Motowiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Moottoripyörän ajettavuudessa saattaa normaalin kulumisen tai alustamuutosten vuoksi alkaa esiintyä epävakautta. Muunnellut katupyörät ovat kantaansa nähden yliedustettuja eurooppalaisessa mp-onnettomuuksia koskevassa MAIDS 2004-tutkimuksessa, tosin "muunneltu"-sarakkeeseen on päässyt jo muutetulla pakoputkistolla. Ajettavuuteen vaikuttavien monien muuttujien ja runkogeometrian tarkkuuden vuoksi muutosten suhteen pitäisi noudattaa varovaisuutta ja huolellisuutta. Potentiaalinen hyöty on mielekäs, autourheilun tuunaushyödystä sanottua: "sekunnin kymmenykset moottorista, sekunnit alustasta". Alla esitettävä käsitteistö vaikuttaa arkikielessä menevän usein sekaisin: ilmiöt ovat kuitenkin erillisiä. Ikääntyneen kuluneen moottoripyörän ajokäytöksessä niitä saattaa toki esiintyä erikseen tai yht`aikaisesti, mikä vaikeuttaa vikadiagnoosia. Moottoripyörässä(kin) alustassa on lukuisia huoltoa aika ajoin kaipaavia kohteita, joihin - toisin kuin moottoriin tai muuhun tekniikkaan - puututaan harvoin ennakoiden, vaan yleensä vasta kun oireilu on saavuttanut ajoa tuntuvasti haittaavan tason.

Shimmy

Etuyörän vipottelu eli shimmy on tuttu ja huvittava ilmiö esimerkiksi ostoskärryissä, mutta sen fysikaaliset syyt ovat itse asiassa hyvin monimutkaiset. Edellytyksenä on pyörän rullaavan ja sortavan pyörimisen vaihtelu, mutta epävakaa voimistuva vipottelu on riippuvainen vaikuttavien osien (mm.) geometriasta ja sen tarkkuudesta sekä massasuhteista, mikä aiheuttaa ohjausjärjestelmään epävakaan ns. positiivisen takaisinkytkennän. Yksittäisen akselin ympäri kääntyvät ohjausjärjestelmät ovat alttiita shimmylle, mutta sitä esiintyy myös mm. autojen etuakselistossa, erityisesti yksinkertaisemman akselistorakenteen omaavissa maastoautoissa. Samankaltainen itseään voimistava ja potentiaalisesti tuhoisa värähtely on tuttu myös mm. aerodynaamisena "flutter":ina (mm. lentokoneen ohjainpinnat, terässavupiiput) tai ääniresonanssina (mm. juomalasin tuhoaminen pelkällä lauluäänellä). Fysiikan lait, jos joutuu niiden väärälle puolelle, ovat julmia.

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen (mm.) moottoripyörän jousitusliike, renkaan dynamiikka sekä käyttöolosuhteissa ilmenevät impulssit (päällystevirhe jne.) voivat viedä ohjausjärjestelmän epävakaaseen tilaan. Aiheesta on tehty lukemattomia tutkimuksia, mutta silti markkinoille asti saattaa päätyä mp-malleja (esim. Suzuki TL1000S Kertomus) joiden vakausongelmat aiheuttavat takaisinkutsukampanjan. Shimmyssä etupyörä alkaa tyypillisesti moottorijarrua käyttäen hidastettaessa kääntyillä eli väpättää itsestään. Liike voi olla lievä, mutta myös voimistua voimakkaaksi ravistamiseksi (frekvenssi pysyy samana, mutta liikkeen amplitudi kasvaa moninkertaiseksi), saattaapa se laukaista koko pyörän hallitsemattoman vemputtelun eli woblauksen. Shimmyoireet alkavat esimerkiksi kun kädet päästetään irti stongasta ajon aikana ja pyörä hidastaa moottorijarrutuksella: shimmy onkin varsin yleinen prätkän hitaan kulumisen mukanaan tuoma ilmiö. Herkät urheilupyörät ovat lyhyen akselivälinsä ja jyrkemmän ohjauskulmansa vuoksi arempia shimmylle kuin pitkän akselivälin ja loivemman keulakulman matkapyörät tai kustomit. Raaseri saattaa joutua voimakkaaseen shimmyyn terävässä kiihdytyksessä etupyörän kevetessä ja alkaessa sortaa ajosuuntaan nähden, tienpinnan epätasaisuuskin voi laukaista sen.

Rengastus on tyypillinen aiheuttaja, koska sen muodonmuutos rullausliikkeen aikana aiheuttaa shimmyn edellytyksenä olevaa sortoa, rengas joustaa sivuttaisvoimien takia jolloin teleskooppiin kohdistuu epävakaan tilan aiheuttavaa momenttia. Tarkistettavia asioita ovat kuluneisuus (kulunut rengas on yleinen shimmyn laukaiseva tekijä), rengaspaine (paineen lisääminen torjuu ilmiötä Padovan tutkimuksen mukaan), mutta myös epätasapaino tai väärä rengaskoko voivat johtaa shimmylle otolliseen tilaan. Renkaan malli voi estää, vaimentaa tai laukaista shimmyn (Padovan tutkimus). Rengasmallien ajettavuudessa on merkittäviä eroja yleensäkin, siksi joissain maissa (esimerkkinä Saksa, missä ajettavuusongelmat voivat korkeiden ajonopeuksien takia johtaa fataaleihin seuraamuksiin) moottoripyörien on käytettävä valmistajan hyväksymiä rengasmerkkejä ja malleja. Pyörään vaihdettu uudenmallinen rengas voi siis laukaista shimmyn vaikkei sitä edellisillä renkailla olisi esiintynytkään. Nopean moottoripyörän omistaja löytänee Saksan tiedot "Reifenfreigabe"-hakusanalla pyörämalliinsa sopivaksi tutkituista rengasmalleista. Syitä ravistamiselle voivat olla myös mp:lle sattuneen vahingon (kaatuminen, kolari jne.) aiheuttamat geometrian muutokset. Jättö, eli mittamäärä jonka eturenkaan kontaktipinnan keskiö kulkee ohjausakselin jatketta jäljessä, voi olla lyhentynyt liukuputkien väännyttyä taaksepäin niin, että sen vakauttava vaikutus on riittämätön. Ohjauskulma on ehkä muuttunut normaalin teleskoopin pituuden muututtua (jousten kuoleentuminen, modifikaatiot). Keulan jäykkyys tai ohjaustarkkuus voi olla heikentynyt (pyörän- ja ohjauspään laakerit, joustinten eriparisuus vuotojen tmv. takia, joustinten välinen vakain), jolloin etupyörään kohdistuu sortamista lisäävä voima.

Vaikka rungon geometria olisi kunnossa eikä ajettavuus ole normaalisti ongelmallinen, on pyörän virheellinen kuormaus (etenkin matkat Saksan autobaanojen korkeilla ajonopeuksilla!) tyypillinen yllätysten aiheuttaja. Matkakuormaus aiheuttaa helposti pyörän takapainoisuutta (etenkin paino taka-akselin takana), jolloin kevittyneen etupyörän sekä korkean nopeuden aiheuttama keulan aerodynaaminen noste voivat itsessään aiheuttaa, tai osaltaan edesauttaa eturenkaan sortoa päällystevaurioihin osuttaessa, mikä johtaa shimmyyn. Painoa saattaa myös olla liikaa ohjausakselin etupuolella (etukolmion työkalurulla tmv.) mikä aiheuttaa epävakautta. Viimein myös kuljettaja itse voi ajotyylillään provosoida shimmyn: ajoasennon takapainoisuus yhdistettynä tempovaan ohjausliikkeeseen (stongan nykiminen vaihtamisen ja välikaasun antamisen yhteydessä - repivä "urheilullinen" ajotyyli, suoristuneiden käsivarsien vuoksi heikentynyt ohjaustunto, liian veltto tai puristava stongaote) voi aiheuttaa eturenkaan sortamista lisäävän ohjausimpulssin, josta prätkä joutuu shimmyyn ja alkaa "kirjoittaa".

Joitain urheilupyöriä varten on saatavilla tarvikeosina, tai ne on jo tehtaalta varustettu ohjausvaimentimella, koska niiden runkogeometria on käyttötarkoituksen vuoksi valittu herkkää kääntyvyyttä vakauden kustannuksella korostavaksi, eli ne ovat jo vakiokuntoisina jonkin verran alttiita shimmylle. Ohjausvaimennin asentuu esimerkiksi rungon ja useimmiten alakolmion väliin tai se on integroitu ohjauslaakeriin, se sallii hitaat ohjausliikkeet, mutta vastustaa nopeita liikkeitä. Mikäli keula alkaa ravistaa moottoripyörässä, joka ei normaalisti ole sellaiselle altis, on syy selvitettävä pikimmiten koska keulan shimmy voi alustan muihin virheisiin tai ajo-olosuhteisiin yhdistettynä laukaista erittäin vaikeasti hallittavan, koko moottoripyörää vatkuttavan woblauksen.

Woblaus (Wobble, death wobble)

Woblaus tarkoittaa koko moottoripyörän joutumista voimistuvaan vatkausliikkeeseen (usein vauhtiajon aikana) sen ohjauksen värähtelyn vuoksi. Keulan shimmyn raju ravistelu heijastuu muodonmuutoksina koko runkoon (ks. Padovan yliopiston piirrokset) jolloin pyörän takaosa voi joutua vaiheistettuun huojuvaan liikkeeseen: videoleike kaatumiseen päättyvästä woblauksesta (Paul Orrit, Isle of Man 1999) - Bray Hill`in lopussa kaatunut Orrit selvisi onneksi vain käsivarren murtumalla hurjalta näyttäneesta tilanteesta. Woblaus voi myös alkaa keulimisen jälkeen, kun etupyörä laskeutuu tien pintaan kovalla iskulla ja/tai ajosuuntaan nähden hieman kääntyneenä, mikä laukaisee koko pyörän epävakauden. Woblaus on sukua huojahtelulle: takarengas, joustimen/joustinten tai svinginlaakerien kuluneisuus voi heikentää takapyörän ohjaustarkkuutta eli sallia woblaamisen laukeamiseen riittävää virheliikettä, jousituksen korkeussäätö on voinut muuttua tai sitä on muutettu (geometria, painopiste), jousto/vaimennus-valinta on sopimaton, pyörässä voi olla linjausvirhe (takapyörä väärin säädetty). Rungossa saattaa jo uutena esiintyä pieniä kulmavirheitä, se voi olla vääntynyt, tai sen jäykkyys ei riitä ottamaan vääntyilemättä vastaan rajun shimmyravistuksen aiheuttamia voimia. Esimerkiksi Harley-Davidsonin suurten matkamallien osalta on esitetty väitteitä vaikeasta wobble-taipumuksesta: Tässä (video 38 sek) eräs tapaus, mikä kaataa HD:n suoralla moottoritiellä.

Woblaus on vaikeasti hallittavissa - pyörä voi ehtiä vakautua itsekseen vauhdin hidastuessa, tai riistäytyy kuljettajansa lapasesta. Yleensä kuljettajan vastaohjaukset myöhästyvät, eli rauhoittamisen sijaan ne voimistavat liikettä (Orrit). Lopputuloksena on "tank slapper" (kuljettajan polvien läimähdellessä vikuroivan pyörän säiliöön), ja vihdoin luistokulmien karkaaminen niin laajoiksi, että pyörä kaatuu kuljettajan antautuessa, tai takapyörän luisto nappaa kaasua nostettaessa kiinni jolloin pyörä oikenee äkisti ja kuski linkoutuu sen selästä ("highside"). Youtubessa on runsaasti videoita joissa woblaus johtaa kaatumiseen, tai kuljettaja kuin ihmeen kaupalla pystyy seivaamaan tilanteen.

Pogoaminen (pogoing, porpoising)

Pogoaminen (ilmaisu juontuu "pogo stick"-pomppukepistä) eli jousituksen pompottava tai vatkaava pystyliike esiintyy ehkä tyypillisimmin kustom-moottoripyörissä. Se on muista mainituista alustaoireista erillinen, ja johtuu valmistajien pahasta taipumuksesta valita kyseiseen mp-tyyppiin näennäismukava ylijoustettu ja alivaimennettu alusta. Osien mitoitukset tai laatu eivät ole tarkoitettuja urheilulliseen ajoon, ja huomattavan erilevyiset renkaat saattavat aiheuttaa kallistettaessa vääntömomenttia, jota valittu alustarakenne ei pysty asiallisesti vastustamaan. Pogoaminen tuntuu takajousituksessa (alivaimennus voi toki aiheuttaa pitkittäistäkin nyökkimistä tai pumppaamista), erityisesti jos jousto/vaimennus on säätöjen tai kulumisen vuoksi muuttunut kehnoksi, stereojoustimet ovat kulumisen myötä muuttuneet eriparisiksi, ja etu-/takajousitusten perusominaisuudet eroavat. Heikot svingin laakerit tai heppoisat svingin aisat voivat kaarreajossa sallia ylösalaisen levottomuuden muuttumisen "kiertäväksi" vemppaamiseksi (erotuksena huojahtelusta, mikä ilmenee jo suoraan ajettaessa), ja myös kanteille kulunut rengas kohdistaa takaripustukseen vääntömomenttia. Takajousitus painuu tällöin sisään joustaessaan killiin ja jännittyy, heikko vaimennus sallii sen ponnahtavan vastaheilahdukseen osien fleksaamisen samalla lauetessa, ja jousituksen taas painuessa kasaan virheliike pääsee alkamaan alusta. Pogoaminen on useimmiten vain kiusallista pompotusta tasaisena pysyvällä frekvenssillä, mutta kaarreajossa (esimerkiksi jos sädettä joudutaan kiristämään) se voimistuu jolloin pyörää on kenties vaikeaa pitää "ojien välissä". Pogoamistaipumusta voi ajonopeuden laskemisen lisäksi hieman lieventää jousitussäädöillä ja takarenkaan paineen korottamisella (vähemmän lisäjoustoa, pidon heikennys), tai soveltuvia osia uusimalla tai laadukkaammaksi vaihtamalla (japanilaisvalmistajien ikävä viehtymys heppoisiin muovipusliin svingin laakeroinnissa - usein vaihdettavissa tarkasti ohjaaviin neulalaakereihin; myös joustimen/joustinten säätö, huolto tai vaihtaminen laatuosiin): täysin sitä tuskin saa eliminoitua kun aihio on mitä on. Kiertojäykällä rungolla ja jäykillä alustan liikkeitä tarkasti ohjaavilla osilla varustetussa urheilupyörässä pogoaminen on harvinaista, mutta voi viitata osien kuluneisuuteen tai alustan virhesäätöihin mitkä olisi syytä korjata.

Huojahtelu (Weave)

Huojahtelu eli kiemurtava sivuttaisliike johtuu usein linjausvirheistä, esimerkiksi renkaan tai renkaiden virheistä kuten vaikkapa väärästä paineesta tai kuluneisuudesta. Yllättäen alkava huojakkuus onkin oire renkaan rikkoutumisesta. Rengasmallien erot ovat tuntuvia: kuvio tai runkorakenne voi heikentää tai lisätä vakautta. Eturenkaan uusiminen silloin, kun takarengas on jo huomattavan kulunut, voi laukaista levottomuutta ajokäytökseen koska litteäksi tai kulmikkaaksi kuluneen takarenkaan kontaktipinta vaeltelee kallistettaessa eturengasta kauemmas pyörän keskilinjalta. Huojahtelu voi johtua myös takapyörän linjausvirheestä, esimerkiksi kun ketjua on säädetty ja linja jäänyt killiin kiristinten merkkilovien virheellisyyden takia. Pienkikin muutaman millin virhe taka-akselilla voi aiheuttaa etuakselilinjalla jo sentin-parin heiton. Kuljettaja kompensoi ajon aikana huomaamattaan pienen virheen, tai saattaa jopa huomata pyörän käyttäytyvän eri tavoin vasemmalle/oikealle käännyttäessä. Pyörä ei todellisuudessa kulje suoraan vaan kylki edellä kuin rakkikoira, joten tienpinnan ura (tmv.) voi saada sen huojahtelemaan tai "hakemaan". Linjaus pitäisi merkkien lisäksi tarkistaa ketjulinjasta. Alkusarjan Norton Commandoissa ohjauspään kuulalaakereiden väljähtäminen tunnettiin yhtenä huojahtelun aiheuttajana. Kiemurtaminen ei ole tavatonta ikääntyneissä pyörissä, joiden alustassa on kuluneisuutta eli välystä esimerkiksi svinginlaakereissa. Tunnetaan myös tapauksia etenkin takavuosikymmeniltä joissa tehdasuuden japanilaispyörän rungossa oli asteluokan geometriavirheitä (mm. Honda CB900F "Bol d`Or"). Linjausvirheen voi helpohkosti mitata esim. rimojen avulla. Huojahtelu on kiusallista muuta sillä ei ole tapana voimistua shimmyn tai woblauksen tavoin. Se voi olla voimakkaampaa kevyemmällä kuljettajalla kuin tuhdimmalla, ja sen voi ehkä saada vaimenemaan nojaamalla eteenpäin (Murray Walkerin 1980-abouts opetusvideo). Autoistakin tuttu nyrkkisääntö paremmasta rengastuksesta taka-akselilla pätee periaatteessa myös moottoripyörään, tosin prätkämallien herkkyys etu- ja takakumin eriasteiselle kulumiselle vaihtelee. Takapään huojahtelu voi kuskin yllättäessään ja myöhästyneillä vastaohjailuilla tapahtuvissa hillitsemisyrityksissä (=väärin toimittaessa) johtaa kaatumiseen: tienpinnan pitkittäisurat (erityisesti pietyt saumat) ovat tunnettu ansapaikka, jossa etenkin eriparisilla renkailla varustettu kustompyörä saattaa lähteä "jakamaan" (eräässä Dragstaria kohdanneessa onnettomuudessa laukaiseva tekijä on voinut olla 650/1100-mallien taipumus löystää takapyörän pinnoja, mikä myös aiheuttaa huojuntaa - mahdollisesti yritetty hallita vastaohjailulla, mikä voimisti liikkeen jolloin pyörä kaatui).

Tiekarhun jättämät tai muut vastaavat tienpintaan syntyneet pitikittäisurat aiheuttavat pyörä nuljuilua mistä ei pidä säikähtää: pyörä hoitaa itse itsensä hyrrävoimien vakauttavan vaikutuksen takia. Sen sijaan yllättävästi alkanut nuljuilu viittaa rikkoon: esimerkiksi rengas (yleensä takarengas) on tyhjentynyt, tai erittäin pirullisissa tapauksissa mm. moottorin stefarikko on laskenut öljyä takapyörälle. Pyörä ei tällaisessa epävakaassa tilassa "kestä" juuri minkäänlaisia äkillisiä vedon vaihteluja tai ohjauskomentoja: vedä kytkin pohjaan (koskematta kaasuun ensin!) ja ohjaile niin pehmeästi kuin osaat, pakottamatta ajopeliä tahtoosi. Äkilliset massiiviset moottoririkot tai renkaan räjähtämiset ovat vaikeita hallita, ja ovat monissa tapauksissa johtaneet vammautumiseen ja jopa kuolonkolareihin.

Täristys (Vibration)

Moottoripyörän muita kuin moottorista tai tienpinnasta johtuvia täristyksen aiheuttajia on useita. Yleisin lie nopeuden noustessa ilmenevä täristys (>100km/t), mikä johtuu useimmiten renkaan epätasapainosta, mutta kyseessä voi olla myös vannevaurio tai renkaan vika - huono tai väärä asennus, tai vaikkapa teräväreunaisen kuopan ylittämisestä syntynyt kudosvaurio. Moottoripyörän äkillisesti alkaneen täristämisen vuoksi on syytä laskea nopeutta viipymättä, ja sitten vasta tutkia mahdollisia aiheuttajia (vaikkapa tasapainotuspainon irtoaminen omille teilleen, tekniikkarikko). Huono tasapaino on myötävaikuttava tekijä em. vakavammissa ajettavuus- tai hallintaongelmissa. Jarruttaessa ilmenevä tärinä taas johtuu esimerkiksi jarrulevyn kieroutumisesta (vaurio), mutta sitä ilmenee myös kovan rasituksen aikaa levyn lämpökiertymisen eli warppaamisen takia. Ylikuumentumisen vuoksi warpannut levy oikenee lähes aina jäähdyttyään.

Nulju ajokäytös johtuu usein rengaspaineongelmista: hidas tihkuvuoto (0,0-0,2 bar/kk) tarkoittaa paineen ajoittaisen tarkastamisen tarvetta (1-2 viikon välein), ja Suomen koleissa oloissa muutaman kymmenyksen ylipaine voi parantaa ajettavuutta, tai rengas on rikkoutunut (pienen naulan joutuminen TL-renkaaseen voi aiheuttaa hyvin hitaan vuodon). Halpa rengasmalli voi olla perusominaisuutena laaturengasta levottomampi ajettavuudeltaan. Myös rikkinäiset pyöränlaakerit voivat päästää pyörän lonksumaan, tai jotkut akselimutterit ovat huonosti tiukattunina arkoja löystymään itsekseen (usein ne on sokkavarmistettu, ja sokan hyvä olla asiallinen). Japanilaispyörissä svinginlaakerit ovat usein muovipuslia joiden ajatus lie eristää runko tienpinnasta johtuvista värinöistä, mitkä välittyisivät muuten takapyörältä svingin kautta, mutta mitkä kolhiintuvat ajan saatossa eikä svingi enää pysty ottamaan ajovoimia vastaan liikkumatta - esimerkiksi epämääräisyys, uraherkkyys, laiska vastailu kuskin inputteihin. Erinäiset alusta- ja runko-ongelmat ovat mahdollisia vauriotapausten jälkeen, vaikkapa pyörät X-asennossa ajosuuntaan tarkastellessa, tai peli kulkee kylki edellä kuin rakkikoira - esimerkiksi kääntyvyys voi olla erilainen vasemmalle tai oikealle. Ohjauslaakerit ottavat terävistä iskuista kipeää, jolloin niihin syntyy stongaa käännettäessä pykälä, ehkä keula lonksuukin: ohjaus on yksi mp:n kriittisistä järjestelmistä (jarrut ja renkaat muita), eli viallisella pyörällä ei pidä ajaa vaan korjata se ensi tilassa.

Häiriöäänet

Renkaanvaihdon jälkeen alkanut renkaan ulina tai vollaaminen tarkoittaa useimmiten, että asennussuunta on mennyt väärin. Renkaiden pyörimissuunta on määrittelemätön lähinnä enää wanhanmallisissa museotyylisissä renkaissa. Vollaamista voi myös esiintyä tienpinnan ominaisuuksien vuoksi - päällystemateriaali, tai Euroopassa sadeherkillä tieosuuksilla joskus päällysteeseen leikattu uritus - tai tietyillä nopeusalueilla resonanssiäänenä käytetyn rengasmallin (tai e/t-renkaiden yhdistelmän) ikävänä ominaisuutena. Satunnaisesti selvästi alipaineiseksi vuotanut rengas voi aiheuttaa vaimeahkoa ulinaa - jos ajotuntuma on muutenkin heikentynyt tai oireilee voi olla tarkastuksen paikka. On myös mahdollista (esimerkiksi koeajopyörässä) että vaimea ulina tai vihellys on tekninen ominaisuus - esimerkiksi suorahammastettu vaihteisto on tyypillisesti hieman äänekäs - tai kielii viasta (vaikkapa laakeriääni). Kiertävä humina voi johtua esimerkiksi kehnosta ketjusta, liian löysä ketju taas kalahtelee esimerkiksi vedonvaihtelujen yhteydessä (oikea ketjun kiristäminen ynnä linjaaminen ei näemmä ole niin helppo homma kuin luullaan - halpaketjut kestävät myös huonosti lämpenemistä nopeavauhtisessa matka-ajossa). Myös keula tai takajousitus voi kalahdella - selvitä onko kyseessä vika vaiko lokasuojan tmv. häiriöääni. Jarruäänet voivat paljastaa loppuun kuluneet kitkapinnat (levyjarrun rohina), mutta kyse voi myös olla liasta tai kitkapintojen lasittumisesta (yleensä aiheutettu pitkillä mummoilevilla jarrutteluilla, jolloin kitkapinnan lämpötila on noussut korkeaksi) - rumpujarru voi joissain tapauksissa kiljua kuin iloinen pikkupossu. Muutama terävä jarrutus voi kuoria lasittuneen pinnan pois. Rumpujarrut ovat katoavaa kansanperinnettä, ja niissä esiintyy monenlaisia vaikkapa puhdistus- tai huoltotarvetta osoittavia ääntelyjä.

Pyörän hyvä yleiskunto

Omistajan kunnia-asia on pitää ajopelinsä yleiskunnosta niin hyvää huolta, ettei siinä ilmene alustan oireiluja eikä häiriöääniä (myös vaikkapa nesteiden tiputtelut koulutettu pois). Uudehkot pyörät kulkevat huollettuina yleensä nautittavan tasaisesti ja hiljaisesti, kuin sukkasillaan, mikä täyttää moottorimiehen mielen rauhalla ja ehkä ylpeydelläkin. Veteraaneissa sen sijaan löytyy iän karttuessa kertyneitä persoonallisia piirteitä, esimerkiksi hitaasta kulumisesta johtuvaa mikä ei vielä ole saavuttanut toimenpiderajaa. Onneksi niiden pakoäänet ovat usein paljon nykypyöriä voimakkaampia, ja melodia peittää alleen kaikenlaiset wanhan sotaratsun pikkuvammat joista ei pidä huolestua. Nehän tahtovatkin aina olla joiltain kohdin "keskeneräisiä projekteja", joilla ei muutenkaan kolkutettaisi suorituskyvyn äärimmäisiä rajoja.

Koeajot

Koeajoon otetun, tuoreeltaan ostetun tai muutellun (osien vaihdot, tuunaus, matkakuorma) moottoripyörien ajettavuuteen erityisesti kovemmilla nopeuksilla olisi syytä suhtautua varovaisuudella, rajoja hitaasti lähestyen ja oirehtimisen alkaessa rauhallisesti himmaten. Valitettavasti moottoriradat, joilla pyörän rajakäytökseen voisi tutustua turvallisissa olissa, ovat ajokaudella usein yleisöltä suljettuna yksityistilaisuuksien tai kilpailujen vuoksi ja/tai vapaata harjoitteluaikaa on harvoin. Joillain auto- ja mp-klubeilla näyttää olevan ajoaikavarauksia radoilla. Oirehtiva pyörä kuuluu tarkastaa, havaitut viat korjata, tai oireiden aiheuttajaksi epäilty seikka poistaa jotta pyörä olisi liikenneturvallisessa kunnossa. Muussa tapauksessa paraskin kuljettaja voi joutua tilanteeseen jossa pyörä ei kerta kaikkiaan enää ole hallittavissa.


Työjärjestyksen hahmottelua

  • Rengastus on ylivoimaisesti tärkein tekijä
    • tekniikkavian aiheuttamissa onnettomuuksissa ykkössijalla (päätekijä 0,3% ja myötävaikuttava 1,6% onnettomuuksista EU:n MAIDS 2004-tutkimuksen mukaan)
      • täsmälleen oikea rengaskoko, mieluiten mp-valmistajan spesifioima rengasmalli (ks. Saksan TÜV:iä varten määritellyt luettelot Reifenfreigabe-hakusanalla)
      • oikea tai lievästi korotettu rengaspaine (huomioi huoltamomittarien yleinen epätarkkuus -> oma referenssimittari?)
      • rutiininomainen tarkistus vaurioiden varalta
      • laillinen, minimivaatimusta selvästi suurempi kuviosyvyys (vaihtorajana voi pitää 2mm: kuvion TWI-merkit 1,6mm:ssa, laillinen minimi 1mm pääurissa)
      • epätasainen kuluminen (matka-ajossa keskeltä, etu-/takarenkaan kuluneisuusero) voi olla ongelmallinen
      • virheetön asennus ja tasapainotus, osat tuoreita (myös venttiili, sisärengas, vannenauha), TPMS harkitsemisen arvoinen (paine-/lämpövalvontamittari)
      • kulumiskuvasta luettavissa joitain alustan virheitä (ks. motot-Wikin "Rengas FAQ")
  • Ohjaus
    • altis vioittumiselle arkikäytössä (Suomen teiden keväiset routakraaterit)
      • stonga/kahvat moitteettomat, oikea säätö, ohjauslaakerit, liukuputket, ohjausvaimennin (jos on)
      • esteetön liikerata, epäviisaat muutokset/varustelut pois?
  • Stabiili pyörien ohjaus
    • pyörälinja
      • edessä: keulaöljyt, jouset, joustinten välinen vakain, pyöränlaakerit, järkevät jouston/vaimennuksen/korkeuden säädöt (jos on)
        • tuning: mieluiten ei lainkaan, TÜV-hyväksytyt osat
      • takana: svingin- ja joustinvipujen laakerointi, pyöränlaakerit, järkevät jouston/vaimennuksen/korkeuden säädöt (jos on), joustinhuolto (jos huollettavissa)
        • tuning: svingin muovipuslien tilalle neulalaakerit, laadukkaammat säädettävät joustimet, jäykempi takasvingi ym.ym.
    • perustarkastus: vanneongelmat?
    • perustarkastus: runko-ongelmat?
      • vanhemmissa etenkin japanilaisissa urheilupyörissä tarkastusmittaus voi tuottaa ikävän yllätyksen ("syntykiero")
      • joitain mallikohtaisia tyypillisiä kulumavaurioita, mitkä aiheuttavat (vakaviakin) alustaoireita
  • Kuljettaja
    • oikean painopisteen antava, pyörän liikkeet tunnistava ajoasento
      • pyörän/kuljettajan kokonaispainopisteen siirtyminen taakse voi aiheuttaa ongelmia
      • painopisteen siirtäminen eteenpäin voi rauhoittaa ongelmatilanteissa (huojahtelu)
    • siisti, tunnokas ajokäsiala
      • tunnokas stongaote
      • määrätietoiset jouhevat ohjausimpulssit
        • repiminen/vemputtelu (PIO = "pilot-induced oscillation") voi laukaista oireita vaikka pyörä olisi teknisesti "ok"
      • ajotekniikka, ennakointi (suttuisen ajokäytöksen omaavat mp-tyypit/mp-yksilöt)
        • nopeus- ja ajolinjavalinta siten, ettei pyörä joudu ominaisuuksiensa rajalle/rajan yli
  • Kuormaus
    • lisäpaino voi auttaa joihinkin oireisiin (huojahtelu)
    • painon välttäminen takana/korkealla (tarakka, topcase) -> takapainoisuus, momenttivarsi
    • painon välttäminen keulan liikkuvissa osissa (stongakate) ja ohjausakselin etupuolella (työkalurulla)
    • kuorma edellyttää lähes aina rengaspaineen nostamista
    • ylikuorma ongelmallinen
      • kantavuus (ml. lisävarusteet (!), henkilö- ja tavarakuorma) mp:ssä usein yllättävän niukka
      • massamuutos kevyissä pyörissä prosentuaalisesti huikea -> ajettavuusmuutos tuntuva

Linkkejä

Kirjoittajan tarkoitus oli vain hieman viritellä voblaus-jutun aiempaa versiota. Työ on vielä vaiheessa, ja aineistoa tarkoitus kerätä lisää.

Varaosat kaikkiin mopoihin Mopo Sportista

Noudettu kohteesta http://www.motot.net/w/index.php?title=Voblaus&oldid=27999