Polttoainejärjestelmä

Moottorin polttoaineena käytettävä bensiini on maaöljystä jalostettua helposti haihtuvaa nestettä, joka koostuu lähes kokonaan hiilestä (n.86 painoprosenttia) ja vedystä (n.14 painoprosenttia). Bensiini sisältää myös eräitä lisäaineita, mutta niitä on hiileen ja vetyyn verrattuna todella vähän. Moottori ei kuitenkaan toimi pelkällä bensiinillä, vaan bensiini on sekoitettava tiettyyn määrään happea, jotta saadaan aikaan syttymis- ja palamiskelpoinen seos. 1kg bensiiniä vaatii noin 3,4kg happea palaakseen täydellisesti. Tarvittava happi saadaan moottoriin imettävästä ilmasta, jossa sitä on liki 23 painoprosenttia. Yhden bensiinikilogramman täydellistä palamista varten tarvitaan siis noin 14,7kg ilmaa. Tälläista 1:14,7-seossuhdetta kutsutaan teoreettisesti oikeaksi eli stokiometriseksi seossuhteeksi. Stokiometrinen seossuhde ei kuitenkaan ole läheskään aina paras mahdollinen sen paremmin moottorin tehon ja käynnin laadun, kuin polttoaineenkulutuksenkaan kannalta, joten seoksen on tarpeen mukaan oltava joko rikas tai laiha. Seosta kutsutaan rikkaaksi, kun ilmaa on bensiiniin nähden liian vähän eli vähemmän kuin 14,7kg yhtä bensiinikilogrammaa kohti. Päinvastaisessa tapauksessa eli laihassa seoksessa on ilmaa liikaa eli yli 14,7kg yhtä bensiinikilogrammaa kohti. Eri tilanteisiin sopivina seossuhderajoina voidaan pitää seuraavia:

Bensiinin ja ilman seoksen muodostaminen tapahtuu kaasuttimessa, jonka tehtävää ei siis voi pitää kovinkaan helppona eri tilanteiden vaatiman ideaalisen seossuhteen vaihdellessa hyvin laajoissa rajoissa. Erittäin tarkasti toimivan ja kaasuttimeen reagoivan polttoaineen suihkutuslaitteiston käyttö ei ole ainakaan vielä yleistynyt kaksitahtimoottoreissa, minkä vuoksi sitä ei myöskään tässä viestissä käsitellä.