Tässä artikkelissa perehdytään moottoripyörän katteiden maalaukseen ruiskulla, liuotinpohjaisia automaaleja käyttäen. Artikkelissa käsitellään eri maalityyppejä, eri tyyppisiä ruiskuja, suojavaatetusta, kittausta ja ennen kaikkea maalausta.
Sisällysluettelo
Tarvikkeet
Ruisku
On olemassa monenlaisia ruiskuja ylä-säiliöllisiä, ala-säiliöllisiä suurpaine ruiskuja ja niin edespäin. Yleensä automaalarit käyttävät ylä/ala säiliöllisiä ruiskuja.
Ylä-säiliöllisessä kuluu kaikki maali, mutta ala-säiliöllisessä jää hyvinkin 0.5dl kannun pohjalle, joten se ei sovi pieniin maalauksiin. Ruiskujen laaduissa on paljon eroa, 10e ala-säiliö ruiskulla ja 100e ylä-säiliö ruiskulla on jo huima ero. Huono ruisku vaikuttaa maalin kulutukseen, ja ennen kaikkea maalipinnan laatuun. Hyvän ruiskun tekee tarkka koneistus neulassa, ja maalin sekoittuminen ilman kanssa, sekä maalauskuvio. Kalliimmassa ruiskussa on myös enemmän säätöjä. 50e ruiskussa on todennäköisesti pelkkä maalin määrän säätö, mutta taas 150e ruiskussa on määrän, ilman sekä kuvion säätö, myös paineensäätöventtiili löytyy hyvistä ruiskuista…
Ruiskun kannattaa ostaa asiantuntevasta maali liikkeestä, hyvien hinnat yleensä päälle 100e. Hyvissä ruiskuissa on yleensä kolme säätöä, maalin määrä, paine, ja kuvion koko. Maalaukseen vaikuttaa myös ruiskun suuttimen koko, jonka läpi siis maali kulkee. Pohjamaaleihin suositellaan mahdollisimman suurta suutinta (1,6-1,9mm) pintamaaleille taas pienempi suutin (1,4-1,0mm). Eritäin hyvä lisä joissain ruiskuissa on metalliverkko maalikannussa, joka puhdistaa sinne päässeet hiekanmuruset. Hyviä ruiskumerkkejä on HTE, Iwata ja Devilbliss. Vähemmän maalaaville harrastelijoille hyviä ja halpoja merkkejä ovat myös airgunsa ja u-pol.
Suojavarusteet
Suojavarusteet ovat yhdet maalarin perustarpeista. Tämä on asia joka on tärkeä ottaa vakavasti ja huomioida. Varusteksi tarvitse haalarit (hupulla, jos mahdollista), hanskat (materiaalina esimerkiksi nitriili), hengityssuojain (johon sisältyy hiukkas -ja aktiivihiilisuodattimet) ja ilmatiiviit silmäsuojaimet, mikäli mahdollista.
Paras suodatin olisi kumisella -tai silikonisella rungolla varustettu naamari, jossa on aktiivihiilisuodattimet (liuotinhöyryjä varten) ja hiukassuodattimet (maalisumua varten). Naamarin täytyy sopia täydellisesti naamaan, näin että kaikki ilma tulisi suodattimien kautta, eikä vuotaisi esimerkiksi reunojen välistä. Naamarin tiiveys varmistuu joko alipaine -tai ylipainekokeella. Alipainekoe suoritetaan tukkimalla sisäänhengitystie käsilä ja hengittämällä sisään. Jos naamari painuu kasvoille eikä ilma virtaa, on naamari tiivis. Ylipainekoe suoritetaan tukkimalla uloshengitystie ja hengittämällä ulos, jolloin naamarin kuuluisi pysyä kasvoilla eikä ruveta vuotamaan reunoilta. On olemassa myös kokonaamareita, jotka suojaavat hengityselimien lisäksi silmät ja laajmman osan kasvoista. Aktiivihiilisuodattimien suojausluokka olisi suositeltavaa olla A2 ja hiukkassuodattimien suojausluokka P3.
Puolinaamareita on kahdenlaisia, kiinteillä suodatinkapseleilla sekä vaihdettavilla. Kiinteillä suodatinkapseleilla oleva suodatin on yleensä halvempi vaihtoehto- mutta silti yhtä käytännöllinen, kuin vaihdettavilla kapseleilla oleva naamari. Joka johtuu siitä että yleensä kertakäyttö naamari maksaa 15e-30e, kun taas vaihdettavilla kapseleilla oleva naamari kapseleilla 40-60e. Kapseleita on yleensä 2kpl mukaan lukien hiukkasuodattimet. Aktiivihiilisuodattimilla hintaa on 10-20e, ja hiukkasuodattimilla 5e-15e. (kuvassa 2 kemiran puolinaamari)
Paperirunkoisia kertakäyttösuodatimia täytyisi välttää, sillä ne suodattavat vain maalipölyn altistaen maalaajan vaarallisille kemikaalihöyryille.
Kokonaamareita tehdään lähes yksinomaan vaihdettavilla kapseleilla. Kokonaamarin hinta kapseleilla vaihtelee 80e-500e. Kemiran sari kokonaamari (Ks: Kuva 1), hintaa suodattimen kanssa 110e. Itse suodatin maksaa 10e.
Suodattimen käyttöikä riippuu pitkälti käyttötavasta ja tiloista. Hyvin huollettuna, hyvin ilmastoidussa huoneessa käytettynä, naamari kestää n:12kk. Naamari pitää säilyttää ilmatiiviisä tilassa, esim hyvin suljetuss muovipussissa, sillä suodatinkapselit suodattavat myrkkyjä jatkuvasti, jolloin ne menettävä tehonsa ajan myötä. Tarkemmat ohjeet naamarin käyttöohjeista.
Aktiivihiilisuodattimet suodattavat lähes kaiken maalihöyryn, mutta maalipöly tukkii ne kuitenkin helposti. Hyvä neuvo tähän on laittaa esim. vanhan lakanan riepu suodattimien eteen, ja vaihtaa se jokaisen maalauskerran jälkeen, tai ostamalla hiukkasuodatin, jolloin ei tarvitse turveutua epävarmoihin kotikonsteihin. Maalatessa naamariin kertyy kosteutta, joka tulee ulos pisaroina. Tämän takia kannattaa välillä puhaltaa vesi naamarista pois, jottei se tipu maalattavan kappaleen päälle.
Vaikka nykyän onkin olemassa asialiset suodattimet, ei maalaus ole silti vaaratonta. Sideaineena käytetty isosyanaatti ei suodatu tavalisten aktiivihiilisuodattimien kautta, jolloin paras tapa terveyden kannalta maalata olisi käytää yksikköä, joka tuo puhtaan ilman paineilmaverkosta namariin. Nämä laitteet ovat valitettavasti kalliita eivätkä ole järkevä sijoitus harrastemaalaajalle.
Maalattaessa, ruiskua putsatessa/maaleja sekoittaessa tulisi käyttää suojaanskoja ja naamaria, sillä tinneri tai muut liuottimet kuivattaa ihoa ja ne imeytyvät myös ihon läpi elimistöön. On saatavan ns. raitisilmahuppuja, johon ilma tulee kompressorilta, tällöin ilma on lähes 100% puhdasta. Huomioiavaa on, että välissä on syytä käyttää öljy/vesisuodatinta, joka puhdistaa kompressorista tulevan veden/öjyn. Samaa suodatinta voi käyttää yhdessä ruiskun kanssa, jolloin se puhdistaa kummankin ilman. Raitisilmahuppujen hinnat 200e-1000e
2.3 Kompressori/vedenerottimen tarkoitus Vesi ilman seassa tekee maalipintaan kraatereita, samoin tekee myös öljy. Kompressoreihin saa erilaisia vedenerottimia/öljynsuodattimia, jotka putsaavat vesihöyryn/öljypisarat ilman seasta. Yksi tarkistuksen kohde on kompressorin kunto. Halvimmilla kompressoreilla on tapana päästää öljyä ilman sekaan, myös vesi sekoittuu helpommin ilmaan pienissä kompressoreissa. Tästä ongelmasta ei pääse eroon kuin ostamalla uusi kompressori, taikka ostettava öljynerotin. Kompressorin olisi hyvä tuottaa 400l minuutissa ja oltava 50l säiliössä, ja 5barin tuotolla. Yksi huomioitava asia on letkun pituus, 10m letkua tekee 1barin painehävikin. Kuvassa 3 Kuva 50l ilmasäiliöllä olevasta kompressorista. Kuva 3
Maalityypit
Massamaalit
Massamaaleja ovat metallihohto, helmiäis ja muut erikoismaalit. Massamaalit ohennetaan ohenteella, yleensä sekoitus-suhde 1-osa ohennetta 2-osa maalia, riippuen kuitenkin valmistajasta. Maali kuivuu muutamassa kymmenesssä minuutissa, mutta se vaatii kuitenkin päälleen lakan. Sillä Massa maali ei kiillä ilman lakkaa, eikä pahemmin liuottimiakaan kestä. Massan virallinen nimitys onkin kaksikerros väri, eli maalaus tapahtuu maalaamalla maali, sekä lakka.
Akryylimaalit
Akryylimaalit vaativat kuivuakseen kovettajaa, sekoitussuhde yleensä 1-osa kovetetta 2-osa maalia, riippuen kuitenkin valmistajasta. Akryylimaali ei vaadi lakkaa, sillä se kestää liuottimia ja muutenkin kulutusta, ja kiilto ei muutu vaikka lakkaisikin. Kuitenkin lakka olisi hyvä pistää, sillä lakka suojaa aina maalipintaa pieniltä naarmuilta. Akryylimaali on yksikerros maali, joten pelkkä maali riittää.
Pohjamaalit
Metalleille/muoville on omat pohjamaalinsa, jotka yleensä suojaavat korroosiolta/parantavat tartuntaa. Pohjamaalin väri valitaan maalin värin mukaan. Vaaleille valkoista, tummille mustaa. Tumman ja vaalean väliltä olevat maalataan harmaalla. Sekoitussuhde 1:1 riippuen valmistajasta
Efektimaalit
Efektimaaleja on monenlaisia, on candya, kameleonttia, kromimaalia ja monia muita. Kameleontti maali on sanansa mukaisesti kameleontti efektimäistä, eli siis väri muuttuu katselukulmasta katsoen Candy maalit ovat kirkaita läpikuultavia maaleja. Candyä sanotaankin karkkimaaliksi, juuri siksi että väri on tosiaan kirkasta ja karkkimaista. Kromimaali on peilikirkasta maalia, joka heijastaa valoa erittäin hyvin. Efektimaalit ovat yleensä kolmikerros maaleja. Esimerkiksi kameleontissa maalataan aluksi musta, joka korostaa kameleontti efektia, sitten maalataan itse kameleontti maali, jonka jälkeen lakkaus. Eli siis kolme kerrosta..
Maaleja on monenmerkkisiä Mipa, Spies hecker, Standox, Ppg ja monia muita. Maaleja on saatavana lähes kaikista autotarvike liikkeistä/automaalareilta. Yleensä eri merkkien maalit menevät ristiin toisien merkkien kanssa, ilman kemiallisia reaktioita, mutta suosittelisin silti käyttämään samanmerkkistä maalia ja ohenteita maalatessa, näin taataan paras kestävyys. Värit valitaan värikartasta värikoodin mukaan, näin ollen maalin loputtua saat värikoodilla samaa maalia lisää. Merkkien väliset hinnat ovat yleensä aika samalla tasolla. Yksi sääntö kuitenkin yleensä pätee: litrahinta on yleisimmillä Maaleissa litrahinta 60e luokkaa, Desihinta taas 10e luokkaa. Ohenteet ja lakat 20e litrahinnalla, lakat 20e-50e litrahinnalla 1l, tinneri ja muut liuottimet 10e-20e. Harvinaisemmat helmiäis/metallihohto maalit saattavat maksaa huomattavasti enemmän, litrahinnat hipovat jopa 3000e. Kaikkia värejä ei välttämättä löydy, johtuen valmistajien omista patenteista, mutta yleensä lähes sama sävyinen löytyy. .
Pohjatyöt
Otetaan esimerkiksi bensatankki. Tankkiin on tullut lommo pienestä kolahduksesta, ja lommon ympäriltä lähtenyt maalia, ja alkanut ilmestyä ruostetta. On kaksi vaihtoehtoa paikkamaalaus ja pakkelointi tai tankin hiekkapuhallus/hiominen paklaaminen ja sitten maalaus.
Hyvillä pohjilla tulos kuvan 4 kaltaista Kuva 4
Paikkamaalaus
Paikkamaalaus tarkoittaa vain tietyn alueen maalaamista tietystä alueesta. Ensikuvitelma voi olla että helppo nakki, mutta sitä paikkamaalaus ei tosiaankaan ole. Suurin ongelma on maalin värikoodi. Se tarvitsee ensiksi määrittää (esim maahantuoja) tai sitten maaliliike. Mikäli tankin maali on hieman haalentunut auringossa, ei vakio värikoodi enää sovi, ja saman väristä maalia ei välttämättä enää löydy. Kuitenkin jos tankki on suhtkoht hyvissä maaleissa, on tehtävä helpompi.
1. irroitetaan tankki, ja pestään se liuotinpesuaineella.
2.Hio vesihiomapaperilla karkeuksilla 180>240>400>600 lommokohta ja muutamasentti lommon ympäriltä. Hio kuitenkin niin että maalin ja metallipinnan välissä ei olisi selvää porrasta, vaan hiomajälki olisi mahdollisimman tasaista. Viimeistele karhunkielellä, ja putsaa silikoninpoistoaineella. HUOM!: Massamaali lähtee tinnerillä/silikoninpoistoaineella pois, joten pyri puhdistamaan vain metalli. Putsausta ei kannata tehdä kankaalla, sillä siitä jää nukkaa pintaan, sen saa tosin pölyrätillä pois. Suosittelen pesusieniä. mitkä kestävät kemikaaleja.
3. Kittaus. On olemassa monenlaisia kittejä, 2-komponentti(eli kovete+ massa= kemiallinen reaktio), sekä 1 komponentti (kitti kuivuu hapen vaikutuksesta). On erikseen myös muovi ja metallikittejä. Kuitenkin jokaiselle kitille on oma osa-alueensa, muovi kitille muovi, ja metallikitille metalli. Kuitenkin peruskittinä olisi parhain metallinkittaukseen tarkoitettu 2-komponentti kitti. Kiteillä on eri raekokoja, on karkeita ja hienoja. Ensiksi laitetaan karkea, sitten medium ja lopuksi hieno- eli viimeistelykitti
Tämä johtuu siitä karkealla kitillä, kitin ja metallin saumakohta näkyisi maalinläpi, ja hieno taas ei peitä kunnolla kuoppia, jolloin kustannukset suuremmat
4. Hio kitin kohtaa pinta aivan tasaiseksi metallin kanssa. 5 Maalaa tankki kappaleen 6 ohjeiden mukaisesti
Kokomaalaus
Kokotankin maalaus on siitä helpompi että tankki on kokonaan yhden sävyinen, eikä sävyeroja ole, mikäli maalaus onnistunut. Kuitenkin jos pyörä vanha ja maalit haalentuneet, huomaa maalauksen, vaikka olisikin maalannut alkuperäisellä värillä.
- Hiekkapuhalla tankki
- Kittaa lommokohta kappaleen 5.1 ohjeiden mukaisesti
- Putsaa silikooninpoistoaineella
- Maalaa kappaleen 6 ohjeiden mukaan
Maalaus
Maalaushuoneen siivous
Huoneen siisteys on yksi tärkeimmistä tekijöistä, pienet kivenmuruset näkyvät räikeästi kiiltävässä maalipinnassa. Harjaa huone päivää ennen maalausta, ja pese lattiat ja seinät, sekä katto. Seuraavana päivänä/huoneen kuivuttua harjaa huone uudelleen. Anna pölyn laskeutua 2h ja toista harjaus. Lämmitä huone noin 20 asteen lämpötilaan. 25 asteessa joidenkin merkkien maalit kuivuvat liian nopeasti/synnyttävät kemiallisia reaktioita. ÄLÄ LAITA HUONEESEEN MINKÄÄNLAISTA TUULETINTA,JOKA PYÖRITTÄÄ PÖLYÄ. Jos laitat kuitenkin jonkinlaisen tuulettimen, niin laita hengittävä kangas/vaahtomuovia tuulettimen eteen putsaamaan ilmaa. Jotkut puhaltimet saattavat kuitenkin syttyä palamaan. Muista sammuttaa tuuletin maalauksen ajaksi, ja käynnistä se 15min maalauksen jälkeen. Huone ei saa olla liian kostea, kosteus pilaa maalipinnan, esim huono maalitarttuvuus ja pinnan himmeneminen.
Kompressorin toiminta
Laita kompressori päälle. Pienistä kompressoreista kannattaa päästää vedet pois säiliöstä, varsinkin märällä kelillä. Säädä paine noin 2.5-5 bar, riippuen letkun pituudesta, sekä omista mieltymistä.
Ruiskun toiminnan tarkistus
Laita maalikannuun loraus tinneriä, ja huljuttele seinämät rasvasta puhtaaksi, sitten avaa maalin määräruuvia, ja valuta tinneri suuttimen läpi. Tämän jälkeen laita toinen loraus tinneriä, ja kiinnitä paineletku. Huljuttele säiliö puhtaaksi, ja ruiskuta se pois. Tämän jälkeen putsaa maalisäiliön mahdollinen suodatin roskista ja säiliö muista ylimääräisistä murusista.
Maalin sekoittaminen
Anna maalien lämmetä huoneenlämpöiseksi(noin 20celsiusta). Sekoita noin minuutti ennen käyttöä, maalien eri värit sakkaantuvat nopeasti, jolloin pinnasta tulee äkkiä eri sävyinen. Sekoittaessa muista kuitenkin katsoa purkista poispäin, sillä kannen välistä voi roiskua maalia silmille, joka tietää lääkärissä käyntiä. Sekoita maalit esim. pakastekipoissa, voipurkit tai jugurttipurkit sulavat helposti, joten niitä ei saa käyttää. Purkin kestävyys kannattaa testaa ennen maalausta hyvissä ajoin. Sekoita Akryylimaalissa kovettaja ja maali valmistajan ohjeiden mukaan. Massamaaleissa ohenne ja maali valmistajan mukaan. Hyvä tapa saada oikea maaliseos, on mitata aineet erinäisellä sekoitustikulla, mistä näkee sekoitussuhteet 1:2,1:3 ja 1:1. Mikäli sekoitussuhdetta ei ole mainittu, ainakin teollisuusmaaleissa on ohennetta riittävästi, kun sekoituksen jälkeen rauhallisesti tikkua nostettaessa tikusta valuu maalia tasaisesti noin 10cm korkeuteen asti. Avaa maalipurkki varovaisesti talttapäisellä ruuvimeisselillä. Kantta avattaessa katso purkista poispäin, sillä esim. auringossa olleen purkin sisällä on pieni paine, joka syöksee maalit silmille, joka tietää lääkärissä käyntiä. Maaleja ei kannata valuttaa purkista pois, sillä maalia menee äkkiä hukkaan enemmän kuin tarvitsee. Apteekista voi hakea pipettejä, mieluiten 20 tai 50 millilitran säiliöllä, maksavat 50centtiä, joskus jopa ilmaisia. Pipetissä on yleensä millilitra asteikko, josta myös hyvä mitata maalin sekoitussuhde. Kaada aineet purkkiin, sekoita rauhallisesti, ja laita ruiskuun. Olisi kuitenkin suositeltavaa valuttaa maalit kertakäyttömaalisuodattimen (paremman puutteessa myös harva kangas [esim. säkkikangas] käy) läpi ruiskuun, joka putsaa sekoituksen aikana tulleet roskat.
Kappaleiden ripustus
Laita osat roikkumaan esim 2mm sähköjohdolla katosta, vaakaan mieluiten, taikka esim vanhan hetekan päälle. Näin maali ei valu aivan yhtä helposti. Mikäli laitat kappaleet jonkun tason päälle, pitää huone olla erittäin puhdas. Sillä pöly laskeutuu pöydälle, ja ottaa märkään maaliin helposti kiinni.
Maalattavan kappaleen putsaus
Sormista tulee rasvaa kaikkeen mihin koskeen, kuten maalattavaan kappaleeseen. Huono putsaus aiheuttaa tarttumattomuuden kyseiseen kohtaa tai huonon kestävyyden maalipinnassa, taikka lakkapinnan kuplimisen kyseistä kohtaa. Kappale olisi hyvä pestä liuotinpesuaineessa ennen maalausta, teräksen kohdalla kannattaa kuivaaminen hoitaa nopeasti pintaruosteen välttämiseksi. Kappaleen pitää putsata rasvasta ja muista epäpuhtauksista, ennen kaikkea silikonista ja vahoista. Kasta rätti tai sieni silikoninpoistoaineeseen ja pyyhi kevyesti pinta niin ,että se haihtuu lähes heti. Sillä silikonipoisto aineen imeydyttyä maali ei siihen kohtaan tartu. Mikäli teit edellisen asian rätillä tai paperilla, pyyhi kappaleen pinta pölyrätillä.
Muovinkohdalla ei tinneriä saa laittaa ollenkaan sen pinnalle, sillä tinneri sulattaa muovia ja aiheuttaa huonon tartunnan.
Maalaus
Aloita maalaus hankalimmista kohdista, jolloin niiden päälle voi maalata toisen kerroksen nopeammin. Pystypinnan kohdalla maalaa ylhäältä alaspäin.
1. Maalaa pohjamaali kerros, sen tarvitsee olla vain ohut harso, joka peittää vain joistain kohdista. Anna kuivahtaa n:30min, ja putsaa ruisku välissä. Muoville ehdottomasti muovipohjamaali, metallille ruosteenestoaine, ei tosin aivan pakollinen..
2. Mikäli huomaat maalauksen alettua, että maali ei tartu tiettyihin kohtiin. Vaan vetäytyy siitä sivulle on selvää, että kappaleen putsaus on laiminlyöty. Taikka pohjalla on silikonia taikka vahaa.
Fiksuin tapa on antaa maalin kuivahtaa, ja maalata uudelleen ohut harso, niin kauan kunnes reaktiota ei enää tule. Toki jokin järki tarvitsee kerrosten määrässä olla, 4 ohutta harsokerrosta alkaa olemaan pohjamaalilla maksimi.
Reaktion voi kuitenkin koittaa sulkea maalin alle erinäisellä transparent fyllerillä, joka estää kuplimisen myöhemmissä kerroksissa. Tapahtui kuplimista missä tahansa maalausvaiheessa, on kaiken A ja O ohkaiset kerrokset sekä pitkät kuivumisajat.
Ohkainen kerros ja pitkä kuivumisaika sulkee myös reaktiota alleen. Hommassa tarvitaan kärsivällisyyttä, sillä jos maalaa esim kaksi ohutta harsokerrosta, ja kolmannen kerroksen laittaa ns ”peittävällä” kerroksella, saattaa reaktio nousta uudelleen pintaan. Sillä maalien ohenteet/kovetteet sulattavat aina vanhaa maalipintaa, nostaen ongelmat uudestaan esille.
2.Maalaa itse maalin ensimmäinen kerros. Jätä pinta hieman röpelöiseksi, mutta silti hieman peittäväksi. Muista maalata myös kappaleen reunat. Anna maalin kuivahtaa 15-30min, ja maalaa uusiksi. Jos huomaat kuitenkin maalipinnassa valumia taikka muita virheitä, anna kuivahtaa 5-6h, eli kosketuskuivaksi, ja hio 400 paperilla ilman vettä. Maali on vielä märkää, joten tinnerillä tai muulla ainella ei pintaa saa putsata. Putsauksen voi hoitaa paineilmalla sekä puhtaalla vedellä, mutta ei maalaushuoneessa.
3.Maalaa toinen kerros. Jos kerros näyttää vieläkin epäonnistuvan, maalaa vain ohkainen kerros, kuitenkin niin että appelsiinipinta katoaa. Anna kuivahtaa vartti ja maalaa lopullinen kerros. Massamaalin kohdalla kerros ei saa olla liian paksu, sillä maalikerroksen ollessa liian paksu maalin pintajännitys pettää, ja maali alkaa kuplimaan.
4.Jos pinnassa on vieläkin virheitä esim valumia, anna kuivahtaa kosketuskuivaksi, ja hio ainoastaan virheiden päältä kevyesti 400, ja putsaa paineilmalla ja vedellä, anna veden haihtua kokonaan. Maalaa erittäin ohut kerros hiotulle kohdalle
Massa-, eli ohennemaaleilla kuivumisajat ovat lyhyempiä, kuin akrylli. Joten Massamaalin voi yleensä hioa jo 2h jälkeen. Jos pinnasta ei vain näytä tulevan hyvää, niin antaa sen sitten olla huono, kokemus opettaa...
5.Anna maalin kuivua 1h ja pistä mahdollinen lakkakerros. Massamaaleissa lakka on pakollinen kiillon ja kestävyyden kannalta. Lakassa seurataan samoja ohjeissa kuin maalissa. Eli ensinmäiseksi vaikeimmat paikat, sitten helpommat. Eka kerros ohkaisena, hieman appelsiinipinnalla. Toinen ja mahdollinen kolmas kerros viimeistely kerroksena. Massamaalia ei saa hioa ennen lakkausta, akrylliäkin vain kevyesti 600 paperilla ilman vettä.
6. Anna maalatun kappaleen kuivahtaa noin 24h ennen asentamisia, 48h olisi hyvä antaa kuivua ennen liuottimille altistamista. Jos haluaa pikakuivauksen, antaa kappaleiden kuivua 12h, ja laittaa saunaan n:50 asteeseen
6 Ruiskun putsaus Pura ruiskun maalisuutin, neula ja ilmasuutin erilliseen purkkiin ja kaada tinneriä joukkoon, ja pese sudilla puhtaaksi. Toista sama homma ruiskun rungon kanssa, sekä maalikannun sekä maalipurkkien.Ruiskun voi putsata myös helpommalla mutta tehokkaalla tavalla,laitat ruiskusäiliöön tinneria tai tärpättiä ja sitten vaan ruiskutat säiliön tyhjäksi jolloin tinneri on puhdistanut paikat jossa maalia on ollut
Tekstin on kirjoittanut foorumin käyttäjä IR, muotoilut vielä hieman vaiheessa.
