Phänomen

Phänomen on saksalaisen Karl Gustav Hillerin Saksin osavaltion Zittaussa vuonna 1888 perustama yritys, mikä aloitti perustajan itse keksimän ja 1894 patentoiman tekstiilikoneen valmistuksen. Sen rinnalla yhtiö oli tosin jo ehtinyt 1889 lähtien hypätä mukaan vaaralliset korkeat velosipeedit korvanneiden matalien niin sanottujen turvallisuuspyörien valmistukseen. Valmistus oli aluksi Hillerin partnereiden Müller&Preussiger-tehtaalla. 1898 Hiller jäi yksin omistamaan tehtaan sekä hallitsemaan valmistusta, jolloin hän myös otti "Phänomen"-tuotemerkin ("ilmiö") käyttöönsä. Turvallisuuspyörä sekä ilmarengas aiheuttivat laajan buumin, ja tuotteilla oli valtaisa menekki.

Historiaa

Polkupyörät, moottoripyörät

Monen muun polkupyörävalmistajan tavoin myös Hiller aloitti omien moottoripyörien valmistuksen jo vuonna 1900 ja varusti ne ulkopuolisilla FAFNIR-moottoreilla. 1903 Phänomen kuitenkin pystyi aloittamaan jo omankin nelitahtisen yksisylinterisen moottorin tuotannon, ja pyörien runkoa vahvistettiin sekä 26-tuumaiset pyörät varustettiin leveämmillä 2.25-tuumaisiila renkailla. Pian myös kaksisylinteri suuremmalla teholla tuli tuotantoon.

Vuonna 1905 Phänomen laajensi automobiileihin, ensin kolmipyöräisellä "Phänomobil":illa jota vauhditti kaksisylinterinen omatuotanto-moottori. Mallista syntyi patenttikiista Phänomen-tehtaalta lähteneiden ja sittemmin "Cyclonette"-nimellä vastaavan tuotteen markkinoille tuoneeiden työntekijöiden yhtiön kanssa. 1910 moottoripyörien tuotanto lopetettiin, mutta automallisto laajeni puhallinjäähdytettyyn nelisylinteriseen moottoriin, joka pysyi toki aika ajoin paranneltuna tuotannossa aina 1927 asti. Nelisylinterimoottoria käytettiin Phänomenin nelipyöräisissä autoissa, joita yhtiö valmisti 1912-1927, mutta joiden menekki ei ollut erityisen suuri. Perustaja siirtyi vuonna 1913 ikuisuuteen, mistä seurasi yhtiömuodon vaihdos Phänomen-Werke Gustav Hiller GmbH:ksi (1918 lähtien AG eli osakeyhtiö). Ensimmäisen maailmansodan aikana Phänomen valmisti automallinsa 10/28 pohjalta keisarilliselle jalkaväelle sairaankuljetus- ja tavara-autoja. Tehdas Zittaussa tuhoutui tulipalossa 1919, mutta se rakennettiin 1920-23 uudelleen entistä suurempana (11.000m2). Sodan aikana DI:ksi valmistunut perustajan poika Rudolf Hiller nousi yhtiön johtoon. Uusi tilava tehdas salli myös polkupyörien valmistuksen uudelleen aloittamisen.

Hyötyajoneuvot

Vuosi 1927 oli yhtiön tulevaisuuden kannalta merkittävä, sillä Saksa postilaitos tarvitsi edullista, turvallista ja suorituskykyistä hyötyajoneuvoa. Phänomen vastasi 4RL-mallilla, mikä kantoi 0,75-1 tonnin kuormaa. Edellä mainittu nelisylinterimoottori oli merkittävä osa 4RL:n menestystä, ja sitä alkoi seurata sarja toinen toistaan suurempaa kuormaa kantavia malleja "Granit"-nimellä sekä kantavuutta osoittavilla numeroilla. Ensi kiireen laannuttua Phänomen aloitti myös moottoripyörätuotannon jo 1930 uudelleen, ja pienten mallien valmistus jatkui sodan loppuun saakka. 1931 ilmestyi Granit 25 (1,5 t mikä oli myös alusta sairaankuljetusautolle 25 H), sitten 1936 Granit 30 (2,5 t) joiden jälkeen kolmannen valtakunnan kalustoa yhtenäistettiin, ja Phänomenin 1,5t-malli Granit 1500 jäi tuotantoon Wehrmachtin kevyempänä hyötyajoneuvona (tämä nelivetoinen malli jatkaisi sodan jälkeen vain kori päivitettynä mutta samalla tekniikalla Granit 27-nimellä DDR-tuotteena). Tehdas oli eräs monista Wehrmacht`in kuljetuskaluston valmistajista, ja se valmisti myös DEMAG:in kevyttä D7-vetovaunua (Sd.Kfz. 10) 1938-1945. Kaikki Phänömenin mallit eräitä nelipyöräisiä automobiileja lukuun ottamatta olivat varustettuja ilmajäähdytteisillä moottoreilla.

Yhtiön merkittävyydestä kertonee sekin, että 30.000 asukkaan Zittaussa Phänomen-tehdas antoi parhaimmillaan (ajanjaksolla ennen 1945) töitä peräti 9.000 henkilölle.

DDR-kausi

Osana sotatarviketuotantoa olleen yhtiön Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle jääneen tehtaan koneet purettiin NL:n toimesta toukokuun-heinäkuun 1945 välisenä aikana pois vietäviksi. Yhtiön väki kuitenkin pystyi estämään tehtaan pahemman putsaamisen Saksin osavaltion uskotun miehen ja hänen joukkioidensa toimesta. Tehdas alkoi toimia ensin syyskuusta 1945 heinäkuuhun 1947 NL-joukkojen ajoneuvojen huoltopisteenä, ja se sai aloittaa kesästä 1946 alkaen 1.000 paikallismoottorin valmistuksen venäläismiehittäjille. Kesäkuun 1946 takavarikolla entisistä omistussuhteista putsattu Phänomen liitettiin heinäkuussa IFA:an (Industrievereinigung Fahrzeugbau) Werk Phänomen Zittau-nimellä. Uudelleen muotoiltu, mutta vanhalla Granit 1500:n tekniikalla varustettu Granit 27 esiteltiin Leipzigin messuilla vuonna 1948, mutta samalla kävi selväksi ettei Phänomen enää aloittaisi autojen eikä liioin mp-mallien tuotantoa uudelleen. Yhtiöön myös liitettiin koritehdas Bautzenissa sekä erinäisiä muitakin alihankintayhtiöitä.

Granit 27 tuli tuotantoon 1949, ja ensimmäiset luovutettiin 1950. Suuremmat Granit 30 (2t kuorma, 3.000ksm bensiinimoottori) ja 32 (2t kuorma, 3.200ksm-dieselmoottori) seurasivat 1953. 1956 Phänomen-nimestä Hiller-perheen kanssa käyty riita kääntyy Hillereiden voitoksi, ja 1957 tehdas joutuu ottamaan uuden Robur-nimen (vahvuus latinaksi, vrt. "robust" = vahva). Samoin mallinimi Granit poistui, tuotteiden uusiutuessa 1961 rullaavasti modernilla LO 1800-sarjalla. 1971 tämä mallisto koki kasvojenkohotuksen, mutta 1978 tehtaan ehdottama merkittävämmin uudistettu O 611- ja D 609-mallisto tyrmättiin 1980. 1983 mallien kasvoja pestiin vielä kertaalleen, mutta tehtaan kunto alkoi rapistua peruskorjausten puutteesta eikä tuotantokoneitakaan enää oltu huollettu - tuotannon laatutaso alkoi heiketä merkittävästi. 1990 Saksojen yhdistyessä tehtaan surkea kunto oli jo kailille ilmeinen: vielä kerran malliston kasvoja kohotettiin LD 3004-uutuudella, ja omien moottoreiden sijaan uusi malli oli tarkoitus varustaa Länsi.Saksan moottoreilla... mutta liian myöhään, ja liian vähän, eikä uusi malli päässyt koekappaleita kauemmas. Roburin tuotanto pysäytettiin 1991.

1995 perustettu Robur-Fahrzeug Engineering GmbH jatkaa yhä edelleen, ja pitää sisällään koko vanhan tehtaan kertyneen know-how`n. 1999 perustettu FBZ-suunnitteluosasto on palannut ensin mainitun yhteyteen. Bautzenin koritehdas on muutettu yrittäjäkeskukseksi, jossa toimii noin 1.100 henkilöä, eikä sillä enää ole yhteyttä Robur`iin.

Phänomen-pyöriä Suomessa

TRAFI-ajoneuvotilasto tuntee edelleen useita Phänomen-moottoripyöriä Suomen rekisterissä.

Linkkejä

• Phänomen eri mallistoja tarkemmin (sa)
• tiiviit historiikit 1888-1945, 1945-jälkeen (sa)