Jarrut

Jarru on liikkeen pysäytykseen tarkoitettu väline. Jarrutuksen tarkoitus on hidastaa liikettä tai pysäyttää se kokonaan. Jarrun toiminta perustuu kitkaan. Jarrun kiinteä jarrupala hankautuu jarrutettaessa liikkuvaa pintaa vasten ja hidastaa kitkan ansiosta sen liikettä.

Levyjarrut

Levyjarru on jarrulaite, jota käytetään pääasiassa moottoriajoneuvoissa kuten autoissa, moottoripyörissä ja lentokoneissa mutta myös esimerkiksi polkupyörissä.

Levyjarrun idea perustuu akseliin, napaan tai vanteeseen kiinteästi kiinnitettyyn (tyypillisesti teräksiseen) levyyn sekä jarrupaloihin, jotka jarrutettaessa puristuvat pyörivää levyä vasten. Kitkavoiman ja männän puristusvoiman avulla saadaan jarruvoima, joka aiheuttaa liike-energian muuntumisen lämpöenergiaksi, ja lopulta pysäyttäen ajoneuvon. Yleensä voima paloille välitetään hydraulisten mäntien välityksellä, joskus taas mekaanisesti vaijerien tai tankojen välityksellä. Mekaanisia laitteita on tyypillisesti vain autojen seisontajarruissa ja polkupyörissä.

Levyjarrut ovat pitkälti korvanneet rumpujarrut. Suurin etu niihin verrattuna on parempi jäähdytys. Levyjarruissa on myös tasaisempi ja parempi hidastusteho kuin rumpujarruissa. Polkupyörien vannejarrujen toimintaperiaate on jokseenkin sama, levyn sijasta jarrupalat puristavat vannetta. Hydraulinen levyjarru otettiin ensin laajamittaiseen käyttöön toisen maailmansodan lentokoneissa, myöhemmin kilpa-autoissa.

Jarrulevy

Jarrulevy on levyjarruissa oleva metallinen kiekko joka kiinnitetään pyörään. Jarrulevy voi olla jäähdytetty, jolloin sen kitkapintojen välissä on jäähdytyskanavia. Moottoripyörissä jarrulevyt ovat usein rei-itettyjä. Uusi trendi moottoripyörissä on ulkoreunaltaan "aaltoilevan" tai muuten erikoisen muotoiset jarrulevyt jotka ovat näyttävän näköisiä ja jäähtyvät paremmin.

Jarrutettaessa jarrulevy puristuu kahden tai useamman jarrupalan väliin, jolloin kineettinen energia eli liike muuttuu lämmöksi. Jarrulevy pitää vaihtaa, jos se on kulunut liian ohueksi. Samalla akselilla olevat jarrulevyt pitää vaihtaa yhtä aikaa. Jarrulevyjen vaihdon yhteydessä kannattaa vaihtaa myös jarrupalat.

Rumpujarrut

Rumpujarrussa jarrurummun sisäpuolella olevat jarrukenkien kitkapinnat puristuvat jarrutettaessa vasten pyörivää jarrurumpua, joka on kiinnitetty pyörään. Moottoripyörissä rumpujarrut ovat nykyisin melko harvinaisia, ja niitä käytetään vain matalatehoisissa malleissa.

Modernin auton rumpujarrun keksi Louis Renault vuonna 1902, vaikka vähemmän hienostuneempaa rumpujarrua käytettiin Maybachissa vuotta aiemmin. Ensimmäisissä rumpujarruissa jarrukenkiä käytettiin mekaanisesti vivuilla ja tangoilla tai vaijereilla. 1930-luvun puolivälistä lähtien kenkiä käytettiin öljyllä ja pienellä männällä, joka oli sylinterissä. Joissakin autoissa käytettiin kuitenkin puhtaasti mekaanisia järjestelmiä vielä vuosikymmeniä. Joissakin malleissa on kaksi mäntää.

Rumpujarru ei ole niin tehokas kuin levyjarru ja niitä käytetään nykyautoissa ja moottoripyörissä vain takapyörissä. Jarrutettaessa jarrurummun pyörimisliike puristaa auton kulkusuunnassa etummaista jarrukenkää (ensiökenkää) tiukemmin jarrurumpua vasten. Osin myös tämän itsetehostusilmiön takia rumpujarrut olivat suositumpia vanhoissa autoissa: rumpujarrullisessa autossa ei välttämättä ole jarrutehostinta lainkaan, toisin kuin levyjarrullisissa autoissa.