Akku, koko nimellään Akkumulaattori on uudelleen ladattava galvaaninen elementti, mikä moottoriajoneuvon osana voi kemiallisen tapahtuman kautta purkaa säilötyn energian ajoneuvon laitteistojen tarvitsemaksi sähkövirraksi. Patteriksi taas kutsutaan sähköenergiaa säilövää elementtiä, mikä ei ole uudelleen ladattavissa: vaikkapa taskulampun patteri, minkä ehtyessä lapun valo himmenee ja viimein sammuu.
Akku-nimi juontuu latinalaisesta sanasta cumulus l. kasa, joten accumulare tarkoittaa kasan keräämistä, siis kasaamista. Vanhanaikaisia lyijyakkuja kutsuttiinkin muinoin lyijynkerääjiksi. Akku-nimitys tarkoitti muinoin yhtä elementtiä (sekundäärikennoa), joskin nimeä käytetään nykyään myös akusta missä on useita sarjaan kytkettyjä kennoja.
Akuista on seikkaperäinen esitys FI-Wikipediassa otsikolla Akku.
Moottoripyörän lyijyakun hoitoon liittyviä huomioita
- Elektronisissa laitteissa kuten kännyköissä käytetystä Litium-ioniakuista poiketen vanhanaikainen lyijyakku ei pidä syväpurkautumisesta. Esimerkiksi pitkän säilytysajan vuoksi lyijyakun varaus on saattanut purkautua kokonaan, jolloin sen lataaminen saattaa kiehuttaa ylös kennojen pohjille kertynyttä lyijysakkaa: sakka kykenee pahimmassa tapauksessa johtamaan sähköä niin, että yksi tai usea kenno kokee oikosulun. Ajon jatkaminen ylikuormittaa laturia, mikä simahtaa ennen pitkää jos juurisyytä ei korjattu - eli vaihdettu uusi akku väsähtäneen tilalle. Oikosulun kokenut akku on romua.
- Vastaava ilmiö on edessä, mikäli lyijyakun kenno tai kennot jäätyivät pakkaskelillä: jäätyessään laajeneva akkuneste puristaa akkukennon levystä lyijyä irti, ja seurauksena on akun lataamista yritettäessä sakan nousu kennoon, jolloin syntyy edellä mainittu oikosulku. Akku on siis romua, ja se kuuluu viedä kierrätyskeskukseen. Motoristin olisi ihan järkevää irrottaa akku talvisäilytyksen ajaksi, säilyttää se lämpimässä tilassa, ja akkulaturia käyttäen latailla sitä kerran jos usean talvitauon aikana. Säännöllisellä hoidolla pienikin mp-akku saattaa kestää vuosikausia, jopa lähes vuosikymmenen.
- Akkunestettä saattaa kulua: akun kennojen nestetason ala- ja ylärajat on merkitty kuoreen. Mikäli lisääminen on tarpeen, pitää käyttää tislattua vettä (akkuvettä). Muut epäpuhtauksia sisältävät nesteet voivat johtaa virtaa, eli kenno tai useakin voi mennä oikosulkuun.
- Akun navat ja niihin kiinnittyvät akkukengät hapettuvat ajan saatossa, jolloin virran kulku häiriintyy. Hapettumien vuoksi jännite ei riitä kovemmalla kuormituksella kuten moottoria sähköstartilla käynnistettäessä: esimerkiksi ohjaamon merkkivalot vain himmenevät, eikä starttimoottori kenties jaksa edes inahtaa hapettumien vuoksi riittämättömän jännitteen vuoksi. Akku voi olla muuten ihan ok, ja moni onkin vaihtanut se ihan turhaan: pelkkä kontaktien puhdistaminen (sopiva pieni teräsharja, vaikkapa myös hiomapaperi) olisi riittänyt, ja akku olisi palvellut kenties vielä vuosikausia. On ihan asiallista puhdistaa navat/kengät eräänä moottoripyörän kevään perustarkastuksen rastina ennen ajoja.
- CDI-sytytyksellä varustetuissa moottoripyörissä puolan on hetkellisesti tuotettava korkea jännite vahvan kipinän aikaan saamiseksi. Heikkenevä akkujännite aiheuttaa siksi sytytyshäiriöitä moottorin kuorman kasvaessa (kiihdytys, korkeampi ajonopeus: ilmiöinä nykiminen/pätkiminen, moottoritehon outo hyytyminen). Tarkista ja huolla akku (hapettuneet akkunavat ja -kengät eräs yleinen ilmiön aiheuttaja), tai akku saattaa olla elinkaarensa lopussa (yksi tai usea kenno oikosulussa).
