Fuji Heavy Industries Ltd. (aiemmin Nakajima Airplane Co., nykyisin Subaru Corporation) valmisti Japanissa merkittävän aseman saavuttanutta Rabbit-skoottereiden sarjaa vuosina 1946-1968. Maailmalla laajalti tuntemattomaksi jääneet Rabbit-mallit alkaen S-1:stä vuonna 1946, jonka sarjavalmistus alkoi kuutisen kuukausia ennen ensimmäiseksi nykyaikaiseksi skootteriksi luultua Piaggio Vespaa, olivat sodan jälkeisestä huutavasta moottoriajoneuvojen pulasta johtuen suurmenestys. Myöhemmät mallit (kaikkinensa 25 eri Rabbit-mallia) esittelivät mielenkiintoisia ja teknisesti omintakeisia uudistuksia. Japanilainen Society of Automotive Engineers of Japan on nimennyt Rabbit S-1:n erääksi 240:stä japanilaisen ajoneuvotekniikan merkkipaalusta. Fuji-skootterit nauttivat yhä korkeaa arvostusta keräilijäpiireissä, ja niillä on ikoninen asema japanilaisessa kulttuurissa, aina siellä suosittuja piirrettyjä sarjoja/videoita myöten.
Sisällysluettelo
Nakajima-lentokonetehtaasta ajoneuvonvalmistajaksi
Japanin antauduttua elokuussa 1945 sen lentokonetuotanto kiellettiin: Nakajima-lentokonetehdas joutui muuttamaan nimensä Fuji Sangyo Co.:ksi, ja etsimään uusia tuotteita. Tarina on hyvin samankaltainen kuin monilla muillakin moottoripyörien valmistuksen aloittaneilla yhtiöillä (mm. BMW, Kawasaki, mutta myös kilpailija Mitsubishi siirtyi jo 1946 sotilaslentokoneista skoottereiden valmistukseen). Skootteri-idea ja ensi mallin tekniset ratkaisut olivat peräisin amerikkalaisten miehitysjoukkojen käytössä olleista POWELL MANUFACTURING COMPANY:n Streamliner-sotaskoottereista (laskuvarjojoukkojen mukana kohdealueelle tiputetut, karut ja pienikokoiset moottoriajoneuvot - myös Vespa:n synnyn taustalla olivat yhdysvaltalaisjoukkojen käytössä olleet samat mm. PMC- ja CUSHMAN-sotaskootterit). Fuji Sangyo-yhtiöryhmä purettiin vuonna 1950 kahteentoista erillisyhtiöön, Fuji Heavy Industries perustettiin vuonna 1953 niiden yhteishallinnoksi, ja vuonna 1954 FHI-yhtymä sai yleisökilpailun perusteella logokseen "Fu"-kirjainmerkin (kuten "Fuji"-sanassa) mikä koristi myös Fuji Rabbit-skoottereita. Konglomeraatista erotetuista yhtiöistä suuri osa palasi sittemmin takaisin Fuji Heavy Industries- ja nyttemmin Subaru-ryhmään.
Fuji Rabbit S-1 (1946)
Kiireellä synnytetyssä Fuji S-1:ssä runko oli putki-tikapuurunko, moottori oli 135ksm nelitahtisingle, ja S-1:n etupyörä oli itse asiassa Nakajima-pommikoneen kannuspyörä, joita yhtiölle oli jäänyt sotatuotannon ylijäämänä. Fuji Rabbitit ylittivät ensimmäisinä Japanin skootterimalleina 60 mph eli 97 km/t huippunopeuden. Rabbit-skootterin kilpailijoita olivat myöskin jo vuonna 1946 markkinoille tullut MITSUBISHI-malli C-10, Silver Pigeon-skootteri (kuuluu myös JSAE:n 240 merkkipaalun joukkoon), sekä myöhemmin myös skootteri-apajille tullut Honda omalla Juno-skootterillaan. Japanin vaurastuessa skootterin kysyntä laantui mukavampien, säänsuojaa tarjoavien kei-pienoisautojen ottaessa niiden paikan kulkuvälineinä - vaikkapa vuonna 1958 esitelty konsernin Subaru 360-kevytauto. Fuji-skoottereiden valmistus loppui siksi kesäkuussa 1968.
Vienti Yhdysvaltoihin
Fuji Rabbit-skoottereita vietiin myös Yhdysvaltoihin, ja tuonnista vastannut Malcolm Bricklin toi myöhemmin USA:n markkinoille myös Subarun kei-autoja, Yugo-pikkuautoa, ja valmisti viimein vähäisinä kappalemäärinä myös Brickin SV-1 -urheiluautoa vuosina 1974-1975, jäännöskappaleina vielä vuonna 1976. Muovikorinen ja lokinsiipiovilla varustettu SV-1 oli suorituskyvyltään aikakautensa Chevrolet Corvetten veroinen, mutta niin autoissa kuin Bricklin-yhtiön organisaatiossakin oli lukuisia puutteellisuuksia, ja kokonaistuotanto jäi autonvalmistuksen pyllähdettyä hieman alle 3.000 kappaleen. Fuji-skoottereita ei sen sijaan viety Eurooppaan, eli ne ovat täällä laajalti jääneet tuntemattomaksi osaksi moottoriajoneuvojen historiaa.
Lähteet/linkit
Lähteenä käytetty myös Wikipediaa, minkä vuoksi (ja mahdollisesti kuvien lisäämiseksi) GFDL-merkintä:
Tavallisesti MotoWikiin kirjoitettujen tekstien tekijänoikeudet ovat niiden kirjoittajilla ja Motot.netillä on oikeus julkaista tekstejä vapaasti Motot.net-sivustolla. Kyseisten tekstien julkaisemiseen muualla tarvitaan kirjoittajien lupa.
GNU Free Documentation License Tämä artikkeli on poikkeuksellisesti kirjoitettu GNU Free Documentation License ehtojen mukaisesti. Tätä huomautusta ei saa poistaa ellei GFDL-ehtojen mukaista sisältöä poisteta. Tämän artikkelin lähde: Wikipedia |