoolien valmistus sijaitsi aluksi kuitenkin Plzeň:issä (Pilsen, tunnettu pilsner-oluestaan), sillä Strakonicessa ei vielä ollut valmistustoimintaan soveltuvaa toimitilaa. Muutto Strakoniceen onnistui viimein vuonna 1921, jolloin tehtaalla oli jo peräti 50 työntekijää. Vejprty:ssä toimineen Hubertus-asetehtaan kanssa yhdistyttyään, ja 1922 myös Prahassa toimineen asevalmistajan itseensä sulautettuaan se otti toiminimekseen Česká zbrojovka, akciová společnost v Praze s továrnou ve Strakonicích l. Böömiläinen Asetehdas Oy Prahassa, verstaat Strakonicessa. Tuotepaletti laajeni automaattipistooleista kivääreihin ja kevyisiin konekivääreihin, joista oli myös sotilaslentokoneen aseistuksena käytetty versio.

Ajoneuvotuotanto tulee mukaan (1929-1945)

Vuonna 1929 ČZ otti palettiinsa polkupyörät, 1932 mukaan tuli apumoottorilla varustettuja polkupyöriä (ČZ 76 "Kaktus" 1932-1933), ČZ 98 (1934-1946, kolme sukupolvea) ja viimein vuonna 1935 alkoi moottoripyörienkin valmistus, joissa käytettiin vuonna 1930 rekisteröityä CZ-tuotemerkkiä. Moottoripyöristä tuli yrityksen menestystuote, ja ČZ nousikin Tšekkoslovakian johtavaksi mp-valmistajaksi. Myös työstökoneet tulivat mukaan tuotevalikoimaan, kenties alkaen omista tuollaisten koneiden tarpeista. Vuonna 1933 Adolf Hitlerin ja NSDAP-puolueen valtaan nousun ja pian hirmuvallan anastuksen jälkeen Tšekkoslovakian sotilaallinen ja poliittinen johto huolestuivat tärkeän asetehtaansa vaarallisesta sijainnista Böömissä, rajan tuntumassa Saksaan, minkä vuoksi vuonna 1937 otettiin käyttöön uusi toimipiste Uherský Brod:issa. Ratkaisu ei auttanut, sillä natsi-Saksa liitti vuonna 1938 ensin Itävallan valtapiiriinsä (nk. Anschluss), ja vaati sitten itselleen Sudeettimaan (saksankielinen raja-alue Tšekkoslovakian länsirajalla), miehittipä 1939 myös muun valtion surullisen kuuluisan Münchenin sopimuksen 1938 mukaisesti, sen muuttuessa Böömin-Määrin protektoraatiksi. Tsekkoslovakian asetehtaat kansallistettiin tuolloin toimittamaan aseita natsi-Saksalle, nyt omien tuotteidensa lisäksi myös kevyitä kanuunoita ja pommeja aina toisen maailmansodan loppuvaiheisiin asti.

Kansallistaminen, mp-valmistuksen kulta-aika (1946 - 1980-luku)

Sodan päätyttyä Tšekkoslovakian suuryritykset kansallistettiin. ČZ alkoi valmistaa maastopyöriä (motocross ja enduro), joilla kerättiin lukuisia ISDT/ISDE-voittoja. Myös Čezeta-skootterit tulivat mukaan tuotepalettiin skoottereiden eläessä kulta-aikaansa, ja yhtiö sai myös tuotantotoiminnassaan tarvitsemansa omat valurauta- ja alumiinivalimot. Vuosina 1954-1959 Jawa ja ČZ yhdistettiin rationalisointikeinona valmistajanimen Jawa-ČZ alle, ja mallisto yhtenäistettiin luokkiin 125-, 175-. 250- ja 350 cm³, kun taas organisatorisesti yhtymä kulki introssa mainittuna ČZM:nä. Vuonna 1959 valmistui miljoonas ČZ-moottoripyörä. Menestyksellisen mp-tuotannon vuoksi asetuotanto siirrettiin 1950-luvun alusta Strakonice-tehtaalta Uherský Brod-tehtaalle (ZPS), joskin siirto oli valmis vasta 1950-luvun puolivälissä. Logona asetuotantokin säilytti kuitenkin Strakonice-haaran tunnetun logon.

Autokomponentit, ČZ-Cagiva ja omien mp-mallien loppu (1980-luku - 1997)

Moottoripyörien ja skoottereiden menekin tyrehtyessä 1980-luvulla ČZ ryhtyi valmistamaan eri autotehtaiden tarvitsemia komponentteja kuten vaihteistojen kuoria, turboahtimia ja muita soveliaita osia. Myös vanhat tuotteet kuten ketjut, valuosat, myös työkalut ja työstökoneet pysyivät muutosten aikakaudella mukana tuotevalikoimassa. Vuonna 1992 Itäblokin hajottua ČZ yksityistettiin, ja vuonna 1993 sen toimintaan haettiin länsimaista kumppania Cagivasta: syntynyt ČZ-Cagiva oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä Cagiva kilpailevana mp-valmistajana keskitti tuotannon vuoteen 1997 mennessä omiin malleihinsa, jolloin perinteiset ČZ-mallit jäivät pois.

Kansainvälinen urheilumenestys

ČZ on saavuttanut 7 Motocross-maailmanmestaruutta 1964-1969, joista kolme Belgian Joël Robertille ja toiset kolme DDR:n Paul Friedrichsille. ISDT-voittoja tiimi Tšekkoslovakia on vuosien 1947-1982 välillä saavuttanut 15 kappaletta.

ČZ tänään

ČZ jatkaa Desta-merkkinimellä trukkien valmistusta sekä komponenttien valmistusta autoteollisuudelle.

Linkkejä