2T-koneessa voi sylinterin pienellä viilauksella saada tehoa ja vääntöä hyvin parannettua. Usein mopojen vakiosylinterit ovat aukotuksiltaan melko matalaviritteisiä ja lisätehon saaminen on helppoa. Sylinterin viilaaminen myös muuttaa koneen luonnetta, yleisesti ottaen mitä enemmän viilaat sen ylemmille kierroksille ja kapeammalle alueelle tehot siirtyvät. Sylinterin viilaamisessa kannattaa muistaa että isoin ei ole paras, ja metallia on helppo poistaa mutta vaikea liimata takaisin, joten asteittainen kokeileminen on hyvästä.
Tässä hieman yleistietoa viilauksesta (esimerkkikuvissa on Suzuki PV-tyyppisten koneiden sylintereitä).
Sisällysluettelo
Imupuoli
Uudemmissa mopoissa sylinterissä ei ole varsinaista imuaukkoa koska koneen imu on toteutettu läppäventtiilillä kampikammioon. Vanhemmissa mopoissa taas käytetään monesti mäntäohjausta, eli männänhelma aukaisee ja peittää sylinterissä olevan imuaukon(PV-kone).
Mäntäohjatun pytyn imupuolen viilaukseen vinkkejä:
Kaasarin puoleisesta aukosta kannattaa tehdä saman kokoinen kuin imukaula ja kaasarikin ovat. Yleisohjeena kannattaa pyrkiä minimoimaan kaikki portaat ja äkkinäiset kanavan halkaisijan muutokset. Ne aiheuttavat pyörteilyä ja hidastavat seoksen virtausta ja laskevat siten tehoa. Kanavat ja niiden liitokset kannattaa viimeistellä jouhevaksi ettei niissä ole portaita.
Kuten Suzukin pytyssä on, läppäkanava lähtee alaspäin. Siihen ei tarvitse paljoa muutoksia tehdä, hieman voi lyhentää sitä jakajaa, joka jakaa kanavan läpille ja suoraan pyttyyn.
Imuaukon muoto vaikuttaa myös, miten teho ilmenee. Jos aukon ulkoreunat on pyöreät (eli aukko on soikio, kun välirivasta ei välitetä), teho ilmenee tasaisemmin (eli ala- ja keskivääntöä paremmin). Jos aukko taas on suorakulmainen, teho ja vääntö siirtyy korkeammille kierroksille ja ilmenee yht äkkisesti, eikä laajalla alueella. Mitä leveämpi imuaukko on, sitä enemmän polttoaineilmaseosta pääsee kampikammioon, ilman ajoituksen pidentymistä, eli vääntö kasvaa. Imuaukon korkeuden muuttaminen, pidentää ajoitusta ja tuo lisää kierroksia, siirtäen tehoaluetta ylemmäksi.
Läppäventtiiliohjatun moottorin imupuoli:
Läppäventtiiliohjatun moottorin sylinterissä ei siis ole varsinaista imuaukkoa josta seos tulee sisään koneeseen. Niissä seos tulee ensin läppäventtiilin kautta kampikammioon, ja kun mäntä liikkuu alaspäin, se painaa seoksen huuhtelukanavien kautta sylinteriin. Sylinterin huuhtelukanavien alkupäätä eli huuhtelulähtöjä voi parantaa viilaamalla terävät kulmat ja portaat pyöreiksi ja poistamalla valurösöt. Männän helmat saattavat myös tulla huuhtelukanaviin virtaavan seoksen eteen. Tämän voi selvittää määrittämällä ensin kuinka alas mäntä laskee sylinterissä alakuolokohdassaan. Sitten asettaa männän siihen kohtaan ja katsoo haittaisiko männän reunat seoksen virtausta huuhtelukanaviin. Niistä kohdista voi viilata tavaraa männästä pois virtauksen tieltä, mutta pari asiaa täytyy pitää mielessä:
-männän pakohelmaa ei saa lyhentää tai kaventaa niin paljon, ettei se enää peitä pakoaukkoa männän ollessa yläkuolokohdassa -männän rakennetta ei kannata heikentää liikaa, kannattaa siis käyttää harkintaa. Samoin työstöjälki pitää viimeistellä hienolla vesihiomapaperilla naarmuttomaksi.
Pakopuoli
Pakoaukolle pätee samat säännöt kuin imuaukolle. Aukon leventäminen parantaa vääntöä(käytännössä siis tehoja "piikillä", aivan alakierroksille se ei juuri vaikuta) eikä juuri huononna tehoaluetta. Aukon korottaminen lisää myös tehoja mutta samalla siirtää niitä yläkierroksille ja huonontaa alavääntöä, yleisesti aukon korottaminen on se mikä tekee koneesta "piikikkäämmän". Aukon muoto vaikuttaa myös tehoalueeseen. Kaareva aukko laajentaa vääntöaluetta kun taas kantikas aukko antaa lisää tehoa yläkierroksille mutta tekee tehoalueesta kapeamman. Aukon yläreunan muotoilulla on myös vaikutusta pakoputken toimintaan. Kantikas aukko tuottaa voimakkaan pakopulssin joka voi sopivan pakoputken kanssa tuottaa hyvän piikkitehon. Kaarevampi aukko on taas "vääntävämpi" ja toimii paremmin vääntävän putken kanssa.
Pakoaukon leveydelle nyrkkisääntönä voi pitää 68-71% sylinterin halkaisijasta. Aukon leveys mitataan suorana jännemittana, eli leveyden selvittämiseksi voit vaikka ottaa tulitikun ja pätkiä sitä pikkuhiljaa kunnes se juuri ja juuri mahtuu aukkoon leveyssuunnassa ja mitata sitten tikun pituuden. Liian leveässä pakoaukossa männänrenkaat pullistuvat aukon kohdalla niin paljon että ne tarttuvat aukon reunoihin ja renkaat katkeavat hyvin äkkiä. Männänrenkaiden kestävyyttä voi myös parantaa aukon ylä- ja alareunojen muotoilulla. Kaareva reuna painaa renkaat vähitellen takaisin uraansa, suora reuna taas on yhtäkkinen ja männänrenkaat tarttuvat siihen helpommin.
Aukon korkeudelle taas ei voi suoraan sanoa millimääräisiä nyrkkisääntöjä, sillä korkeuden vaikutus aukioloaikaan riippuu koneen iskun pituudesta. On määritettävä pakoaukon aukioloaika kampiakselin asteina, eli esimerkiksi siten että laitetaan vauhtipyörään astelevy, sitten pyöritetään mäntä siihen kohtaan missä pakoaukko juuri ja juuri aukeaa. Sitten pyöritetään konetta samaan suuntaan kunnes pakoaukko jälleen sulkeutuu ja merkitään muistiin montako astetta kampiakseli pyörähti pakoaukon aukeamisen ja sulkeutumisen välillä.
Nyrkkisääntöjä pakoaukon aukioloajoille, olettaen että aukko on normaali n. 68% levyinen ja yläreunoiltaan kaareva:
(eli astemäärä ja tehoalue, tämäkin riippuu suuresti pakoputkesta ja muista osista)
- 170 astetta - 7000-9000rpm
- 180 astetta - 9000-11000rpm
- 190 astetta - 10000-13500rpm (voi pitää ylärajana "järkivirityksissä")
- 200 astetta - 11000-14000+ rpm
175 astetta matalampaa pakoaukkoa voi pitää käytännössä "vakiona", sellaisella saadaan hyvä ala- ja keskivääntö, mutta se ei tuota kummoista toimintaa tehoputkellakaan eikä jaksa kiertää korkealle.
Huuhtelut
Huuhteluihin ei kannata mennä koskemaan, jos et ole koskaan aiemmin viilannut pyttyä. Ja yleensä, niihin ei normaalin pulliaisen tarvitse edes koskea, koska he saavat haluamansa tehon, ainoastaan pakoaukkoa ja imuaukkoa viilaamalla. Mutta jotkut haluavat lisää tehoa, jolloin huuhteluihin on koskettava. Huuhtelut ovat erittäin herkkiä, nehän ohjaavat uuden seoksen pyttyyn, samalla työntäen palokaasut putkeen. Jos huuhteluiden suuntaus on pielessä, tuore polttoaineilmaseos voi mennä suoraan pakoaukkoon, eikä kaikki pakokaasut lähde pois pytystä.
Suzukien viilausohjeet
Noniin, nyt on hieman tuota yleistä tietoa viilauksesta, niin laitanpa tähän nyt sitten Suzuki PV/S1/S/R pyttyihin sopivia viilausohjeita, koska näitä eniten Viilaustopicissa kysellään. Joku muu voi kirjoitella sitten muihin pyttyihin sopivista viilausohjeista.
Imuaukko
Eli, imuaukon voi tehdä 2-4mm kapeammaksi kuin männänhelman, tämä on maksimileveys!
Korkeutta imuaukolle voi laittaa 13mm-16mm, riippuen minkäluonteisen pytyn haluaa. Toisin kuin leveydellä, imuaukon korkeuden yllämainitut arvot eivät kuitenkaan ole ne suurimmat sallitut, vaan tarvittaessa voit viilata lisää. Korkealla aukolla tulee tietysti kierroksia lisää ja tehot siirtyvät ylöspäin ajoituksen kasvaessa. Itse tein 60cc Power+ 14mm korkean aukon ja 80cc Power+ 16mm korkean aukon.
Pakoaukko
Pakoaukon maksimileveytenä voi pitää 72% sylinterinhalkaisijasta. Lasketaan samallatavalla, kuin imuaukon leveys äsken. Korkeutta aukolle voi tehdä huoletta 18mm-21mm, ja tarvittaessa enemmän, jälleen riippuen minkälaista tehoa haetaan. 50cc Power+ pytyssä, sopiva korkeus löytyy 17,5mm-18,5mm. 60cc Power+ 18,0mm-19,5mm ja 80cc Power+ 19mm-21mm. Nämä minunmielestä sopivia aukon korkeuksia kyseisille pytyille. Jos tehot eivät kuitenkaan riitä tarpeisiisi, voit tietysti aina viilata lisää! Mutta rajansa kaikella. Lopuksi kannattaa pakokanava hioa kiiltäväksi, jolla parannetaan kaasujen virtauksia entisestään.
Huuhtelut
Power+ sylintereissä kannattaa takahuuhtelut suunnata uudestaan, tulppaa kohden. Älä tee sitä, jos et osaa. Huuhteluiden yläreunat eivät saisi olla erikorkeudella, voit korottaa kaikkia aukkoja hieman, jos haluat, mutta se vaatii oikeanlaisia välineitä ja tieto/taitoa! Yleensä kyllä ne tehot riittää, mitä saa pako- ja imuaukkoa viilaamalla.
Huuhteluiden lähdöt kannattaa tehdä portaattomiksi lohkoihin nähden, ettei synny sitä tuttua pyörteilyä, mitä imulaipan reiässä voi syntyä.
Läpättömät pytyt
Jos omistat läpättömän pytyn (vakio, malossi, malossi cdc tai zeta), kannattaa pytyn alle tehdä kampikammion puristuksia nostava kiekko läppärungon tilalle. Tämän voit tehdä jääkiekosta veistämällä. Kampikammion puristuksien noustessa, seos virtaa nopeammin huuhteluita pitkin sylinteriin, siirtäen tehoaluetta ylemmäs, kapeammalle alueelle ja lisäten samalla kaasuun vastaavuutta.
Viimeistely
Viilauksen jälkeen, pitää muistaa viimeistellä aukkojen reunat! Jos tämä unohtuu, männänrenkaat aika nopeasti menevät poikki ja/tai sylinteri kilkkaa. Kunnon pyöristykset imuaukkoon ja varsinkin pakoaukkoon. Itse teen pyöristykset Dremelillä, jossa kiinni hiomarulla, pieni halkaisijaltaan (n. 6mm). Sillä tulee hyvät ja nopeasti. Myös pelkkää hiomapaperia voi käyttää (karkeus jotain 200).
Viilailun jälkeen kaikki metallipöly on saatava pois kanavista! Ensin puhalletaan suurin irtopöly paineilmalla, sitten reilusti kliinerisprayta ja jälleen paineilmaa. Pytyn voi myös pestä kuumalla vedellä, saippualla ja harjalla. Lopuksi kannattaa pyyhkiä sylinteriputki asetoniin tai ksyleeniin kastetulla paperilla/puhtaalla kankaalla jotta lähtee varmasti kaikki pöly sylinterin pinnasta pois.
Original text by: Sultzi -99
Reilusti lisätietoa by Palezu 2017
